Lue keskustelun säännöt.
Liian traumatisoitunut seksiin
12.06.2025 |
En usko pystyväni enää seksiin pitkän suhteeni jälkeen. Ero kyseisestä suhteesta oli minun aloitteestani ja ikävä kyllä aivan pakollinen, mutta sen jälkeen olen saanut todeta että en pysty seksiin. Ex-miehen kanssa meni tosi pitkään, että seksi sujui enkä muuten olisi varmaan yhteen hänen kanssaan päätynytkään.
Nykyään en taustojeni takia haluaisi suhdetta ollenkaan ja ehkä hyvät kokemukset exän kanssa tekivät sen, että luulin voivani nauttia seksistä yleisesti. No en voi. Saan aivan täyden paniikkireaktion? Tai jonkin, ei paniikkikohtaus kuitenkaan. Voin antaa miehelle seksuaalista nautintoa ja se on ihan kivaa, mutta jos minuun kosketaan, etenkin kun alan nauttia tilanteesta fyysisesti, menen paniikkiin ja tappelen vastaan, enkä yhtäkkiä osaa sanoa mitään että mitä tarvitsen. Todella noloa, enkä halua enää edes yrittää mitään.
Minulla on hyvin vaikeat taustat ja ehkä sitten ihana seksielämä exän kanssa oli sellainen mitä voin muistella hyvällä mutta tässäkö se nyt oli. Ehkä ostan jotain seksileluja ja se saa olla seksielämäni.
Kommentit (22)
Ihan ok, että teet mikä itsestäsi tuntuu hyvältä. Jos tuntuu ettei voi olla enää seksiä toisen kanssa, niin sitä kannattaa kunnioittaa. Jos tuntuu, että ehkä kuitenkin haluaisit, niin olisikohan vaikka seksuaaliterapeutin vastaanotosta jotain hyötyä. Tekevät kuitekin töitä tuollaistenkin ongelmien kanssa eikä sinne mennäkseen tarvitse olle suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö sun kokeilla olla sovitusti alistunut, antaa miehen viedä ja ottaa, sulla turvasana tai muu vastaava, jos vaikka kalu nielussa.
Unohda sitten ap suhteet, jos ei seksisuksi luista.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok, että teet mikä itsestäsi tuntuu hyvältä. Jos tuntuu ettei voi olla enää seksiä toisen kanssa, niin sitä kannattaa kunnioittaa. Jos tuntuu, että ehkä kuitenkin haluaisit, niin olisikohan vaikka seksuaaliterapeutin vastaanotosta jotain hyötyä. Tekevät kuitekin töitä tuollaistenkin ongelmien kanssa eikä sinne mennäkseen tarvitse olle suhteessa.
Olen kyllä ollut siinä mielessä onnekas että aikuisiällä en ole kohdannut mitään inhottavaa. Esimerkiksi painostusta tai kiukuttelua tai vastaavaa. Miehet, niin ex kuin nämä pari tapailumiestä.. kamala sana .. mutta he on olleet ihania. Eli ei ole tullut missään nimessä oloa että pitäisikään suostua mihinkään mitä ei pysty tekemään. Lisäksi reaktioni on niin voimakas kun ahdistun, että ei siinä kukaan oikein voisi painostaakaan.
Olen ollut jo lapsena terapiassa ja aikuisena hetken, ja minulla on ongelmana että olen todella hyvä kyllä ymmärtämään ja sanoittama mikä on vialla ja mitä pitäisi tehdä. Terapeutti tai psykiatri ei sinänsä voi oikein tehdä mitään, vastaukset on kyllä valmiina, en vain pysty tositilanteessa muuttamaan käytöstäni. Seksin osalta tuntuu lisäksi mahdottomalta puhua uudelle, vieraalle ihmiselle asiasta. En edes lapsena voinut puhua tietyistä asioista ammattilaiselle eikä minua onneksi terapiassa siihen pakotettu. En siis tiedä pystyisinkö seksiterapiassa oikeasti kertomaan taustoistani tai ongelmistani. Mutta jotain kai pitäisi tehdä kun tuntuu kauhealta ajatukselta että loppuikä ilman seksiä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö sun kokeilla olla sovitusti alistunut, antaa miehen viedä ja ottaa, sulla turvasana tai muu vastaava, jos vaikka kalu nielussa.
En tiedä onko tämä millä motivaatiolla kirjoitettu, varmaan yksinkertaisuudesta tai pervoilusta lähtöisin.
Mutta en kyllä ole mitenkään vaniljainen ja olen ex-miehen kanssa ollut turvallisesti ja sovitusti alistuva. Enkä edes mitenkään vähän. Mutta kuten aloituksesta selviää, ei minulla muutenkaan ole mitään ongelmia tyydyttää miestä, kunhan minuun ei kosketa. Ei minua pelota enkä panikoidu kalu kurkussa tai kalu kädessä.
Sen sijaan menen täyteen paniikkiin jos yhdyntä tai etenkin minuun kohdistuva aktiivinen kosketus tulee kuvioihin. Viimeistään juuri ennen kuin saisin orgasmin, täysi paniikki on taattu.
Viimeisin kumppani vieläpä on sellainen, että hän varmasti voisi ja haluaisi toteuttaa minkä vain toiveeni ja hänellä on voimakkaasti tunteet pelissä ja suhde toiveissa. Mutta itse en pysty kertomaan kunnolla mitä haluan ja sanon sen sijaan että en halua mitään. Koska siihen liittyvät tunteet ovat jotenkin niin vaikeita. Haluan vain paeta koko suhdetta tai pitää sen kevyempänä ja sellaisena ettei minuun kosketa. Samalla kärsin asiasta itse kovasti.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä kuulla ongelmistasi. Seksuaaliterapeutille ei kannata mennä. Monella on erittäin huonoja kokemuksia niistä. Kuuntele itseäsi, ole rehellinen ja tee kuten parhaaksi koet. Jos jossain vaiheessa tulee tunne ammattiauttajan pakeille menemiseen, kannattaa ensin käydä asiantuntevalla psykiatrilla ja/tai traumaterapeutilla. Voimia kamppailuusi, traumatisoituminen on hirvittävä taakka. Sen vakavuutta ei tällä palstalla kirjoittelevat ymmärrä.
Mä alan ymmärtää, että mun seksuaalisuuden polku on miellyttää kumppania ja nautin siitä. Luultavasti muut ei ymmärrä miksi koen näin. Nautin vaan siitä. Oma seksuaalisuuteni on liian rikki. Oikeasti nautin näin. Siitä en ole varma onko kaikille kumppaneille ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei orgastista taivasta voi kokea, niin ei tiedä mitä kaivata. Jonkun korvaan outoa, mutta oikeasti joku voi saada tyydytystä näin 🤷🏻
Ketä kiinnostaa harrastatko seksiä vai et? Mikä on ketjun funktio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi toisen nautinto sinua häiritsee 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on suvaitsemattomia ihmisiä
Ap., kirjoitit: "En tiedä onko tämä millä motivaatiolla kirjoitettu, varmaan yksinkertaisuudesta tai pervoilusta lähtöisin."
Kertomuksesi on lyhyt ja salaileva, mutta siitä huolimatta joku yrittää lähestyä ja auttaa toiveessa, että saisi aikaan keskustelua ja lisempää tietoa, mikä sinua vaivaa. Reaktiosi karkottaa auttamisyritykset. Suomeksi sanottuna, boikotoit avun jo valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap., kirjoitit: "En tiedä onko tämä millä motivaatiolla kirjoitettu, varmaan yksinkertaisuudesta tai pervoilusta lähtöisin."
Kertomuksesi on lyhyt ja salaileva, mutta siitä huolimatta joku yrittää lähestyä ja auttaa toiveessa, että saisi aikaan keskustelua ja lisempää tietoa, mikä sinua vaivaa. Reaktiosi karkottaa auttamisyritykset. Suomeksi sanottuna, boikotoit avun jo valmiiksi.
Mielestäni aloituksessa ei ole mitään salailevaa, ei ole ainakaan tarkoitus olla.
Mielestäni ei myöskään ole erityisen avuliasta ehdottaa että minua naidaan kurkkuun? Minulla ei ole mitään vaikeuksia tuottaa nautintoa miehelle, sekin tieto oli ihan salailematta esillä.
Mutta mielipiteitä ja tulkintoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin.
En oikeastaan hae täältä apua. Olin viime päivinä hyvin turhautunut tilanteeseeni ja olen jossain määrin varmaan jatkossakin. Ei tästä oikein voi harrastusporukassakaan avautua.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap., kirjoitit: "En tiedä onko tämä millä motivaatiolla kirjoitettu, varmaan yksinkertaisuudesta tai pervoilusta lähtöisin."
Kertomuksesi on lyhyt ja salaileva, mutta siitä huolimatta joku yrittää lähestyä ja auttaa toiveessa, että saisi aikaan keskustelua ja lisempää tietoa, mikä sinua vaivaa. Reaktiosi karkottaa auttamisyritykset. Suomeksi sanottuna, boikotoit avun jo valmiiksi.
Mielestäni aloituksessa ei ole mitään salailevaa, ei ole ainakaan tarkoitus olla.
Mielestäni ei myöskään ole erityisen avuliasta ehdottaa että minua naidaan kurkkuun? Minulla ei ole mitään vaikeuksia tuottaa nautintoa miehelle, sekin tieto oli ihan salailematta esillä.
Mutta mielipiteitä ja tulkintoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin.
En oikeastaan hae täältä apua. Olin viime päivinä hyvin turhautunut tilanteeseeni ja olen jossain määri
Häpeä on ihmiselle yksi vaikeimmista tunteista käsitellä. Tuo kommentoija teki ehdotuksen, joka nolosti paljastaa ettei hän joko ymmärrä lukemaansa tai on muuten vaan kapasiteetiltaan liian kypsymätön tähän keskusteluun. Kun tästä sitten hänelle huomauttaa, häpeä yritetään väistää hyökkäämällä. Inhimillinen reaktio, joka kertoo reagoijasta itsestään enemmän, joten älä tuosta välitä.
Ja tänne on ihan ok purkaa myös pelkkää turhautumista odottamatta mitään ratkaisuja. Itselläni ovat omat traumani (eivät seksuaaliset kylläkään) ja ymmärrän hyvin sinua siinä, että tiedät kyllä ongelmakohtasi, osaat niitä analysoida ja tunnistat ne, mutta se käytännön puoli ontuu. Elän saman ongelman kanssa itse.
Ehkä voisit tosiaan kokeilla ammattiauttajalle avautumista. Heille se varmaan on kuitenkin helpointa ja suurin todennäköisyys että onnistuu.
Anonyymi avautuminen netissäkin saattaisi olla voimaannuttavaa, kunhan et lue kommentteja joita siihen tulee.
Ap. tyrmäsi empaattisen henkilön lauseellaan: "En tiedä onko tämä millä motivaatiolla kirjoitettu, varmaan yksinkertaisuudesta tai pervoilusta lähtöisin."
Nyt ap. kirjoittaa: "Mielestäni ei myöskään ole erityisen avuliasta ehdottaa että minua naidaan kurkkuun?"
Kurkkuun naimista ehdottanut henkilö ei ollut sama, jonka tyrmäsit karusti.
Kommentaattori kirjoitti: "Häpeä on ihmiselle yksi vaikeimmista tunteista käsitellä. Tuo kommentoija teki ehdotuksen, joka nolosti paljastaa ettei hän joko ymmärrä lukemaansa tai on muuten vaan kapasiteetiltaan liian kypsymätön tähän keskusteluun. Kun tästä sitten hänelle huomauttaa, häpeä yritetään väistää hyökkäämällä. Inhimillinen reaktio, joka kertoo reagoijasta itsestään enemmän, joten älä tuosta välitä."
Minä, joka huomautin ap:tä sydämettömästä lauseestaan empaattiselle kommentaattorille, olen eri henkilö, mutta pidin ap:n käytöstä sopimattomana. Ja pidän edelleen.
Minäkin jouduin lapsuudessa kokemaan julmaa ja sydämetöntä, aivan helvetillistä, pahoinpitelyä ja jatkuvaa pelkoa, mutta ei se tuo minulle oikeutta kohdella toisia tunnottomasti.
Antakaa nyt vaan olla tuosta yhdestä kommentista jauhaminen. Ei varsinaisesti liity itse asiaan lainkaan oliko joku tässä sydämetön vai ei.
Ok