Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan juossut metsässä?
13.06.2025 |
Minä olen hullaantunut metsässä juoksemiseen. Siis metsässä, ei missään poluilla. Toki on oltava tarkka että jalka pitää eikä sellaista vauhtia voi pitää kuin tasaisella maalla. Sammaleet ja jäkälät ovat liukkaita kengän alla, myös puun juuret ja kivet yrittävät kampittaa sinut tahallaan tai nykäisevät itsensä jalan alta pois...
Se vapauden tunne, ai että pidän siitä. Toki ostin kompassin, ihan perinteisen, samoin kuin alueen kartan. Joka lenkillä kun hengähdän, yritän määrittää paikkani ja ottaa päämäärän 1-3 kilometrin päähän. Yleensä löydän ne, toki maastokin on tuttu jo.
Katselin tuota Jukola-uutisointia ja joskus tekisi mieli kokeilla, olen 36v nainen. Mikkeli on liian kaukana mutta täällä oli joku seura joka veti jotain iltarasti-toimintaa, pitääpä etsiä.
Jos Mikkeli-Jukolasta haluaa lisätietoja, löytyy niitä tästä: https://jukola.com/2025/info/nain-toimitaan-mikkeli-jukolassa/
Kommentit (20)
Toki aikoinaan kovastikin, kun harrastin palveluskoiralajeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. Juoksin pari viikkoa sitten miestä pakoon. Pääsin täpärästi pakoon 🤥
Mikkeli-Jukolan viralliset sivut: https://jukola.com/2025/
Alueelle odotetaan yli 30000 ihmistä, enemmän on ympäristössä, mutta kaikki eivät ole (toivottavasti) kilpailupaikalla yhtä aikaa). Pysäköinti on tuolla ongelma, kävelemään joutuu vähintään 1,5km. HK:n tehtaan parkki on varattu medialle ja muille stressihenkilöille.
Ylen uutinen alkuviikosta tapahtumasta: https://yle.fi/a/74-20166592
Vierailija kirjoitti:
Olen juossut, kunnes astuin kyykäärmeestä päälle ja päädyin hoitoon. Vähältä piti ettei jouduttu amputoimaan jalkaa. Siitä asti olen juossut polulla. Käärmeet näkee helpommin.
Melkein olisi voinut olla totta tuo juttu, mutta kun mainitsit amputoinnin niin uskottavuus meni.
Ja aloittaja olen juossut lapsena ja aikuisena koiran kanssa, usein. Vähän liioitellen tein metsä juoksun 200 metrin maailman ennätyksen, kun koiran vierestä kuului sihahdus ja tajusin että käärme siinä on. Juostiin se 200 metriä kunnes tajusin ettei ehkä meitä lähtenyt jahtaamaan. Kyllä voin jo nauraa koko juoksulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen juossut, kunnes astuin kyykäärmeestä päälle ja päädyin hoitoon. Vähältä piti ettei jouduttu amputoimaan jalkaa. Siitä asti olen juossut polulla. Käärmeet näkee helpommin.
Melkein olisi voinut olla totta tuo juttu, mutta kun mainitsit amputoinnin niin uskottavuus meni.
Ja aloittaja olen juossut lapsena ja aikuisena koiran kanssa, usein. Vähän liioitellen tein metsä juoksun 200 metrin maailman ennätyksen, kun koiran vierestä kuului sihahdus ja tajusin että käärme siinä on. Juostiin se 200 metriä kunnes tajusin ettei ehkä meitä lähtenyt jahtaamaan. Kyllä voin jo nauraa koko juoksulle.
Koko jalka meni ihan mustaksi ja vaara jalan menettämisestä oli ihan todellinen. Onnea vaan käärmeenpureman kanssa jos itse olet metsässä 7 km päässä tiestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena ja nuorena en muuta tehnytkään. Asuttiin takapajulassa eikä kavereita ollut paikkakunnan sisäsiittoisuuden takia.
Poluilla kyllä ja talvella harrastan villasukkajuoksua. En uskalla ajatella juoksevani liukkailla kivillä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein joka päivä kun on 3 koiraa joiden kanssa mennään tyylillä pous alta risut ja männynkävyt. Itse suosisin polkuja ja metsäautoteitä, mutta koirat menee minne koirat menee ja minä perässä.
Olen kaatunut metsässä niin että mursin ranteeni ja 6 vko sairausloma töistä. Sitten muilla kerroilla olen tippunut kallionkielekkeeltä n. metrin korkeudelta kerran selälleni, kerran kyljelleni ja olenpa mennyt polvilleenkin. Kerran upposin johonkin ruosteiseen metsälampeen polvia myöten jonka jälkeen rukoilin että jäykkäkouristusrokote on voimassa...
Että juoksenko. Nämä kaikki vammat ovat sattuneet kävellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nilkat meni tuossa hommassa, pitää olla vähän peruskuntoa ennen kuin lähtee maastoon. Pysykää vain mammat pururadalla. Sitten kun juoksee cooperissa 2000 ja juokseminen itsessään sujuu, voi kuivalla kelillä poiketa reitiltä. Siis ei yhtäkkiä metsään kannata kurvata, sieltä on ikävä tulla konttaamalla pois...
Riippuu ihan metsästä voiko ja onko järkeä juosta muualla kuin poluilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen juossut, kunnes astuin kyykäärmeestä päälle ja päädyin hoitoon. Vähältä piti ettei jouduttu amputoimaan jalkaa. Siitä asti olen juossut polulla. Käärmeet näkee helpommin.
Melkein olisi voinut olla totta tuo juttu, mutta kun mainitsit amputoinnin niin uskottavuus meni.
Ja aloittaja olen juossut lapsena ja aikuisena koiran kanssa, usein. Vähän liioitellen tein metsä juoksun 200 metrin maailman ennätyksen, kun koiran vierestä kuului sihahdus ja tajusin että käärme siinä on. Juostiin se 200 metriä kunnes tajusin ettei ehkä meitä lähtenyt jahtaamaan. Kyllä voin jo nauraa koko juoksulle.
Koko jalka meni ihan mustaksi ja vaara jalan menettämisestä oli ihan todellinen. Onnea vaan käärmeenpureman kanssa jos itse olet metsässä 7 km päässä tiestä.
Höpö höpö edelleen, kyyn pureman takia ei edes pidä jäädä sairaalaan, että älä viitsi liioitella
Vierailija kirjoitti:
Juu. Juoksin pari viikkoa sitten miestä pakoon. Pääsin täpärästi pakoon 🤥
Jaa mitä varte alapeukutatte talipäät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa suomalaisista miehistä on juossut metsässä vähintään intissä. Perseestähän se oli ainakin niissä kumisaappaissa.
Vierailija kirjoitti:
Nilkat meni tuossa hommassa, pitää olla vähän peruskuntoa ennen kuin lähtee maastoon. Pysykää vain mammat pururadalla. Sitten kun juoksee cooperissa 2000 ja juokseminen itsessään sujuu, voi kuivalla kelillä poiketa reitiltä. Siis ei yhtäkkiä metsään kannata kurvata, sieltä on ikävä tulla konttaamalla pois...
Juoksee cooperissa 2000m? Tuohan on kävelyvauhti.
Maa-ampiaispesään astuessani juoksin ja lujaa.
-Kylmis
Juoksin lapsena suolla ja kallis lenkkikenkä plumsahti suon silmään. Isältä sain selkään ja sen jälkeen en ole enää lenkkeilyt
Juu, pentuna paljonkin Ja armeijassa sitten lisää.
Olen juossut, kunnes astuin kyykäärmeestä päälle ja päädyin hoitoon. Vähältä piti ettei jouduttu amputoimaan jalkaa. Siitä asti olen juossut polulla. Käärmeet näkee helpommin.