Yllätyitkö että nalkutettuasi vuosia miehellesi tämä halusi eron ja uuden vaimon? Nalkutettavaa riitti koska mies ei tehnyt kaikkea kuten
sinä halusit? Ikinä ei tullut mieleen että ehkä sinun tapasi ei ole ainoa oikea.
Kommentit (7)
Yllättyisin. Antaisin aplodit ja nostaisin hattua. Ei nimittäin ole tällä miehellä tapana saada aikaiseksi yhtään mitään, ja ihmissuhteita on minun ja lasten lisäksi pyöreä nolla, niin olisi kyllä epätyypillistä käytöstä hänelle. Ja varmaan tosi hyväksi ihan meille kaikille, vaikka toki optimaalista olisi hyödyntää sitä selkärankaa siinä olemassa olevassa perheessä ensin.
Ymmärrän hyvin miksi miehet eroavat nalkuttavista naisista. Maltillisesti voi neuvoa, mutta aina ainoa oikea tapa tehdä asioita ei ole naisen tapa. Tosin lopputulos ratkaisee ja jos se ei miellytä, täytyy tehdä itse. Ei sen puoleen, nalkuttava mieskin on epämiellyttävä.
Niin tapoja on monia. Toisilla on tapana ruokkia lapset, toisilla ei. Toisilla on tapana pestä tasan se oma paita jonka itse tarvitsee, jotkut pesee perheen pyykkejä. Joillain on tapana joskus puhua lapsilleen, tehdä heidän kanssaan jotain, vastata heidän aloitteisiinsa ja pyyntöihinsä, toisilla ei. Toiset meistä kysyy että "hei, mitä sulle kuuluu" jos näkee läheisen pahan mielen, toiset pakenevat luolaan neljäksi päiväksi ettei vaan joudu osalliseksi mihinkään tunnepitoiseen. Toisilla on tapana tervehtiä, toivottaa hyvää huomenta ja sanoa jotain ennen kuin häviää ulos, toiset vaan kulkee katse katonrajassa ohi ja katoaa kuin pieru saharaan. Toiset istuu lapsen sängyn reunalle kun hän kertoo tulleensa koulussa kiusatuksi, toinen sanoo että käyhän nyt nukkumaan ja tulee rollimaan asiata puolisolle kun "en minä osaa sellaisista puhua". Toiset sanoo lasten karkki- ja peliaikapyyntöihin aina joo, koska ei sanomiseen tarvitaan jonkinlaista selkärankaa ja osallistumista, toiset taas pitää kiinni yhdessä sovituista rajoista ja tsemppaa lapsen pahan mielen yli. Toisilla on tapana koskea vain kuin haluaa seksiä, joillekin kosketus, hellyys ja läheisyys kuuluu suhteeseen muutenkin.
Se on totta, että asioita voi tehdä monella tavalla. En olisi kyllä liiton alkupuolella uskonut että näin erilaisilla.
En ole huolinut miestä. Joten kyllä yllättyisin. Mutta ei haittaisi, päinvastoin,olisin tavoitteessani eli sinkku.
Maailmassa on monenlaisia parisuhdedynamiikkoja.
Laiska mies + "nalkuttava" yksinäisvastuunkantaja
lienee yksi toivottomimmista. Ehkä ero voisi silloin helpottaa jokaista, paitsi sitä miehen uutta kumppania. Heh.
Näitä naisia on paljon joille ei ikinä tule mieleen että voisi kuunnella muitakin