Oletko huutanut ikinä töissä toiselle?

Joo, kerran olen huutanut työkaverille, joka valehteli minusta pomolle. Se vale oli niin törkeä, että meni tunteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En huutanut, mutta lankapuhelinaikana olen saanut ja iskenut itsekin pari kertaa ns. luurin korvaan.

Ööö..mikä estää sen tekemisen kännykkäaikana?

Se menee rikki, jos sen iskee pöytään 😃

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen. Kollegalla ei ollut mitään käsitystä mitä on tuloksellinen työnteko. Saapui aamupäivällä toimistolle, ekat 30 min kuulumisten vaihtoa ja sen jälkeen sähköpostien läpikäynti jo melko turhaa kun tarjouspyynnöt eivät olleet enää ajankohtaisia. En pystynyt keskittymään työhöni kun hän keskittyi seurusteluun. Hän viestitteli minulle kirjoittaen käskymuodossa hoida tämä ja tuo, delegoiden minulle asioita jotka hänen olisi itse kuulunut hoitaa. Lopulta räjähdin ja huusin 30 minuuttia.

Ei mennyt pitkään kun tuli yt:t ja hänet irtisanottiin.

Oi kun olet ihana kollega 🤦🏻🤦🏻🤦🏻

Olen tällä palstalla monesti kertonut, miten jouduin korkeassa asemassa olleen narsistityökaverin uhriksi. Oli ensin superystävällinen, kunnes eräänä päivänä räjähti minulle töissä täysin syyttä ja huusi, miten olen pilannut hänen elämänsä. Olimme neukkarissa ja kaikki huuto ja itku kuului viereiseen avokonttoriin. Järkytyin täysin ja otin asian esiin. Kävi ilmi, että hän oli terrorisoinut työyhteisöä jo pitkään. Minä sain potkut koeajalla, hän oli ilmeisesti päässyt vaikuttamaan asiaan. Hän itse lähti firmasta jonkin aikaa tämän jälkeen, koska häntä syyllistettiin vuosien kiusaamisesta ja minun potkuistani. On yrittänyt kaveerata sen jälkeen, en halua olla missään tekemisissä.

Olen. Työkaveri kävellyt sen verran etäällä, että pitänyt saada hänen huomio jostain syystä kiinnitettyä. Ärtymyksestä/raivosta tms en tietenkään ole töissä huutanut (ei kuulu normaaleihin hyviin käytöstapoihin).

Entisellä esimiehellä oli todella paha nälkäkiukku. Joskus lounaalle lähtö saattoi venyä tunteja kun aamuksi on tullut enemmän hommia ja jos sellaisena päivänä satuit tekemään isomman virheen niin jo oli huuto päällä. Lounaan jälkeen oli sitten taas yhtä auringonpaistetta ja pahoitteli ylireagointiaan.

En ole huutanut. Mä reagoin hankaliin tilanteisiin ennemminkin vaikenemalla ja vetäytymällä. Jos jonkun ihmisen käytös suututtaa, lähden pois hänen vaikutuspiiristään ja voin palata asiaan kun tilanne rauhoittuu. 

Oon joskus joutunut huutamaan, jos jokuon meinannut vahingoittaa itseään tai toista, ja oon ollut vasta kiiruhtamassa paikalle. En usko muuten huudon voimaan lasten kanssa työskemtelyssä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä palstalla monesti kertonut, miten jouduin korkeassa asemassa olleen narsistityökaverin uhriksi. Oli ensin superystävällinen, kunnes eräänä päivänä räjähti minulle töissä täysin syyttä ja huusi, miten olen pilannut hänen elämänsä. Olimme neukkarissa ja kaikki huuto ja itku kuului viereiseen avokonttoriin. Järkytyin täysin ja otin asian esiin. Kävi ilmi, että hän oli terrorisoinut työyhteisöä jo pitkään. Minä sain potkut koeajalla, hän oli ilmeisesti päässyt vaikuttamaan asiaan. Hän itse lähti firmasta jonkin aikaa tämän jälkeen, koska häntä syyllistettiin vuosien kiusaamisesta ja minun potkuistani. On yrittänyt kaveerata sen jälkeen, en halua olla missään tekemisissä.

Onneksi olkoon! Saat Kesäkuun Uhri -palkinnon!🏆

Mitkä kiusaajat tällaisia jakelevat?

Vierailija kirjoitti:

Olin yliopisto-opiskelijana kesätöissä sairaalassa laitoshuoltajana eli käytännössä siivoajana ja ruokahuollossa. Taustaani ei tiedetty ja olin nokkimisjärjestyksen pohjalla. Vakkarit perehdyttivät työn lomassa kukin omalla tavallaan, mikä johti siihen, että esim. eräs tiuski, kun en täyttänyt astianpesukonetta tietyllä tavalla. Syynä oli tosiaan, että täytin toisen työntekijän ohjeiden mukaan. Tällaista silloin tällöin pitkin kesää. Lisäksi oli hellekesä ja lopulta eräs iltapäivä eskaloitui kovaääniseksi kiistaksi yhden vakkarin kanssa, kun minullakin meni viimein hermot. Ei ole siis minulle tyypillistä vaan täysin poikkeuksellista kiistellä kovaäänisesti aika tuntemattoman henkilön kanssa. 😅

Koetko siis, että jos taustasi (yliopisto-opiskelija?) olisi ollut tiedossa, olisit ollut jotenkin sairaalan hierarkiassa ylempänä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä palstalla monesti kertonut, miten jouduin korkeassa asemassa olleen narsistityökaverin uhriksi. Oli ensin superystävällinen, kunnes eräänä päivänä räjähti minulle töissä täysin syyttä ja huusi, miten olen pilannut hänen elämänsä. Olimme neukkarissa ja kaikki huuto ja itku kuului viereiseen avokonttoriin. Järkytyin täysin ja otin asian esiin. Kävi ilmi, että hän oli terrorisoinut työyhteisöä jo pitkään. Minä sain potkut koeajalla, hän oli ilmeisesti päässyt vaikuttamaan asiaan. Hän itse lähti firmasta jonkin aikaa tämän jälkeen, koska häntä syyllistettiin vuosien kiusaamisesta ja minun potkuistani. On yrittänyt kaveerata sen jälkeen, en halua olla missään tekemisissä.

Onneksi olkoon! Saat Kesäkuun Uhri -palkinnon!🏆

Onko nyt hyvä mieli kun pääsit kuittailemaan?

Asia on ollut minulle vaikea. Pidä suusi kiinni, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa. 

En.

Töissä pitää käyttäytyä asiallisesti ja vaikka joku käyttäytyisi asiattomasti minua kohtaan, en saa asiaa ratkaistua huutamalla.

Vierailija kirjoitti:

Useasti korottanut ääntä, lähes viikottain että nyt loppui tämä pelleily, sinä istut siinä nyt ja rauhoitut ettei tarvitse pitää loppupäivää kädestä kiinni.

tarhantäti

Tää vois itse asiassa olla hyvä lähestymistapa tietyissä tilanteissa aikuisten kanssa

esihenkilö

Tämä palsta on ollut ennenkin täynnä hulluja, mutta kaikki ilmeisesti kokoontuneet tähän ketjuun heti aamusta 

"Kai tapauksen aiheuttamat keholliset traumareaktiot sentään ovat lääkityksen ja pitkän terapian jälkeen helpottamaan päin?"

Menepä kuule itse kokeilemaan kyseistä tilannetta itkupotkuraivareiden vastaanottajana ja kommentoi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Useasti korottanut ääntä, lähes viikottain että nyt loppui tämä pelleily, sinä istut siinä nyt ja rauhoitut ettei tarvitse pitää loppupäivää kädestä kiinni.

tarhantäti

Jotkut tätäkin liian harvinaista järjenääntä alapeukuttaa, uskomatonta.

En ole huutanut, mutta minulle on huudettu.

Minulle ei huudeta, olipa sitten työkaveri tai esimies, joten kävelin pois paikalta.

Kerran huusin Reiskalle, oli hallin toisessa päässä. ---Lähdetään kahville- joo, huusi Reiska takaisin.