Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Moikkaatko, jos näet sattumalta nuoruuden ajan tutun vuosikymmeniä myöhemmin?
21.06.2025 |
Vai käveletkö vain ohi, ja teeskentelet ettet tunnista häntä?
Kommentit (28)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi en moikkaisi? Outo kysymys.
Siinä voi joutua puhumaan small takia, ja sitä ei välttämättä jaksaisi tehdä.
Ihmiset ovat niin samannäköisiä, etten olisi kuitenkaan ihan varma, onko se sama henkilö. Siksi en ehkä moikkaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin. En usko, että kumpikaan tunnistaa toistaan.
n57
En tunnistaisi ketään menneiltä vuosilta. Lähdin kotipaikkakunnalta 19-vuotiaana enkä ole nähnyt koulukavereita yli 20 vuoteen. Silloin kun käyn vanhempiani tapaamassa en koskaan näe ketään jota pitäisin edes etäisesti tutun näköisenä, eikä kukaan ole minuakaan moikkaillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista, kerran joku tuli juttelemaan ja kysyi olenko Sanna ja ihmettelin että mitä helve... nolotti ihan hirveästi kun en tunnistanut.
Vähän riippuu. En välttämättä ihan vaan puolituttua moikkaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tunnistan ja muistan tyypin hyvänä tai neutraalina moikkaan ja jos on aikaa, saatan kysyäkin että oletko sä se. Riippuu tosin tilanteesta. Jos muistan tyypin pahassa en ole tuntevinani. Esim. Ex-työkaveri joka valitti aina kaikesta ja oli hankala ihminen tuli vastaan toisessa kaupungissa. En ollut tuntevinani.
Kerran tuli vastaan opiskeluaikainen tuttu sattumalta uudessa kaupungissa, en edes tiennyt että asuu täällä. Ei silloin hengailtu vapaa-ajalla yhdessä mutta tehtiin ryhmätöitä ja yleensä kielten parikeskustelut tehtiin yhdessä. Moikkasin ja hän pyysi kahville. Ystävystyttiin. Sittemmin hän on muuttanut jo pois.
Jos edes tunnistaisin, niin reagointi riippuisi siitä, kuka on kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moikkaan jos on aikanaan ollut hyvä tuttu tai kaveri ja olen varma että tunnistan. Jos tunnistan ulkonäöltä jonkun jota en kauan sittenkään moikkaillut niin en tietenkään nytkään vaan esitän etten tunnista. Varmasti usein tulee vastaan ihmisiä joita en kertakaikkiaan enää tunnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku jäi kerran haahuilemaan puun taakse lähelle ja näytti ihan yhdeltä luokkakaverilta, mutta jänistin ja olin kuin en huomaisi.
En tunnista ihmisiä "väärässä kontekstissa". Viimeksi törmäsin kaupungilla työkaveriin (jonka kanssa ollaan tehty vuosia töitä) ja olin ihan hoo moilasena kuka tuokin on. Varmaan 10 sekuntia tuijotin ennen kuin "paljasti" itsensä.
Eli en edes tunnistaisi jotain nuoruuden tuttuja, joten en reagoisi mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ihmisiä "väärässä kontekstissa". Viimeksi törmäsin kaupungilla työkaveriin (jonka kanssa ollaan tehty vuosia töitä) ja olin ihan hoo moilasena kuka tuokin on. Varmaan 10 sekuntia tuijotin ennen kuin "paljasti" itsensä.
Eli en edes tunnistaisi jotain nuoruuden tuttuja, joten en reagoisi mitenkään.
Sama. Myös jos vaatteet on erilaiset tms. en tunnista.
Tuskinpa edes tunnistaisimme toisiamme. En ole asunut nuoruuteni maisemissa yli neljäänkymmeneen vuoteen, joten olisi aivan sattuman kauppaa törmätä johonkuhun.
Tottakai moikkaan, jos tunnistan. Viime kesänä nähtiin muutaman vanhan harrastuskaverin kanssa. Oli hämmästyttävää, miten suurimman osan tunnisti heti, kuin olisi viime viikolla tavattu, vaikka oikeasti välissä oli aikaa parikymmentä vuotta.
Pääsääntöisesti en. En joko tunnista tai sitten en halua jäädä juttusille.
Alue: Aihe vapaa
herrajjestas, ei olisi aavistustakaan kenestäkään, olen ollut niin kauan poissa