Ideoita ruokahävikin vähentämiseen kotona? Rahan säästöön ja luonnonvarojen säästämiseksi

Pakastaa voi melkein mitä vain. 



yksi säästötapa on kasvattaa ruukkuyrteistä lisää laittamalla terassille 

Syö seuraavana päivänä mitä jäi.

Järkikin sen jo sanoo.

Minulta ei tule ruokahävikkiä, sillä syön kaiken minkä ostan. Biojätteeseenkin päätyy vain banaaninkuoria ja teelehtiä.

Sen pastankin voi pakastaa. Tai tehdä siitä jotain valmista ennen pakastamista. Tosin kun teen itselleni ruokaa, keitän pastan aina yhdelle annokselle, joten sitä ei koskaan jää hävikkiin. Ei tosin kovin energiataloudellita.

Minä ainakin suunnittelen ruokailut tarkkaan etukäteen ja ostan vain sen verran mitä menee. 

Luin jostain, että pastaa 75-100g kuivana punnittuna per syöjä ja meillä se pitää aika hyvin paikkansa.

Mulla hävikkiä vähensi kun aloin ostamaan vähemmän kuin arvelin tarvitsevani. Jos loppuu kesken niin parempi se kuin että heittää ylijäämä roskiin. Suosin myös sellaisia ruokia, joita voi pakastaa. Mulla on pakastimessa oma osio näille "ruokapankki" jutuille, eli ylimääräiset ruoat pakkaan sille hyllylle ja niistä sitten muodostuu sitä kotivaraa kuin huomaamatta. Siitä voi myös ottaa työevääksi.

Typerää ituhippien puuhastelua 

Jämämakaronit voi myös pistää osaksi salaattia seuraavana päivänä. Tai alunperinkin voi mitata ihan desin mitalla oikean määrän. Ei siinä montaa kertaa tarvitse kokeilla, mikä on teillä/sinulla oikea määrä pastaa aterialle.

Meillä hävikkiä tulee tosi vähän, koska

a. käytetään ostoslistoja ja ostetaan sitä, mitä mihinkin tarvitaan

b. syödään samaa ruokaa useampi kerta, jos tarve

c. jääkaapissa seurataan päiväysmerkintöjä ja tarvittaessa nakataan pakastimeen joku, mitä ei ehditäkään käyttää

Hyvin vähän jää hävikkiä. Johtuu varmaan siitä, että olen pihi ja ostan maltillisesti enkä tee ruokia isoja annoksia, kun harvoin mitä kukaan syö enää jääkaapista. 

Mulla on aina mielessä edesmenneen Amerikan mummoni toistelema lause; use it up, wear it out, make it do or do without. Mummo eli aikana, kun oli Amerikassa the great depression. Toinen puoli suvustani eli Suomessa pula-aikaa. Näiltä kaikilta vanhoilta ja viisailta olen oppinut pennin ja sentin venyttämisen taidon.

Yhdistävänä tekijänä molemmissa tyylisuunnissa on tähteiden jatkojalostaminen, aterioiden jatkaminen halvimmilla raaka-aineilla, lihaa käytetään ikään kuin mausteena eikä pääraaka-aineena. Joka aterialla ei tarvitse syödä ähkyyn vaan riittää että nälkä lähtee sen verran, että jaksaa seuraavaan ateriaan. Aikuiset söivät vain kolmesti päivässä, pienille lapsille oli halpoja välipaloja, tyyliin porkkana, omena tai pala leipää.

Leivän pakastamisen kanssa kannattaa olla tarkkana. Juuri oli jossain iplehdessä juttua, että osa kaupassa myytävistä leivistä on pakastettuna säilytetty ja sulatettu myyntiä ennen. Lue pussista, onko leipä jo kerran pakastettu.

Pakastan aivan kaiken, mitä jää yli tai uhkaa vanheta. En mieti yhtään onko se järkevää, koska jos en juuri sillä hetkellä keksi niille uutta käyttöä ratkaisen asian seuraavalla viikolla. Kaikki on  uudelleen jalostettu ja syöty. 

Esim. jos tuoretta kaalia jää silppuan sen pakastepussiin ja valmistan siitä kaalipadan joku toinen päivä. Jos tomaatit pehmenevät, en ehdi syömään kaikkia, soseutan ja pakastan pussiin (sekaan vielä tuoretta basilikaa, joka nahistuu ruukussaan). Keitetyistä perunoista voi valmistaa perunarieskoja ja pakkaseen(hyvin helpot valmistaa). Avaamaton kermapurkki pakkaseen ja sen voi käyttää vaikka johonkin laatikkoruokaan. Jne.

 

Lopetin jo aikaa sitten leivän pakastamisen, kertyi liikaa. Pakastimessa on aina karjalanpiirakoita,  minulle ei jää hävikkiä, keitetyistä perunoista teen pyttipannua. Kannattaa pienentää annoskokoja jo ruokaa valmistaessa ettei ylimääräistä jää ainakaan pois heitettäväksi.