Oletko joskus aluksi uskonut patologisen valehtelijan juttuja?

Luultavasti kyllä.

Sellaisten ihmisten jutut ovat täynnä sitä, miten joku muu toimi väärin jossakin tilanteessa ja aina tärkeää löytää Syyllinen joka asiaan. Useimmiten sellainen, josta henkilö ei pidä.

Sitten kun teet tuollaisen kanssa yhdessä jotakin tai tilanteissa, joissa on muita ihmisiä... ja satut kuulemaan, mitä hän kertoo näistä tilanteista ulkopuolisille... 🤔 Korjailee kaiken omaksi edukseen, syyllistää muut, valkopesee itsensä, esittää omat mokansa muiden tekeminä ja muiden onnistumiset ominaan.

Kyllähän se asettaa henkilön aiemmat jutut vähän eri valoon luotettavuuden suhteen.

Ja ei varmasti jokainen ole patologinen valehtelija joka noin toimii, tai persoonallisuushäiriöinen; jopa yhden muistisairaankin tiedän jonka "muisti" vinouttaa tuohon malliin.

Kyllä uskoin, koska hän valehteli täysin merkityksettömistä asioista. Huomasin asian vasta sitten, kun hän valehteli ns. nenän edessä olevista asioistakin.

Ilman muuta. Ovat usein aluksi kovinkin uskottavan oloisia ja vasta pidempään kuultuna alkaa kertyä epäjohdonmukaisuuksia ja liikaa "arkijärjelle" epäuskottava asioita. Varmasti on monia, joita olen tavannut sen verran lyhyesti, että mitkään hälytyskellot eivät sopineet, sillä usein vaatii useamman tunnin kuuntelua ennen kuin tarinat alkavat mennä ristiin tai muuttua liian epäuskottaviksi.

Eräs sukulainen ei ole varsinaisesti valehtelija, hän uskoo itsekin juttuihinsa. Olen vasta keski-iässä tajunnut, että osa hänen puheistaan on ihan hölynpölyä. Olen uskonut ne siis tähän asti. 

Tuollaiset ihmiset on vähän kuin unissakävelijät, niitä ei sovi keskyttää, koska ei tiedä mitä tapahtuu kun sanoo vastaan.

Aika nopeasti huomasin, koska puhui samoista asioista ihan toisella tavoin seuraavalla kerralla. Aluksi, kun meni läpi nämä jutut niin eihän niitä osannut epäillä, olivat ihan mitä vaan arkista asiaa/tapahtumaa, joita ei tarvitsisi mitenkään muunnella.

Kukapa ei olisi......? Yks mies on just tällainen. Valehteli, et se muka tulee mun seuraks yhteen tilaisuuteen.......ei näkynyt ollenkaan ! Oli mukamas studiolla ties mitä pjaskaa tekemässä.......missä se sitten lieneekin........se ku o poliisi ja laulaja. Ihan tätä en uskonut.......mitään todisteita siitä ei ole. Ja sitte pitäis ostaa kallis fani kortti, et sen vois tavata.........ei mulla köyhyysrajan alapuolella olevalla naisella ole sellaiseen koskaan varaa ! 2000 € !!!! Vaativat sen agentit.......ei onnistu ! En ole rikas miljonääri alkuunkaan ! Ja joku äijä rouvitteli mua, en ole naimisissa !!! Sellainen on todella loukkaavaa, piti laittaa se ukko veks. Taitaa olla taas joku robotti vastaaja sielläkin, teksteistä päätellen.......että kaikkea valheita MIEHET keksivät välttääkseen edes ekaa tapaamista vain siks, et sattuvat olemaan joitakin laulajia.........ja olevinaan julkkiksia......

No en nyt tietenkään, tyhmänäkö sinä minua pidät?

Olen tuntenut. Väärään numeroon tullut viesti paljasti, hänen todellisen minuutensa. Tämä ihminen räätälöi aina itsensä sen toisen ihmisen mukaan. Hänellä ei ole todellista minuuttia, mittatilausihminen.

Olen. Ei mulla ole tarvetta kyseenalaistaa ihmisten juttuja yleensä, ennen kuin ne paljastuvat valheiksi. Tässä tapauksessani valheet eivät olleet mitään lapsellisia övereitä fantasioita, vaan tosipohjaisia tarinoita joita kertoja muunteli siten, että sai itsensä vaikuttamaan aina uhrilta. Tätä uhriutta ja sääliä se sitten käytti manipuloidakseen läheisiään.

Vierailija kirjoitti:

No en nyt tietenkään, tyhmänäkö sinä minua pidät?

Lue tuossa ylempänä järkevä kommentti, jossa todetaan, että ihmiset saattavat kertoa sinulle merkityksettömiä asioita, joista ei tule mieleen niiden todenperäisyys. Ei ole kyse kuuntelijan tyhmyydestä, jos joku kertoo ostaneensa grillin, vaikkei olekaan tai opiskelleensa Helsingissä, vaikka tutkinto oikeasti onkin Oulusta. Vasta tunnettuasi pitempään tuollaisen ihmisen alkavat tarinat sotkeutua toisiinsa ja epäloogisuudet tulee esiin. 

Jos on tuntematon ihminen, ei voi tietää onko juttu tosi vai ei, tuttujen jutuista on helpompi havaita valheet.

Hyvä valehtelijä käyttää arkisia ja tavallisia sanoja. Jos sun uusi kollega sanoo viettäneensä juhannuksen mökillä, vaikka oikeasti ryyppäsi yksinään kerrostalossa, onko sulla syytä epäillä sitä?

Entä jos hän kertoo kiertäneensä kolmet festarit juhannusviikonloppuna?

Entä jos hän sanoo lyöneensä päänsä perjantaina ja olleensa tajuton vuorokauden?

Entä jos hän kertoo että ufo sieppasi hänet torstaina ja palautti vasta sunnuntaina?

Jos valehtelet, valehtele edes fiksusti.

Vierailija kirjoitti:

Eräs sukulainen ei ole varsinaisesti valehtelija, hän uskoo itsekin juttuihinsa. Olen vasta keski-iässä tajunnut, että osa hänen puheistaan on ihan hölynpölyä. Olen uskonut ne siis tähän asti. 

Itselläkin oli tällainen sukulainen, jonka tajusin vähän vanhempana valehtelevan. Vanhemmiten hän on alkanut kertomaan yhä räikeämpiä valheita, valehtelee mm. ammattinsa, taustansa jne. 

Ihmettelen miten hän kehtaa valehdella asioita, jotka kaikki tietävät valheeksi, lapset, sukulaiset, työkaverit jne. Ihmissuhdeasioissa on paljon helpompi alkuun uskoa, jos kerrotaan toisen tehneen jotain, mitä hän ei ole tehnyt. Harmittaa, että nuorempana uskoin jutut mitä hän on existään kertonut.

Olen kyllä.  Eräs Piia oli tuollainen.  Valehteli ja hyväksikäytti ystäviään ja tuttuja. Syystä laitoin välit poikki. 

Olen uskonut. Exäni on ihan patologinen, valehtelee niin sujuvasti että luultavasti itsekin uskoo osan jutuistaan. Ihan kummallisia juttuja valehtelee, sellaisia joilla ei ole mitään merkitystä. Sekä tietysti isojakin. Petti minua myös minkä ehti. 

On. Kesti hetken aikaa tajuta. Vanha tuttu, 20 vuotta oli tehnyt tämän muutoksen, keksi puhuessaan. Ei mikään nero, ja päihteitä käytti.  Sotkeutui välistä omaan verkkoonsa.