Pystyisitkö olemaan ammatiltasi rikostutkija?
Kommentit (21)
Kyllä, olen tarkka, looginen ja hyvä havainnoimaan. Olisi hyvin ollut minulle sopiva homma.
En pystyisi ja ajatus siitä että en pystyisi vaikuttamaan mitenkään jonkun karmean rikoksen tuomioon jäisi kalvamaan sieluun ikiajoiksi.
Pyrkisin ehdottomaan tarkkuuteen joten olisin oikea tyyppi selvittämään murhaa vuodelta 1965...
Hieman asian sivusta mutta.... Normitöissä selvittelin asiakkaiden rakennusalan reklamaatioita, samaa työtä teen edelleen eläkkeellä yrittäjänä. Johtuuko asiakkaan reklamoina seikka ostamastaan tuotteesta jossa oli mahdollisesti vika vaikka se on standardoitu ja CE-merkitty, johtuuko syystä että ulkopuolinen taho on sen asentanut ohjeiden vastaisesti, johtuuko asiakkaan ohjeiden vastaisesta käytöstä tai huollon puutteesta vai muusta ulkopuolisesta syystä?
Monelta eri taholta joutuu asiaa selvittämään koska on tarkoitus saada selville kenen piikkiin korjaustoimenpiteet menevät?
Työskentelen ko. aihepiirin parissa vaikka en ole rikostutkija. N
Olisihan se mielenkiintoista ja merkityksellistä, mutta minulle se olisi varmasti liikaa. Olisi hirveää päivät pitkät altistua mitä hirveimmille ihmiskohtaloille, ja turhauttavaa, kun sitä viimeistä palapelin palasta ei vaan löydy eikä siten saisi jotain asiaa koskaan saatettua loppuun.
Helppo homma kova palkka mikä ettei.
Muuten pystyisin oikein hyvin, en ole erityisen herkkä luonteeltani, mutta minua häiritsisi kaksi asiaa: ensimmäinen on alan hierarkiakäytännöt. Koko ajan joutuu pelkäämään, että joku ylempi taho voi jostain syystä päättää, ettei esimerkiksi johonkin voida uhrata enempää resursseja. Tai jokin minun ideani ei sovi jonkun ylemmän ajatusmaailmaan.
Toiseksi työajat ja niiden huono ennustettavuus, jos poliisisarjoissa nähdään hiventäkään totta. En pitäisi siitä, ettei oikein mitkään omat suunnitelmat ja aikataulut välttämättä toteutuisi.
Noin muuten tuo työ voisi sopia minulle hyvinkin.
Enpä ole tuota ajatellut. Mutta tuo Eero tulee aina kertomaan mulle jostain syystä kylän koirien karkaamista ja me yhdessä pohdimme sitä kuin jotain rikosta. Mä en ymmärrä miksi kun ei mua ole koskaan koirien karkaamiset kiinnostaneet,a
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, olen tarkka, looginen ja hyvä havainnoimaan. Olisi hyvin ollut minulle sopiva homma.
Jos koet että noilla pärjäisi esim. kuulusteluissa, jumalattoman tylsien tele-ym.tietonivaskojen läpikahlaamisessa, kovassa paineessa (kiireessä) resurssien vähäisyyden takia, siinä että joudut raportoimaan joka ikisen askeleesi etkä saa käyttää omaa harkintakykyäsi ja siinä että aikaa kuluu uskomattoman surkeiden tietojärjestelmien kanssa tappeluun niin mikäpä jottei.
En ikinä hakeutuisi koska en haluaisi kyynistyä. Ellei ole hyvin tunnekylmä se jatkuva vakavan väkivallan ja vakavasti luonteelta häiriintyneiden kanssa tekemisissä oleminen kyllä vaikuttaa ihmiseen, eikä mitenkään hyvällä tavalla vaikka itse työssä olisikin hyvä.
Miksi vastaisin kun et itsekään kerro.
Sinällään joo, olen tutkijakoulutuksen saanut, teen tieteellistä tutkimusta, olen utelias ja mun salainen voima on oivaltaminen. Käytännössä kuitenkaan en sopisi, koska en usko kestäväni rikospaikkakuvia vaikka murhapaikalta. Myös kaikki lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkinta menisi yli minun sietokyvyn.
Jos olisin kouluttautunut niin pystyisin. Se olisi mielenkiintoista työtä ja persoonalleni sopivaa.
Ei kiinnosta poliisikoulu. Jos rikostutkijaksi voisi opiskella jotain toista reittiä niin sitten ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin kouluttautunut niin pystyisin. Se olisi mielenkiintoista työtä ja persoonalleni sopivaa.
Ei olisi. Poliisisarjat eivät ole todellisuutta:) Oikeasti se on tylsää paperityötä.
Kyllä! Olen tarkkanäköinen havainnoitsija. Olen myös lukenut paljon dekkareita ja ohjelmia, ja nähnyt oikeitakin kuvia en sano missä. Usein mietin mutta en voi olla poliisi kun menen autoillessa paniikkiin. Ehkä lievä autismi. Tunnistan myös pahuuden koska olen itsekin joutunut kohtaamaan, ystävää esittäviä petoja.
En, koska en ole poliisi, kuten ap eli palstan päivystävä Peite-Seppo.