Haluaisitko äkkikuoleman siis kuolisit sairaskohtaukseen?
Kommentit (29)
Kyllä. Meidän suvussa noin tapahtuukin. Eletään pitkäikäisiksi ja pää toimii loppuun asti veitsenterävänä ja sitten eräänä päinä vain kuolla kupsahdetaan. Sitä ennen ehkä kaksi vuotta voivotellaan, että onko kuolemana minut unohtanut, on jo nähty kaikki ja kokeiltu kaikkea, sais tulla jo.
Itse tykkään tuollaisesta tavasta kuolla verrattuna johonkin hitaaseen näivettävään ja ehkä kivuliaaseenkin kuolemaan kipulääkkeiden orjana.
En. Voimakas kipu jossain kohtauksessa, ei kiva. Sotten ommettomuus, kauhua ja kipua.
Sitten taas olen kuullut monen lähtevän sairasvuoteella hyvin rauhallisesti, levollisesti vain lähtevän, jopa iloisena, ilman tuskaa. Sillein mieluummin.
Jos elän 60 vuotiaaksi, aijon juoda lasin punaviiniä päivässä ja ehkä poltan pikkusikarin.
Vanhuudesta pitää nauttia ja ottaa kaikki ilo irti, vielä kun voi. Jos haluaa kuolla niin ryypiskelee päivät pitkät. Kyllä ne sisuskalut sanoo poks jossain kohtaa.
Kaikkein ideaaleinhan olisi mennä illalla nukkumaan eikä koskaan herää.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä haluaisi. Ei se nopea loppu ole kuitenkaan
Kyllä se oli nopea sekä äidillä, että isällä. Äidillä muutama sekunti. Isä käveli 10m, sänkyyn asti pääsi itse.
Juljus kirjoitti:
Olen nyt seurannut muistisairaan mutsini elämää hoitokodissa vajaan vuoden. Ja todellakin aijon itse kuolla ennenkun joudun mihinkään hoitokotiin.
Helppo se on sanoa ja uhota. Tosipaikan tullen tuskin riistää itseltäsi henkeä jos sairastut vaikka muistisairauteen. Ihminen one elämässä kiinni niin kauan kuin elämä hänet jättää.
Sanovat että sinnitelkää vielä 5 vuotta niin sitten keksitään ikuinen elämä.
No en nyt tämän ikäisenä halua ainakaan kuolla. (40 v)