Onko oireitasi vähätelty lääkärissä tai diagnisoitu väärin mielenterveysongelmiksi?

Ei vaan päinvastoin. Olen menny valittamaan masennusta, joka olikin kilpparin vajaatoiminta. Olen kertonut somatisoivani, mulla olikin selkärankareuma. Itse olen siis ajatellut oireitteni johtuvan psyykkeewtä, mutta eivät olleet pelkästään sitä. 

On. Haavainen paksusuolentulehdus oli psykosomaattista vatsakipua.

Hankala anemia oli työterveyslääkärin mielestä masennusta.

Fyysinen työ ei oikein onnistunut huimauksen, hengästymisen ja yleisen väsymisen vuoksi. Kävin työterveydessä muutaman päivän saikun vuoksi odotellessani edessä olevia tutkimuksia sairaalassa. Vastaanoton jälkeen diagnoosina oli masennus ja pitkä sairausloma.

Anemialle löytyi sairaalassa tutkimuksessa syy ja asianmukaisen lääkityksen jälkeen veriarvotkin lähtivät paranemaan.

Itse sain mielestäni vakavamman diagnoosin eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön "todella helposti". Tuntuu että tiettyyn aikaan tuo oli jonkinlainen muotidiagnoosi ja nyt se on koko ajan mulla tiedoissa. En usko että mulla oli muuta kuin masennus.

Lantion lihaskramppien sanottiin johtuvan päästä.

En minä mutta kaveri,laihtuminen ja väsymys oli muka anoreksia ja masennus. Vasta kun silmät pulllistuivat päästä alettiin kunnolla tutkia.

Minä en saa mihinkään vaivaan enää lääkäriaikaa. Pitäisi kuulemma vaan syödä fibromyalgiaan annettuja lääkkeitä. 

Ohutsäieneuropatia johtui muka siitä, että minut pahoinpideltiin 20 vuotta sitten. Yritettiin saada papereihin postraumaattinen stressireaktio. Sain lähetteen mielenterveydetoimiston psykiatrille, jolle kerroin oireeni.

Hän sanoi, ettei hän voi vaivoissani minua auttaa ja piti turhana alkaa kaivamaan kymmeniä vuosia sitten tapahtunutta asiaa, jonka vuoksi on jo käyty käräjillä. Siispä taas lähtöruudun kautta ja toisella yrittämällä sitten erityissairaanhoitoon, josta lopulta diagnoosi ja lääkitykset.

Varmaan aika tavallinen tarina, mutta menin valittamaan epämääräisiä oireita rytmihäiriöistä paleluun ja ne tulkittiin mt-peräisiksi ja pääsin lisäksi unettomuusterapiaan. Myöhemmin osoittautui, että minulla oli esivaihdevuodet.

Vierailija kirjoitti:

Itse sain mielestäni vakavamman diagnoosin eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön "todella helposti". Tuntuu että tiettyyn aikaan tuo oli jonkinlainen muotidiagnoosi ja nyt se on koko ajan mulla tiedoissa. En usko että mulla oli muuta kuin masennus.

Savossa tuo diagnoosi on helppo saada. 

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan päinvastoin. Olen menny valittamaan masennusta, joka olikin kilpparin vajaatoiminta. Olen kertonut somatisoivani, mulla olikin selkärankareuma. Itse olen siis ajatellut oireitteni johtuvan psyykkeewtä, mutta eivät olleet pelkästään sitä. 

Koko ajan vähätellään! Todella hedelmällisiä hoitoaikoja, 20 minuuttia hukkaan. Tilaa uusi aika ja alusta.

Omakanta on takapuolesta! Kun olen kehottanut lääkäreitä tarkistamaan sieltä asioita (diagnosoituna virallisesti 12 kroonista sairautta), koska en muista joitakin parin vuoden takaisia esim koetuloksia, niin vastaukseksi olen muunmuassa saanut, en viitsi alkaa hakea, kun on niin paljon sivuja.

Tulee kustannuksia sotealueelle, kun alkaa tämä "ympyrähoito". Terveysasema, erikoissairaanhoido, yliopistosairaala, terveysasema, erikoissairaanhoito jne jne

Vierailija kirjoitti:

Hankala anemia oli työterveyslääkärin mielestä masennusta.

Fyysinen työ ei oikein onnistunut huimauksen, hengästymisen ja yleisen väsymisen vuoksi. Kävin työterveydessä muutaman päivän saikun vuoksi odotellessani edessä olevia tutkimuksia sairaalassa. Vastaanoton jälkeen diagnoosina oli masennus ja pitkä sairausloma.

Anemialle löytyi sairaalassa tutkimuksessa syy ja asianmukaisen lääkityksen jälkeen veriarvotkin lähtivät paranemaan.

Sama itsellä. Ja hoitovasteeton psorireuma oli fibromyalgia niin pitkään että hermovaurio oikeassa peukalossa ja vasemmassa nilkassa. Ei parane ikinä. Ollut jo sen verran monta vuotta. Selitin kyllä useammalle lääkärille että kipu on järjetömän kova. Jouduin fibromyalgia kuntoutukseen ja sitten paheni niin ettei ole muuta elämää kuin kipu.

Iso  monen desilitran patti joka myöhemmin leikattiin, oli terveyskeskuksessa "mielialaongelma". 

Minulla ei ole mielialaongelmaa, mutta 48v naiseus riitti todisteeksi ongelmasta. 

On ihan syvältä että fyysisistä syistä johtuvia oireita leimataan psyykkisistä syistä johtuviksi ja toisaalta että psyykkisistä syistä johtuvia taas pidetään fyysisinä sairauksina.

Ja kyllä, tuo toiminnallisten sairauksien klinikka on pahemmanlaatuinen puoskaripulju jossa leimataan fyysisiä oireita kokevia mielenterveyspotilaiksi ja hoidoksi tarjotaan jotain kumbaijaata ja hengittelyä. Jokunen aika sitten lehdessä oli nuori mies joka satutti selkänsä kuntosalilla ja kesken autokoulun halvaantui. On päivänselvää että kyseessä oli fyysinen vamma jonka kuvantaminen oli vaikeaa. Leikattiinko potilasta? Ei. Hänen vammansa katsotaan olevan henkistä sorttia vaikka potilas itse ei edes koe olleensa stressaantunut tai masentunut vaan koki ihan oikean, fyysisen kivun nostaessaan painavaa levytankoa salilla. Nyt sitten pyörätuolissa ja hoidetaan jollain mielenterveysterapialla.

Suomessa korvienvälisairauksiksi on leimattu mm. kilpirauhassairaudet, nivelten yliliikkuvuus, vatsakivut, ihottuma, haivausoireet, näköhäiriöt, erilaiset kiputilat, sydämen rytmihäiriöt, kutina, hengitysvaikeudet, raajan heikkous tai vapina, äänen käheys ja yskä. 

Epäilen että tällä halutaan säästää rahaa kun ei tarvitse tutkia ja/tai ei osata tutkia. Muualla maailmassa näitä suomalaisia käytäntöjä pidetään uskomattomana puoskarointina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan päinvastoin. Olen menny valittamaan masennusta, joka olikin kilpparin vajaatoiminta. Olen kertonut somatisoivani, mulla olikin selkärankareuma. Itse olen siis ajatellut oireitteni johtuvan psyykkeewtä, mutta eivät olleet pelkästään sitä. 

Koko ajan vähätellään! Todella hedelmällisiä hoitoaikoja, 20 minuuttia hukkaan. Tilaa uusi aika ja alusta.

Omakanta on takapuolesta! Kun olen kehottanut lääkäreitä tarkistamaan sieltä asioita (diagnosoituna virallisesti 12 kroonista sairautta), koska en muista joitakin parin vuoden takaisia esim koetuloksia, niin vastaukseksi olen muunmuassa saanut, en viitsi alkaa hakea, kun on niin paljon sivuja.

Tulee kustannuksia sotealueelle, kun alkaa tämä "ympyrähoito". Terveysasema, erikoissairaanhoido, yliopistosairaala, terveysasema, erikoissairaanhoito jne jne

Pitäisi kirjata vain tärkeät asiat eikä sivukaupalla höpöhöpöä ja lääkärin mielipiteitä asiakkaan mielentilasta.

Ei pelkästään vähätelty vaan jätetty tutkimatta kokonaan. Suomessa krooniset kivut, nivelten yliliikkuvuus ja hermokivut olivat vaan korvien välistä johtuvia. Mene kotiin ja ota buranaa ja lakkaa tarkkailemasta itseäsi. No, oireet pahenivat vuosien varrella. Olin parikymmentä vuotta vaivoista kärsittyäni kyllästynyt lääkäreihin mutta kun en enää kestänyt, menin ulkomailla asuessani lääkäriin. Sain useamman lähetteen erikoislääkäreille (kustannukset menivät julkisen hoidon piikkiin eli en joutunut niistä maksamaan) ja erilaisten tutkimusten ja kuvantamisten jälkeen löytyi perinnöllinen kollageeniin liittyvä sidekudossairaus, synnynnäinen epämuodostuma selkärangasta sekä selkärankasairaus. Nämä oli Suomessa sivuutettu kokonaan. Piti lähteä muualle että tajusin miten huono terveydenhoito Suomessa on. Lääkärit kauhistelivat kokemuksiani. Sain vihdoin hoitoa ja elämänlaatu parani. Suomessa sitten lääkärit tuhahtelivat "ulkomaisten lääkärien" papereille eivätkä noteeranneet niitä mitenkään. Että sellaista.

Raskaasta fyysisestä työstäni johtuvaa selkäkipuani pidettiin mt-ongelmana.  Läkkeeksi annettiin mielialalääkettä, joka nostaisi samalla kipukynnystä. Tarjottiin myös mahdollisuutta mennä juttelemaan psykologille. En mennyt.  No ei auttanut ko. "hoitotoimenpiteet". Burnana 800mg kyllä auttoi.

On vähätelty! Pahasti oireileva polvilumpion nivelrikko oli "normaalit polvet", "työhaluttomuus" ja muutama väärä diagnoosi ja lisäksi kehotus hakeutua psykologille. 

Taitaa olla joku alalla oleva alapeukuttelemassa. Eikö olisi parempi tarkastella toimimattomia hoitokäytäntöjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan päinvastoin. Olen menny valittamaan masennusta, joka olikin kilpparin vajaatoiminta. Olen kertonut somatisoivani, mulla olikin selkärankareuma. Itse olen siis ajatellut oireitteni johtuvan psyykkeewtä, mutta eivät olleet pelkästään sitä. 

Koko ajan vähätellään! Todella hedelmällisiä hoitoaikoja, 20 minuuttia hukkaan. Tilaa uusi aika ja alusta.

Omakanta on takapuolesta! Kun olen kehottanut lääkäreitä tarkistamaan sieltä asioita (diagnosoituna virallisesti 12 kroonista sairautta), koska en muista joitakin parin vuoden takaisia esim koetuloksia, niin vastaukseksi olen muunmuassa saanut, en viitsi alkaa hakea, kun on niin paljon sivuja.

Tulee kustannuksia sotealueelle, kun alkaa tämä "ympyrähoito". Terveysasema, erikoissairaanhoido, yliopistosairaala, terveysasema, erikoissairaanhoito jne jne

Pitäisi kirjata vain tärkeät asiat eikä sivukaupalla höpöhöpöä ja lääkärin mielipiteitä asiakkaan mielentilasta.

Ja sitten kirjataan ne tärkeätkin asiat väärin! Olen käynyt katsomassa lääkärien kirjauksia kannasta ja tekee mieli repiä hiukset päästä kun kaikki on ymmärretty niin pieleen. On kysytty sukulaisten sairauksia ja mistä päin ovat, kaikki kirjattu aivan päin mäntyä eikä ollenkaan niinkuin olen vastannut. Sitten kirjataan että vaivat eivät ole lääkärin mielestä tarpeeksi vakavia tai että potilas on nainen (eli hysteerinen) tms. Minulle on jopa laitettu jotain pseudodiagnooseja eli ei ole varsinaisesti diagnosoitu mutta arveltu että olisko vaikka tää vaiva vaikkei ole tutkittukaan, oireet ei vastaa arveltua sairautta eikä ole varmistettu millään tutkimuksilla. Seuraavat lääkärit sitten katsovat kannasta että muka diagnosoitu ko. vaiva ja määräävät taas samat väärät lääkkeet. Olen nyt vuosia yrittänyt saada poistettua tuollaista merkintää joka minulla johti pahoihin sivuvaikutuksiin kun jouduin käyttämään turhaan lääkettä vaivaan jota minulla ei ollut ja joka pahensi oireita.