"Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomessa"

Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomessa

31.05.2025

Suomenruotsalaisten rakenteelliset privilegiot Suomessa - satunnaisia poimintoja:

1.Koulutuksellinen tilaprivilegio: suljetut, hyvin resursoidut koulut

Suomenruotsalaisilla on pääsy pienempiin, homogeenisempiin ja suhteellisesti paremmin rahoitettuihin kouluihin, jotka ovat suojassa monikulttuuristumisen ja kielikokeilujen aiheuttamalta kuormitukselta. Näin he voivat kasvattaa lapsensa koulutuksellisesti stabiileissa oloissa, toisin kuin suomenkielinen valtaväestö.

2.Korkeakoulukiintiöprivilegio: väestöosuutta suurempi sisäänpääsy

Suomenruotsalaisille varatut korkeakoulupaikat ylittävät heidän väestöosuutensa. Tämä antaa heille suhteettoman suuren todennäköisyyden päästä korkeakoulutukseen alemmilla pisteillä ja kilpailla vähemmällä paineella.

3.Eksklusiivinen palveluprivilegio: oma sote-järjestelmä

Folkhälsanin kaltaiset säätiöt tarjoavat korkealaatuisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat suomenruotsalaisille kulttuurisesti ja kielellisesti optimoituja mutta käytännössä sulkevat ulos monet muut, erityisesti mmuuttajataustaiset.

4.Edunvalvontaprivilegio: lakisääteinen poliittinen koneisto

Folktinget on lailla (1331/2003) turvattu, valtion rahoittama edunvalvontaelin, jolla on oikeus lausua lainsäädännöstä ja vaikuttaa politiikkaan vähemmistön näkökulmasta. Suomenkielisellä enemmistöllä ei ole mitään vastaavaa kollektiivista poliittista rakennetta.

5.Asuntomarkkinaprivilegio: kouluriskistä vapaa sijoittuminen

Suomenruotsalaiset voivat ostaa asuntoja alueilta, joiden hintatasoa mmuuttajakeskittyminen on laskenut, ilman että heidän lastensa koulun taso tai sosiaalinen pääoma vaarantuu toisin kuin suomenkieliset, joiden koulut kärsivät ensimmäisinä segregaatiopaineista.

6.Vaikutusvaltaprivilegio: julkisen valinnan rakenteellinen ylijäämä

Vaikka vähemmistö, suomenruotsalaiset ovat äärimmäisen hyvin organisoitu ja tehokkaasti edustettu. He saavuttavat poliittisesti ja kulttuurisesti enemmän kuin väestöosuus antaisi aihetta, erityisesti RKP:n, Folktingetin ja säätiöverkostojen kautta.

7.Mediahegemonian privilegio: oma suojattu tiedonvälityskenttä

Ruotsinkielisellä vähemmistöllä on oma, julkisesti tuettu mediaekosysteemi (Yle Fem, HBL, Radio Vega), joka ei altistu valtamedian kilpailupaineille tai enemmistön normatiiviselle kehystykselle.

8.Työmarkkinaprivilegio: kieliperusteinen rekrytointisuoja

Koska ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä, he täyttävät automaattisesti virkoihin vaaditun kielitaitokriteerin. Tämä sulkee monia suomenkielisiä pois julkiselta sektorilta ja luo näkymättömän suojamuurin kilpailussa.

9.Resurssiprivilegio: säätiöiden ja apurahojen erillisjärjestelmä

Suomalaisruotsalainen kulttuuri ja koulutus hyötyvät sadoista miljoonista euroista säätiöpohjaista rahoitusta, jota ei jaeta valtaväestön käyttöön. Tämä luo institutionaalista pääomaa, jota ei tarvitse jakaa.

10.Identiteettiprivilegio: strateginen kaksoispositiointi

Suomenruotsalaiset voivat esittäytyä tilanteesta riippuen joko suomalaisina tai vähemmistönä riippuen siitä, kumpi asema tuottaa enemmän etua tai suojaa. Suomenkielisillä ei ole vastaavaa joustavuutta: he ovat aina joko enemmistö tai valtaryhmä, riippumatta yksilöllisestä asemastaan."

 

https://www.vuorio.net/uutiset.html?241794