Kun kasvit kasvaa parhaiten 1000-1500 ppm hiilidioksidia, se siis lienee optimaalinen määrä hiilidioksidia ilmakehässä luonnon kannalta
Ja kuten ao. klipistäkin näkee, elämme aikakautta, joka on erityisen kylmä, eikä aiempi lämpökään ole ollut se eksistententiaalinen uhka joksi vihervasemmistolainen propaganda sitä väittää viimeisen 50 miljoonan vuoden aikana kun nisäkkäät ovat maan päällä liikkuneet.
https://x.com/LangmanVince/status/1892560062616338796
Lämpö on edelleen ihmisillekin ne optimiolosuhteet, kuten altakin voi havaita. Sen näkee myös siitä, mihin myös nykyään väestö keskittyy maapallolla. Ei suinkaan kylmille alueille.
Atlanttisen lämpökauden aikana oli noin 23 astetta nykyistä lämpimämpää. Sen ajan suotuisat ilmasto-olosuhteet vaikuttivat siihen, että saaliseläimiä ja syötäviä kasveja oli runsaasti.
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6379331
Jopa kehittyneessä nyky-yhteiskunnassa kylmään kuolee 9 kertaa enemmän väkeä kuin lämpimään ja yllättäen eniten juuri Afrikassa.
Asiaan kuuluu, ettei myös mainita miten keskiarvoja liikuttaa jopa eniten se, että kylmät lämpötilat (talvella, yöllä) ovat nousseet eniten, eikä suinkaan helteet kuten propagandan perusteella voisi luulla. Se tarkoittaa siis, että ilmasto itse asiassa lauhtuu ja meilläkin saa kiittää luojaansa, ettei viime talvenakaan ollut niitä täysin sietämättömiä 30 asteen pakkasia etelässä ainakaan.
Suomessa lämpötila on noussut 3.4 astetta pikkujääkauden jälkeen 1850-luvusta joka tarkoittaa sitä, että 1.5 asteen globaaliin keskiarvoon päästäkseen lämpö on jossain eteläisemmillä leveyasteilla taas noussut paljon vähemmän.
Mikä tässä on siis se eksistentiaalinen uhka joksi propaganda sitä väittää?
Kommentit (48)
Kasvi kykenee hyötykäyttämään saatavilla olevan hiilidioksidin vain jos kaikki muut fotosynteesin osatekijät ovat tip top-kunnossa: valomäärä, ravinteet, ilmankosteus, lämpötila. Se taas onnistuu vain huippuunsa viritetyssä kasvihuoneessa tai teltassa.
Kaikki tietävät, että asia on näin. Osa vain kiusaksi haluaa pelotella ihmisiä ja tietenkin on osa, joka haluaa hyötyä rahallisesti, mitään tarvetta ei ole ilmastohysterialle. Ilmaston muuttuminen kuuluu luonnon kiertokulkuun.
Vierailija kirjoitti:
Kylmään kuolee helteeseen verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä ja usein hellekuolematkin tapahtuvat vanhuksille, jotka kituvat kuumenevissa asunnoissa loppuelämäänsä viettäen ilman, että kukaan vaivautuisi viemään heille viilentimiä
Ei pidä paikkansa! Kyllä se lämpö tappaa moninkertaisesti enemmän kuin kylmä. Kylmältä on ihmisten helppo suojautua. Menee sisälle, pukeutuu lämpimämmin, laittaa lämmityksen päälle. Kuumalta on paljon hankalampi suojautua. Edes sairaaloissa ja vanhustenhoitokodeissa ei ole aina ilmastointilaitteita. Pitkä hellejakso Euroopassa tappaa kymmeniätuhansia ihmisiä, sydänsairaita ja vanhuksia, joiden kunto ei kestä, kun sisälläkin on päiviä 30 astetta tai enemmän lämpöä.
VÄITE 1: "Kun kasvit kasvaa parhaiten 1000-1500 ppm hiilidioksidia, se siis lienee optimaalinen määrä hiilidioksidia ilmakehässä luonnon kannalta."
* Faktavirhe ja vääristely: Tämä on yleinen harhaluulo, joka perustuu kasvihuoneolosuhteiden sekoittamiseen monimutkaiseen globaaliin ekosysteemiin.
* Kasvihuone vs. luonto: Kasvihuoneissa voidaan säädellä täydellisesti kaikkia kasvuun vaikuttavia tekijöitä: veden, ravinteiden ja valon saantia. Näissä optimoiduissa olosuhteissa korkeampi hiilidioksidipitoisuus voi kiihdyttää fotosynteesiä. Luonnossa näin ei ole. Kasvien kasvua rajoittavat usein muut tekijät, kuten kuivuus, ravinteiden puute tai äärimmäiset sääilmiöt.
* Negatiiviset vaikutukset: Vaikka hiilidioksidi on kasvien ravinne, sen nopea lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemisen myötä kuivuutta, tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä, jotka heikentävät kasvuolosuhteita ja aiheuttavat satokatoja. Lisäksi korkea hiilidioksidipitoisuus voi heikentää joidenkin kasvien ravintoarvoa.
* Merten happamoituminen: Noin neljäsosa ihmisen tuottamasta hiilidioksidista liukenee meriin, mikä aiheuttaa merten happamoitumista. Tämä on vakava uhka esimerkiksi koralliriutoille ja monille muille meren eliöille.
VÄITE 2: "Elämme aikakautta, joka on erityisen kylmä... aiempi lämpökään ei ole ollut se eksistententiaalinen uhka... viimeisen 50 miljoonan vuoden aikana."
* Vääristely (Cherry-picking): Väite perustuu tarkoitushakuisesti valittuun, erittäin pitkään aikajanaan.
* Aikajanan merkitys: Maapallon ilmasto on vaihdellut miljoonien vuosien aikana suuresti. On totta, että on ollut huomattavasti nykyistä lämpimämpiä kausia. Ihmiskunnan sivilisaatio on kuitenkin kehittynyt viimeisen n. 10 000 vuoden aikana (holoseeni), jolloin ilmasto on ollut poikkeuksellisen vakaa. Koko yhteiskuntamme infrastruktuuri, maanviljely ja elintapamme on sopeutunut juuri tähän vakaaseen ilmastoon.
* Muutosnopeus on uhka: Keskeinen ongelma ei ole ainoastaan lämpötilan absoluuttinen taso, vaan sen ennennäkemättömän nopea muutos. Ekosysteemit ja ihmiskunta eivät ehdi sopeutua muutokseen, joka tapahtuu vuosikymmenissä ja vuosisadoissa, ei vuosituhansissa tai -miljoonissa
VÄITE 3: "Atlanttisen lämpökauden aikana oli noin 23 astetta nykyistä lämpimämpää."
* Massiivinen faktavirhe: Tämä on täysin virheellinen tieto. Atlanttisella lämpökaudella (n. 80005000 vuotta sitten) maapallon keskilämpötila oli arviolta 12 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi, ei 23 astetta. Pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa, lämpötilaero saattoi olla suurempi, ehkä 23 astetta, mutta 23 asteen väite on täysin perätön ja horjuttaa kirjoittajan uskottavuutta. Lähdeartikkelissa (Vantaan Sanomat) on todennäköisesti virhe tai kirjoittaja on tulkinnut sen väärin.
VÄITE 4: "Kylmään kuolee 9 kertaa enemmän väkeä kuin lämpimään..."
* Vääristely ja kontekstin puute: Tämä perustuu usein vanhempaan dataan ja on harhaanjohtava argumentti ilmastonmuutoksen yhteydessä.
* Menneisyys vs. tulevaisuus: Vaikka historiallisesti kylmyys on aiheuttanut enemmän kuolemia, ilmaston lämpenemisen myötä hellekuolemien määrä kasvaa erittäin nopeasti. Äärimmäiset helleaallot yleistyvät ja voimistuvat. Esimerkiksi kesän 2022 helteiden arvioitiin aiheuttaneen Euroopassa yli 60 000 kuolemaa.
* Sopeutuminen: Kylmältä on teknologisesti helpompi suojautua (lämmitys, vaatetus) kuin äärimmäiseltä kuumuudelta, varsinkin kun se kestää pitkään ja lämpötila ei laske öisinkään. Kuten kommentissa 4/4 todetaan, ilmastoinnin puute on vakava ongelma monilla alueilla, myös Euroopassa.
VÄITE 5: "Keskiarvoja liikuttaa jopa eniten se, että kylmät lämpötilat (talvella, yöllä) ovat nousseet eniten, eikä suinkaan helteet..."
* Puolitotuus ja vääristely: On totta, että keskilämpötilaa nostaa merkittävästi talvien ja öiden leutoneminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö myös helteet ja kuumat päivät olisi yleistyneet ja voimistuneet. Molemmat ilmiöt tapahtuvat samanaikaisesti. Vähättelemällä helteiden lisääntymistä sivuutetaan yksi ilmastonmuutoksen vaarallisimmista suorista vaikutuksista ihmisten terveyteen.
VÄITE 6: "Suomessa lämpötila on noussut 3.4 astetta pikkujääkauden jälkeen... globaaliin keskiarvoon päästäkseen lämpö on jossain eteläisemmillä leveyasteilla taas noussut paljon vähemmän."
* Looginen virhepäätelmä: Kirjoittaja esittää tunnetun ilmiön (arktinen voimistuminen) todisteena siitä, että uhka ei olisi globaali. Todellisuudessa se on juuri päinvastoin.
* Arktinen voimistuminen: On tieteellinen tosiasia, että pohjoiset ja arktiset alueet lämpenevät 24 kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Suomen voimakkaampi lämpeneminen on siis täysin linjassa ilmastomallien ennusteiden kanssa ja todistaa ilmiön voimakkuudesta, ei sen heikkoudesta. Se, että lämpeneminen on epätasaista, ei poista globaalia ongelmaa.
Suomi on kuitenkin harvoja nettovoittajia ilmastonmuutoksessa kun tämä meidän epäinhimillisen kylmä ilmastomme muuttuu väistämättä hieman paremmaksi. Siksi en ymmärrä miksi suomalaiset laitetaan maksamaan ilmastonmuutoksesta kun se on meille suosiollinen muutos, meidän kannattaisi nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät, että asia on näin. Osa vain kiusaksi haluaa pelotella ihmisiä ja tietenkin on osa, joka haluaa hyötyä rahallisesti, mitään tarvetta ei ole ilmastohysterialle. Ilmaston muuttuminen kuuluu luonnon kiertokulkuun.
ilmastohysteria luotiinkin jotta maailman rikas rahastava eliitti sai syyn kerätä valtavasti rahaa omille tileilleen, suorastaan nerokas - rikollinen - keksintö siis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmään kuolee helteeseen verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä ja usein hellekuolematkin tapahtuvat vanhuksille, jotka kituvat kuumenevissa asunnoissa loppuelämäänsä viettäen ilman, että kukaan vaivautuisi viemään heille viilentimiä
Ei pidä paikkansa! Kyllä se lämpö tappaa moninkertaisesti enemmän kuin kylmä. Kylmältä on ihmisten helppo suojautua. Menee sisälle, pukeutuu lämpimämmin, laittaa lämmityksen päälle. Kuumalta on paljon hankalampi suojautua. Edes sairaaloissa ja vanhustenhoitokodeissa ei ole aina ilmastointilaitteita. Pitkä hellejakso Euroopassa tappaa kymmeniätuhansia ihmisiä, sydänsairaita ja vanhuksia, joiden kunto ei kestä, kun sisälläkin on päiviä 30 astetta tai enemmän lämpöä.
Ehkä sun kannattaisi tutustua tilastoihin. Kylmään (hypotermiaan) kuolee vuosittain 2000-3000 ihmistä vuodessa. Kuumaan 20-50
Kokeile itse nukkua ulkona kylmässä ilmassa tai sitten 30 asteen helteessä varjossa.
Vierailija kirjoitti:
VÄITE 1: "Kun kasvit kasvaa parhaiten 1000-1500 ppm hiilidioksidia, se siis lienee optimaalinen määrä hiilidioksidia ilmakehässä luonnon kannalta."
* Faktavirhe ja vääristely: Tämä on yleinen harhaluulo, joka perustuu kasvihuoneolosuhteiden sekoittamiseen monimutkaiseen globaaliin ekosysteemiin.
* Kasvihuone vs. luonto: Kasvihuoneissa voidaan säädellä täydellisesti kaikkia kasvuun vaikuttavia tekijöitä: veden, ravinteiden ja valon saantia. Näissä optimoiduissa olosuhteissa korkeampi hiilidioksidipitoisuus voi kiihdyttää fotosynteesiä. Luonnossa näin ei ole. Kasvien kasvua rajoittavat usein muut tekijät, kuten kuivuus, ravinteiden puute tai äärimmäiset sääilmiöt.
* Negatiiviset vaikutukset: Vaikka hiilidioksidi on kasvien ravinne, sen nopea lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemisen myötä kuivuutta, tulvia ja muita sään ääri-ilmiöitä, jotka heikentävät kasvuolosuht
Siinä ei ole mitään harhaluuloa, että kasvit yhteyttävät hiilidioksidin avulla
Mitä vähemmän hiilidioksidia ilmassa sitä kituliaampia kasvitkin ovat.
Ihan perus-biologiaa, mutta toisaalta eipä mikään ihme, jos sulta on tällainen ohi mennyt, kun samat naamat eivät tiedä myöskään mitä eroa on naaraalla ja uroksella, miehellä ja naisella, vaikka sekin on perus-biologiaa
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kuitenkin harvoja nettovoittajia ilmastonmuutoksessa kun tämä meidän epäinhimillisen kylmä ilmastomme muuttuu väistämättä hieman paremmaksi. Siksi en ymmärrä miksi suomalaiset laitetaan maksamaan ilmastonmuutoksesta kun se on meille suosiollinen muutos, meidän kannattaisi nopeuttaa ilmastonmuutosta.
Suomi on valtiona ainoa joka imee tyhmältä kansaltaan rahat tililtä ilmaston nimissä ja sitten itkee, miksi valtio silti velkaantuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmään kuolee helteeseen verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä ja usein hellekuolematkin tapahtuvat vanhuksille, jotka kituvat kuumenevissa asunnoissa loppuelämäänsä viettäen ilman, että kukaan vaivautuisi viemään heille viilentimiä
Ei pidä paikkansa! Kyllä se lämpö tappaa moninkertaisesti enemmän kuin kylmä. Kylmältä on ihmisten helppo suojautua. Menee sisälle, pukeutuu lämpimämmin, laittaa lämmityksen päälle. Kuumalta on paljon hankalampi suojautua. Edes sairaaloissa ja vanhustenhoitokodeissa ei ole aina ilmastointilaitteita. Pitkä hellejakso Euroopassa tappaa kymmeniätuhansia ihmisiä, sydänsairaita ja vanhuksia, joiden kunto ei kestä, kun sisälläkin on päiviä 30 astetta tai enemmän lämpöä.
Eli kyse on silkasta välinpitämättömyydestä. Vanhuksille ei vaivauduta hankkimaan ilmastointilaitteitaa viilentim,iä, kuolevatpahan nopeammin ja perintö tulee jälkikasvun jaettavaksi.
Helteeltä suojautuminen on äärimmäisen helppoa, mutta vedäpä kuule asunnosta lämmitys pois päältä
Etelän maissa asuvat ihmiset kastelevat vaatteensa joutuessaan työskentelemään ulkona kuumassa ilmassa. Vaatteiden kastelu viilentää haihtumisen kautta. Viilennyslaitteita saa halvimmillaan 50 eurolla kaupasta.
Kumma kun kellekään ei tule mieleen jättää pattereita asentamatta asuntoihin, vaikka siltä "kylmältä suojautuminen onkin niin helppoa" senkun laittaa vaan tarpeeksi vaatetta päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VÄITE 1: "Kun kasvit kasvaa parhaiten 1000-1500 ppm hiilidioksidia, se siis lienee optimaalinen määrä hiilidioksidia ilmakehässä luonnon kannalta."
* Faktavirhe ja vääristely: Tämä on yleinen harhaluulo, joka perustuu kasvihuoneolosuhteiden sekoittamiseen monimutkaiseen globaaliin ekosysteemiin.
* Kasvihuone vs. luonto: Kasvihuoneissa voidaan säädellä täydellisesti kaikkia kasvuun vaikuttavia tekijöitä: veden, ravinteiden ja valon saantia. Näissä optimoiduissa olosuhteissa korkeampi hiilidioksidipitoisuus voi kiihdyttää fotosynteesiä. Luonnossa näin ei ole. Kasvien kasvua rajoittavat usein muut tekijät, kuten kuivuus, ravinteiden puute tai äärimmäiset sääilmiöt.
* Negatiiviset vaikutukset: Vaikka hiilidioksidi on kasvien ravinne, sen nopea lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemisen myötä kuivuutta, tulvia ja muita sään
Fotosynteesissä tarvitaan hiilidioksidia, mutta liika CO2 estää lämpösäteilyn pääsyn takaisin avaruuteen. Lämpösäteily jää ilmakehään, jolloin liian lämpöisessä kasvit sulkevat ilmaraot ja yhteyttäminen ei onnistukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmään kuolee helteeseen verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä ja usein hellekuolematkin tapahtuvat vanhuksille, jotka kituvat kuumenevissa asunnoissa loppuelämäänsä viettäen ilman, että kukaan vaivautuisi viemään heille viilentimiä
Ei pidä paikkansa! Kyllä se lämpö tappaa moninkertaisesti enemmän kuin kylmä. Kylmältä on ihmisten helppo suojautua. Menee sisälle, pukeutuu lämpimämmin, laittaa lämmityksen päälle. Kuumalta on paljon hankalampi suojautua. Edes sairaaloissa ja vanhustenhoitokodeissa ei ole aina ilmastointilaitteita. Pitkä hellejakso Euroopassa tappaa kymmeniätuhansia ihmisiä, sydänsairaita ja vanhuksia, joiden kunto ei kestä, kun sisälläkin on päiviä 30 astetta tai enemmän lämpöä.
Ehkä sun kannattaisi tutustua tilastoihin. Kylmään (hypotermiaan) kuol
Kylmään (hypotermiaan) kuolee vuosittain 2000-3000 ihmistä vuodessa. Kuumaan 20-50
Kokeile itse nukkua ulkona kylmässä ilmassa tai sitten 30 asteen helteessä varjossa.
Niin kuin sanoin kylmältä on paljon helpompi suojautua kuin kuumuudelta! Pahimpana hellekesänä kuolee Euroopassa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Esimerkiksi 2022 oli yli 60 000 helle kuolemaa. Arvioidaan, että vuotuisten hellekuolemien määrä voi Euroopassa nousta sataantuhanteen vuodessa.
Joku vielä jaksaa. Nyt on kuitenkin niin, että sitä mekanismia, joka hiilidioksidia ilmakehässä lisää, ei ole ennen ollut. Ei myöskään muutoksen nopeutta.
Mutta olen samaa mieltä siitä, että kyllä ihmiskunta sopeutuu. Tänään oli Hesarissa juttu ahvenanmaalaisesta parsatilasta, joka ennen kasteli peltojaan yhden tai kaksi kertaa kesässä, nyt seitsemän kertaa. Sillä siitä selviää.
Kylmään kuolee helteeseen verrattuna moninkertainen määrä ihmisiä ja usein hellekuolematkin tapahtuvat vanhuksille, jotka kituvat kuumenevissa asunnoissa loppuelämäänsä viettäen ilman, että kukaan vaivautuisi viemään heille viilentimiä