En halua ketään kylään
Jotenkin ahdistavaa. Siis ihan lähisukukin.. ei nappaa sitten yhtään. Nyt poika riparilla niin kummi (mun sisko) kyselee et millon voisivat tulla käymään.. en siis ole kutsunut rippijuhliin kun ei pidetä niitä sen kummemmin. Myöhemmin kesällä juhlistetaan mummulassa (joka kaukana) ja siskokin on silloin siellä joten eikö se riitä.. mut eikun vaan haluaa kylään (tupatarkastukseen ja päläpälä utelee kuulumisia), jota en jaksa.. on yrittänyt ennenkin mut en vaan halua. Kävivät yleensä meillä vuosittain pojan synttäreillä mut sit en enää kutsunut kun tuli korona ja poika täytti 10v. Oon ajatellut ettei enää juhlita synttäreitä 10v jälkeen. Siltihän nuo tahtoo kutsua itsensä kylään..
Tiedän et osin tässä häiritsee se, et mulla on jonkin verran kotihäpeää ja muutenkin itsetunto-ongelmia. Ja kun siskolla on ns. kaikki asiat paremmin ku mulla, niin en halua et tulee "arvostelemaan". Haluan olla rauhassa ja voin viestitellä whatsapissa (jossa yleensä viestitellåän sisarusporukalla) , mut en halua sitä kylään. Siskon mieskin sitä tyyppiä, et mulla on aina vähän vaivautunut olo hänen seurassa. Kun ei siitä ota selvää onko se lintu vai kala.
Olin mielessäni kun synttärit loppui, nyt ripiltä pääsy ja sit vielä joskus valmistujaiset/YO juhla.. jos pitäis ne jossain muualla kuin kotona sitten.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pojan oma mielipide siitä, missä määrin hän haluaa tavata kummitätiään? Poika on jo niin iso, että hänen kanssa pitäisi voida sopia tapaamisia suoraankin. Ei tietysti teille kotiin ilman lupaa, mutta muualle. Et maininnut kirjoituksissasi lainkaan pojan omia ajatuksia asiaan, vaikka hänellä on ihan oma suhde kummitätiinsä eikä pelkästään sinun kautta.
No ei ole kummoista suhdetta kun yleensä näkevät vain kyläillessä ja jossain suvun juhlissa. Eikä olla vuosiin nyt kyläilty. On nähnyt kun tuonut ovelle joululahjan (eikös sekin lopu nyt kun pääsee ripiltä, joulu ja synttärilahjojen antelut siis, jee 😊). Eivät siis tavallaan tunne toisiaan sen kummemmin, jonku sanan vaihtavat kun kummitäti kyselee vähän kuulumisia nähdessään.
Poika haluaa lähinnä lahjan ja oon sanonut et se lahja tulee vaikkei ne kylään tulisikaan. Poika ei es meinannut men
No ei varmaan oo suhdetta ku sinä äitinä et ole antanut sen muodostua. Jos lapsi näkee vain kerran vuodessa ja nyt ei sitäkään niin miten heillä voisi olla läheinen suhde? Ja syypää olet ihan sinä. Säälittää sun poika millaisen epäsosiaalisen mallin saa kotoa, ihmiset on vaan sulle jotain riesoja joista pitää pysyä kaukana, lapsi ei saa edes juhlia. Ja lahjat kyllä kelpaisi muttei itse ihminen kiinnosta yhtään, hyi miten itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pojan oma mielipide siitä, missä määrin hän haluaa tavata kummitätiään? Poika on jo niin iso, että hänen kanssa pitäisi voida sopia tapaamisia suoraankin. Ei tietysti teille kotiin ilman lupaa, mutta muualle. Et maininnut kirjoituksissasi lainkaan pojan omia ajatuksia asiaan, vaikka hänellä on ihan oma suhde kummitätiinsä eikä pelkästään sinun kautta.
No ei ole kummoista suhdetta kun yleensä näkevät vain kyläillessä ja jossain suvun juhlissa. Eikä olla vuosiin nyt kyläilty. On nähnyt kun tuonut ovelle joululahjan (eikös sekin lopu nyt kun pääsee ripiltä, joulu ja synttärilahjojen antelut siis, jee 😊). Eivät siis tavallaan tunne toisiaan sen kummemmin, jonku sanan vaihtavat kun kummitäti kyselee vähän kuulumisia nähdessään.
Poika haluaa lähinnä lahjan ja oon sanonut et se lahja tulee vaikk
"Poika haluaa juhlia"...päläpälä mitä soopaa
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako kotihäpeä sitä, että on sotkuista ja paikat levällään. Mulle täysin vieras termi. En ole koskaan hävennyt kotiani. Pikasiivouksella saan sellaiseen kuntoon, että kuka vaan voi tulla. Pinttymiä ei ole.
Eikö koti voi olla ihan vieraan väärti ilman pikasiivousta? Ei meillä oo sotkuista tai likaista etteikö yllärivieraat mahu. Semmonen yleinen järjestys ja siisteys.
Eikö kummitäti voisi viedä kummipoikansa Lintsille tai jotain. Jos asutte kauempana (Napapiirillä tms.) niin sitä suuremmalla syyllä. Siinä olisi juhlallisuutta kerrakseen.
Ajatteletko yhtään lastasi? Hänelle rippijuhlat, edes pienet, voisi olla tärkeä juttu, kun luultavasti kavereillakin on sellaiset. Kannattaisi olla myös kiitollinen siitä, että kummitäti haluaa pitää yhteyttä kummilapseen, monella ei näin onnellisesti ole. Vai oletko niitä vanhempia, joille kyllä kelpaa kummilta raha tai kalliit lahjat, mutta muuta yhteydenpitoa ei?
Jep, ja ärsyttävintä on jos kutsunu vaikka lapsen synttäreille miehen vanhemmat ja sisaruksia ja yks niistä tulee aina tyyliin silloin kun muut jo lähtee kun "ei vaan ehtinyt aiemmin". Kiva kun ei jaksais enää yhtään ja se vielä puhelias ja istuu piiitkäään. Pitää aina sanoa et lapset nyt jo väsyneitä ja ois nukkumaanmenoaika jne. Et vink vink, voisitko poistua jo.
Ap