Mikä kivana pidetty asia on sinusta tylsää?
Kommentit (288)
Pönötysjuhlat. Mennään vaikka valmistumisjuhliin, viedään joku lahja, syödään sitä samaa voileipäkakkua ja juodaan, sanotaan että nyt pitää lähteä ja kiitos hei hei. Ei mitään järkee...
Vierailija kirjoitti:
Ikäihmisenä (69 v.) pidän tylsinä ja turhina varta vasten ikäihmisille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia.
No, ethän sie viel ikäihmiin, korkeintaan ikäpuoli. Höppänänä voi olla lystiäkin.
Illanvietot pariskunnittain. Tai illanvietot iänikuisessa lukioajan kaveriporukassa lähemmäs nelikymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Illanvietot pariskunnittain. Tai illanvietot iänikuisessa lukioajan kaveriporukassa lähemmäs nelikymppisenä.
Pariskuntaporukoissa siis, joissa on tiukasti vain pariskuntia paikalla*
Parturissa käyminen. Mua on aina ihmetyttänyt, kun jotkut pitää parturissa käyntiä "hemmotteluna". Mulla on siellä niiiiiin tylsää ja se on aina ollut pelkkää pakkopullaa. Nykyään en enää jaksa käydäkään ja pidän sellaista leikkausta, että voin ylläpitää sitä itse.
Töissä käyminen, kuka keksi tämmösen yhteiskunnan???
Vierailija kirjoitti:
Pönötysjuhlat. Mennään vaikka valmistumisjuhliin, viedään joku lahja, syödään sitä samaa voileipäkakkua ja juodaan, sanotaan että nyt pitää lähteä ja kiitos hei hei. Ei mitään järkee...
Parempihan olisi varmaan ettet vie lahjaa, syö etkä juo. Etkä sano heippa etkä kiitos, vaan lähdet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pönötysjuhlat. Mennään vaikka valmistumisjuhliin, viedään joku lahja, syödään sitä samaa voileipäkakkua ja juodaan, sanotaan että nyt pitää lähteä ja kiitos hei hei. Ei mitään järkee...
Parempihan olisi varmaan ettet vie lahjaa, syö etkä juo. Etkä sano heippa etkä kiitos, vaan lähdet.
Tietenkin vien koska kuuluu hyviin pönöttyneisiin tapoihin, mutta todella tylsää se silti on, harvoin juhlat ovat oikeasti viihdyttäviä.
Laavulla makkaran paisto. Paitsi jos sitä edeltää kunnon reippailu ja on oikeasti nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Töissä käyminen, kuka keksi tämmösen yhteiskunnan???
Työttömyys, joutenolo passivoi ja tylsistyttää.
Kirjan lukeminen puistossa kesällä.
Yhdessä syöminen sukulaisten kesken tms. isolla porukalla.
Ei saa syödä omaan tahtiin vaan syömisnopeuden joutuu ajoittamaan niin että on muiden kanssa suunnilleen samaan aikaan valmista. Itse huomaan usein syöneeni liian nopeasti jos en muista hidastella, mutta toisaalta joskus käy niinkin päin että joutuu kiirehtimään eikä sekään ole kiva. Ruokailu ei myöskään välttämättä ajoitu sellaiseen hetkeen kun itsellä on nälkä, jolloin hyvä makuelämys menee ihan hukkaan. Tai sitten on kiljuva nälkä mutta kohteliaisuussyistä ei juuri silloin voi syödä mahaa täyteen.
Ruoasta ei pysty nauttimaan kun keskittyminen menee siihen että tekee sen "oikein", yhdistellen jokaista sorttia siististi niin että ne hupenevat lautaselta tasaisesti. Sitten vielä täytyy yrittää pitää yllä keskustelua, katsoa ettei sotke syödessään ja aina joku esittää minulle kysymyksen juuri kun olen saanut suuni täyteen ruokaa.
Ja se kun olet porukan ainoa kasvissyöjä. Joka saamarin kerta se voivottelu, että "onko sinulle nyt tässä mitään" vaikka olisi laitettu vaikkapa yksi sopiva korvike joka on minun puolestani ihan riittävästi, varsinkin kun jo niistä tavallisistakin tarjottavista osa käy minulle ihan sellaisenaan. Kykenen itse kyllä päättämään mitä voin syödä ja mitä en, tai joustanko periaatteistani kohteliaisuudesta. Olen juhlien emännälle/isännälle kysyttäessä ilmoittanut asiasta etukäteen, sen jälkeen olen tyytyväinen siihen mitä tarjolla sattuu olemaan koska ruokavalioni syyt eivät ole terveydelliset vaan oma valinta. Kun ruoka on jo pöydässä niin hössötys ja voivottelu on täysin turhaa ja ärsyttää olla huomion keskipisteenä. Joko laitatte sitä kasvisversiota tai sitten ette, ei se ole sen kummempaa.
Usein on vielä niin että seurueesta kaikki eivät alun perin edes tiedä poikkeavasta ruokavaliostani, mutta niiden yksittäisten hössöttäjien takia loputkin kiinnostuvat ja saan vastailla samoihin kysymyksiin joka kerta uudestaan. Joudun olemaan todella varovainen mitä vastaan, koska syyt ruokavaliolleni ovat osin ideologiset ja niiden kiihkotonkin perustelu olisi omiaan jäädyttämään tunnelman, jos asettelee sanansa väärin. Sitten se hymistelyn kuuntelu että "kyllä minäkin olen yrittänyt vähentää mutta kun liha on NIIIIN hyvää". Ihan kuin alkaisin siinä jakelemaan mitään synninpäästöjä. Toisten ruokavalioita en kommentoi koskaan, ei ole minun asiani eikä totta puhuen edes jaksa kiinnostaa. Keskustelisin kyllä yleisellä tasolla eri ruokavalioista mielelläni, mutta kun harva on sillä tasolla kiinnostunut aiheesta vaan pitää vain päästä ihmettelemään.
Hyvä ruoka on parhaimmillaan kun sen saa nauttia omassa rauhassa, erityisesti jos on mahdollista syödä hyvää kirjaa lukien tai vaikka elokuvaa katsoen ja sohvalla röhnöttöen, välittämättä siitä miltä näyttää tai onko nyt tahdikasta ottaa toinen annos, jos maistuu. Läheisen ystävänkin kanssa syöminen voi olla kivaa, jos ollaan niin hyvissä väleissä ettei tarvitse pönöttää.
Mulla kanssa mökkeily. Pari kertaa olen kokeillut, ei ole minun juttu. Ja kasvoin maaseudulla eli ei ole siitä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
tikanheitto
Ja siihen vielä Mölkky ja Betange jossain mökillä jos osa ihmisistä ei ole edes tuttuja. Vit... monta tuntia elämästä hukkaan.
Jotain letunpaistoa jossain porukassa jossain retkeilyalueella.Tuntikausia kestävä rituaali kun jokainen vuorollaan paistaa sen oman letun. Ei ikinä enää.
Urheilun katsominen.