Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Salaliittoteoreetikkoja yhdistää liika luottamus omaan älyyn
19.06.2025 |
Psykologia|Ylimitoitetun itsevarmat koehenkilöt uskoivat myös, että enemmistö on heidän kanssaan samaa mieltä Maan litteydestä.
Niin sanotut salaliittoteoreetikot uskovat ajatusrakennelmiin, joihin ei asiantuntijoiden käsityksen mukaan ole perusteita.
Kansalaisten enemmistökin pitää yleensä heidän uskomuksiaan päättöminä. Silti he näyttävät vilpittömästi luottavan teoriaansa. Usein he luonnehtivat itseään kriittisiksi ajattelijoiksi ja muita laumassa määkiviksi lampaiksi.
Asennetta on selitetty sosiaalisilla tarpeilla, kuten oman erityisyyden korostamisella tai paineella selittää maailmaa omaan ryhmäidentiteettiin sopivasti.
Cornellin yliopiston ja Massachusetts Institute on Technolygyn tutkimussarja Yhdysvalloissa paljasti, että salaliittouskomuksia ennustaa parhaiten liiallinen luottamus omiin älyllisiin kykyihin. Tutkimus ilmestyi Personality and Social Psychology Bulletin -lehdessä.
Tutkimuksen 4000 osanottajaa sai tehtäväkseen erilaisia numero- ja havainnointitehtäviä, joiden jälkeen heidän piti arvioida, kuinka hyvin he olivat onnistuneet.
Näin tutkijat pääsivät mittaamaan eroa koehenkilön todellisen suoriutumisen ja itsearvioinnin välillä.
Havainnointitehtävä oli suunniteltu riippumattomaksi testattavien todellisesta onnistumisesta ja kyvykkyydestä. Koehenkilöiden piti kertoa nopeasti vilautetuista sotkuisista kuvista, olivatko he nähneet simpanssin vai baseballin pelaajan.
Tosiasiassa kuvista oli mahdoton tunnistaa hahmoa, ja vastaukset olivat pelkkiä arvauksia.
Tässäkin testissä osa uskoi onnistuneensa hyvin.
Osassa tehtävistä koehenkilöitä houkuteltiin nopeisiin virhepäätelmiin. Jos ohitat juoksukilpailussa toisella sijalla olevan kilpailijan, millä sijalla olet sen jälkeen itse?
Tällaisilla kysymyksillä mitattiin valmiutta analyyttiseen ajatteluun intuitiivisten päätelmien sijaan.
Sitten samoilta koehenkilöiltä tiedusteltiin uskoa suureen joukkoon tunnettuja salaliittoväittämiä. Tarjolla olivat muun muassa teoriat, joiden mukaan Apollo-lentojen kuukävelyt olivat lavastettuja ja rokotukset ovat hallituksen salajuoni kansan hallitsemiseksi.
Ne, jotka kuvittelivat pärjänneensä aiemmissa tehtävissä hyvin, vaikka olivat pärjänneet huonosti, uskoivat todennäköisemmin salaliittoihin
Myös suuruudenhullu narsismi ja heikko analyyttinen ajattelukyky olivat yhteydessä salaliittouskomuksiin, mutta eivät yhtä vahvasti kuin ylimitoitettu itseluottamus. Se ennusti johdonmukaisesti uskoa oudoimpiinkin väitteisiin, joiden tueksi ei ole näyttöä.
Kiinnostavaa kyllä, liika itsevarmuus ei ennustanut uskoa salaliittoihin, jotka on osoitettu tosiksi, esimerkiksi historiassa tehtyihin epäeettisiin lääketieteellisiin kokeisiin ja siihen, että hallitus vakoili kansalaisoikeusliikkeen aktivisteja.
Todellisten salaliittojen tunnistaminen oli yhteydessä todelliseen onnistumiseen testitehtävissä.
Toinen kiinnostava piirre ilmeni, kun salaliittouskovaisilta kysyttiin, kuinka suuri osuus ihmisistä uskoo samoin kuin he.
Vaikka useimpiin kokeissa esitettyihin salaliittoteorioihin uskoi vain pieni osa koehenkilöistä, keskimäärin 12 prosenttia, he uskoivat lähes aina enemmistön uskovan samoin.
Harhaluulo enemmistöön kuulumisesta oli vahvin niillä, joilla oli myös ylimitoitetuin itseluottamus.
Jopa ne, jotka uskoivat Maan olevan litteä ja tutkijoiden piilottelevan totuutta, uskoivat enemmistön ajattelevan samoin.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. salaliittoteorioita on hyvin monia erilaisia aina hyvin realistisista, jopa todistetuista sellaisista, täydelliseen hölynpölyyn, joten näiden kaikkien niputtaminen yhteen on typerää. Sanottakoon kuitenkin, että auktoriteettien kyseenalaistaminen usein korreloi älykkyyden kanssa. Ei todellakaan ole älykästä sokeasti uskoa mitä valtio, media tai jokin muu auktoriteetti sanoo yhtään mistään vain siksi, että nämä sattuvat olemaan vallassa auktoriteetteja.
Kyseenalaistaminen ei tarkoita sokeaa kiistämistä. Myös netissä foliokuonaa levittävät toimijat Maria Nordinista Alex Jonesiin ovat auktoriteetteja, eivätkä näiden sanomaan hurahtaneet useinkaan kyseenalaista heidän juttujaan senkään vertaa, mitä keskiverto"lammas" "valtamediaa". Foliohattujen suurin harha onkin se päätelmä, että koska "valtamediaan" ei voi luottaa, se tarkoittaa, että "valtamedian" "narratiivin"
Monessa autoritäärisessä maassa suurin osa luottaa valtamediaan, ovatko he hurahtaneita vai oikessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Salaliittoteoreetikot lienee pahasti kuplautuneet, kun luulevat mielipiteidensä olevan enemmistön mielipiteitä."
Joo, aivan hälmö oletus, enemmistö ihmisistä ei ole niitä kaikkein älykkäimpiä, aivan tutkimustenkin mukaan.
Ei ole myöskään enemmistö salaliittoteoreetikoista
Voisin kuvitella tuon suurella otoksella pitävän paikkansa. Itse aina arvioin esim. tenttimenestykseni realistisesti, mutta vähän alankanttiin. Samaa systeemiä käytän budjetoinnissa. Pessimisti ei pety asenne minua oikein hyvin, vaikken ole maailmanloppua ennustava synkistelijä.
Historiassa on ollut paljon tunnettuja todennettuja salaiittoja, Mikä saa olettamaan että ne ovat nyt loppuneet, eikä niitä enää tule?
Salaliittoteoreetikoita yhdistää se että he ei ymmärrä miten oikean elämän salaliitot toimii. He tunnistavat sen vaikutusvallan mikä tulee ihmisten uskomuksista ja että joku pyrkii manipuloimaan niitä uskomuksia taustalla. Mikä on totta. Mutta salaliitot ei ole kaikkivoipia ja niissä on paljon keskenään kilpailevia tahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Historiassa on ollut paljon tunnettuja todennettuja salaiittoja, Mikä saa olettamaan että ne ovat nyt loppuneet, eikä niitä enää tule?
Niitä varmasti on ja varmasti tulee. Tunnetut historialliset salaliitot ovat pienen piirin pienillä keinoilla pieniin tarkoituksiin tehtyjä salaliittoja, tyyliin Julius Caesarin murha tai Phoebusin kartelli. Sellaisia salaliittoja, joista follarit yleensä puhuvat, ei historiasta tunneta yhtään ainoaa esimerkkiä.
Salaliittoteorioissa on se sama kuin salamyhkäisissä uskonlahkoissa. Kun ihminen kuvittelee, että hänellä on jotain tietoa, mitä muilta ihmisiltä puuttuu, tekee se paremmuudentunnetta. Varsinkin huonoissa oloissa kasvaneelle tai sivistymättömälle se on valtava läpitunkeva olotila, että onkin itse asiassa muita paremmin perillä asioista. Olen havainnoinut tätä ihmisissä ja näyttää täsmäävän. Esimerkiksi:
- korkeakoulutettu ihminen, jolla kuitenkin narsisti-isän luoma riittämättömyyden tunne -> uskoo salaliittoteorioihin.
- Vähän kouluja käynyt ihminen, jolla ei ole ymmärrystä tieteellisestä menetelmästä -> uskoo salaliittoteorioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina voi katsoa onko joku totta vai ei. Mutta jos todennäköisyys on suuri sitä asiaa ehkä pitää välttää tai herätä. Ei olla sinisilmäinen.
Tämähän on ällistyttänyt tosielämässä, että miten ihmeessä nuo salaliittoteorioihin uskovat olevansa niin ylivertaisen fiksuja, että he ymmärtävät niin paljon enemmän kuin kaikki muut. Kun siitä ylivertaisesta fiksuudesta ei ole mitään näyttöä. Ilmeisesti he kuvittelevat olevansa jotain piiloälykköjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistaminen ei tarkoita sokeaa kiistämistä. Myös netissä foliokuonaa levittävät toimijat Maria Nordinista Alex Jonesiin ovat auktoriteetteja, eivätkä näiden sanomaan hurahtaneet useinkaan kyseenalaista heidän juttujaan senkään vertaa, mitä keskiverto"lammas" "valtamediaa". Foliohattujen suurin harha onkin se päätelmä, että koska "valtamediaan" ei voi luotta
Monessa autoritäärisessä maassa suurin osa luottaa valtamediaan, ovatko he hurahtaneita vai oikessa?
Väärä dikotomia. Eivät he ole (pääsääntöisesti) kumpaakaan.
Lisäksi oma lukunsa on se, että autoritaarisessa valtiossa on vaikea tietää, moniko ylipäätään uskoo valtiollisen median juttuja, koska epäluuloista on syytä olla visusti hiljaa, ettei pääse salaisen poliisin listalle, tai peräti uudellenkoulutusleirille.
Vierailija kirjoitti:
Voisin kuvitella tuon suurella otoksella pitävän paikkansa. Itse aina arvioin esim. tenttimenestykseni realistisesti, mutta vähän alankanttiin. Samaa systeemiä käytän budjetoinnissa. Pessimisti ei pety asenne minua oikein hyvin, vaikken ole maailmanloppua ennustava synkistelijä.
"Itse aina arvioin esim. tenttimenestykseni realistisesti, mutta vähän alankanttiin. "
Etkö saa testeistä tulosta?
Itse olen tehnyt vain testejä joissa tulos kerrotaan 🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Myös suuruudenhullu narsismi ja heikko analyyttinen ajattelukyky olivat yhteydessä salaliittouskomuksiin, mutta eivät yhtä vahvasti kuin ylimitoitettu itseluottamus. Se ennusti johdonmukaisesti uskoa oudoimpiinkin väitteisiin, joiden tueksi ei ole näyttöä."
Tunnen tällaisen henkilön. Narsistisia piirteitä omaava, joka ei kuuntele ketään muuta ja tuputtaa vain omaa totuuttaan, vaikka osoittaisi faktat vääriksi. Todella huono ajattelukyky laajemmassa kontekstissa, poimii vain asiat jotka "sopivat" omaan muottiinsa, eikä näe epäloogisuuttaan. Hankala sellaisen kanssa on puhua mistään kun luulee tietävänsä kaikesta paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Historiassa on ollut paljon tunnettuja todennettuja salaiittoja, Mikä saa olettamaan että ne ovat nyt loppuneet, eikä niitä enää tule?
Luitko jutun? Siinä sanottiin, että samoilla ihmisillä, jotka uskovat salaliittoteorioihin, oli vaikeuksia tunnistaa todellisia salaliittoja.
Alue: Aihe vapaa
Normaalijakauman mukaisesti puolet ihmisistä ovat älyllisiltä kyvyiltään keskiarvon alapuolella. Kouluarvosanoilla mitattuna joka toinen vastaan tuleva ihminen on kyvyiltään jotain 4 ja 7 väliltä.
Ylivertaisuusvinouma selittää erinomaisesti salaliittoteoreetikkojen luulottelut omasta kuulumisestaan johonkin erityistä tietoa omaavaan ryhmään. Rokotekriitikot ovat mainio ja aika tuore esimerkki tästä. He uskovat tietävänsä rokotteiden kehittämisestä ja niiden vaikutuksista jotain aivan erityistä.
"Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan."
Wikipedia