Poikien määrä yleisurheilussa on dramaattisesti vähentynyt, 60 % on nyt tyttöjä

Yleisurheilu on julmaa erityisesti lasten äideille. Vaikea paikka kun oma kullannuppu ei pärjääkäön kun mitataan sekunteja ja senttejä. Harjoitellakaan ei oikeastaan saisi, mutta voittaa pitäiai.

Ja mitä poikiin tulee niin kyllä nekin on sen verran sosiaalisia eläimiä, että haluavat tehdä yleisurheiluakin porukalla. Aika harva pystyy yksin puurtamaan tarpeeksi hyvin, jotta menestyisi.

T. Mukava valkku

Vierailija kirjoitti:

Harrastusvaihtoehtoja on nykyisin paljon enemmän kuin ennen ja moni poika harrastaa mielummin jotain joukkuelajia, kuten salibandyä, jalkapalloa, jääkiekkkoa jne.

Tai kehonrakennusta.

Vierailija kirjoitti:

 

Ja mitä poikiin tulee niin kyllä nekin on sen verran sosiaalisia eläimiä, että haluavat tehdä yleisurheiluakin porukalla. Aika harva pystyy yksin puurtamaan tarpeeksi hyvin, jotta menestyisi.

T. Mukava valkku

Pakko ihmetellä että eikö kenelläkään muka ole tyttöjä kun joka toisessa viestissä selitetään miten sosiaalisia pojat ovat.

Pojat eivät mahdu sosiaalisuudessa edes samalle asteikolle tyttöjen kanssa ja jalkapallon kaltaisessa joukkuelajissa juuri se "hyvä porukka" josta saadaan kavereita on monelle tärkeämpi kuin menestys tiettyyn rajaan saakka.

Esimerkiksi siinä vaiheessa kun jalkapalloa harrastavan tytön junnujoukkue jaettiin tasoryhmiin, pari todella hyvää tyttöä jäi harrastejengiin vaikka niitä aneltiin kilparyhmään.

Niille kun jalkapallon tärkeintä antia oli sosiaalisuus ja tuossa ryhmässä pelaavat kaverit. Harrasteryhmän tytöt olivat aina kentällä ennen kilpajoukkuetta ja jäivät sinne näiden jälkeen koska halusivat juoruilla, kikattaa ja pitää keskenään hauskaa ilman turhia paineita 

Kaksi jalkapalloa harrastavaa tytärtä onkin saanut seurasta enemmän kavereita joiden kanssa vapaa-aikaa vietetään kuin koulusta.

Vanhin löysi jo poikaystävänkin kentän reunalta. Iso porukka hyväkroppaisia ja urheilullisia teinejä samalle kentälle sijoitettuna edesauttaa parinmuodostusta. Muutamalla tytöllä näyttää olevan ihan oma pari kolmen pojan fanikatsomo peleissä.

Arvaukseni on, että heikommin menestyneet pojat siirtyivät tyttöjen puolelle voittamaan.

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilu vaatii vanhemmilta paljon enemmän omaa vaivannäköä kuin joukkuelajit. Jos siis haluaa, että lapsi kilpailee. Kilpailuihin pitää ilmoittaa itse, ne pitää itse etsiä kilpailukalenterista, aikatauluttaa, että minne kannattaa milloinkin mennä, hotellit pitää varata itse eikä ole aina samanlaista yhteisöllisyyttä kuin joukkuelajeissa. Valmentajat ei ole ainakaan meidän seurassa lähes koskaan mukana vaan vanhempien pitää itse osata olla kisoissa ja ohjata lasta. Yleisurheilu myös vaatii lapselta itseltään tiettyä itsenäisyyttä ja kykyä ottaa vastuuta esim. siitä, että verryttelee kunnolla ka on ajoissa paikalla. Ei ole kukaan paimentamassa. Nämä kaikki voi olla joukkueen mukana kulkemaan tottuneille pojille ja näiden perheille ihan liikaa ellei vanhemmilla ole omaa taustaa lajissa.

Tämä on yleinen yksilölajien ongelma nykyisin, kun 90% ei halua tehdä mitään itse vaan on vain tunkemassa lastaan harrastamaan. Mielellään kimppakyydeillä ilman mitään omaa eforttia.

Omat lapset yleisurheilee ja todella moni treenikaveri tulee vain oman seuran kisoihin ja niihin, joihin seura lähettää suoran ilmoittaumislinkin sähköpostiin ja lupaa valmentajat paikalle tai jopa mennään yhteisellä bussilla (seuracup). Vaikka ovat kilpailuun tähtäävässä ryhmässä. Mitään oma-aloitteisuutta ei osalla vanhemmista ole.

Minulla on itsellänikin vaativa työ ja oma liikuntaharrastus. Ei mitenkään ylettömästi vapa-aikaa. Silti olen sekä yleisurheilussa että toisen lapsen edellisessä yksilölajissa ihan itse onnistunut kaivamaan ne kisat sieltä, ilmoittamaan lapset ja menemään paikalle. Mutta onhan se vanhemmille helpompaa antaa muiden organisoida nämä.

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilu on julmaa erityisesti lasten äideille. Vaikea paikka kun oma kullannuppu ei pärjääkäön kun mitataan sekunteja ja senttejä. Harjoitellakaan ei oikeastaan saisi, mutta voittaa pitäiai.

Ja mitä poikiin tulee niin kyllä nekin on sen verran sosiaalisia eläimiä, että haluavat tehdä yleisurheiluakin porukalla. Aika harva pystyy yksin puurtamaan tarpeeksi hyvin, jotta menestyisi.

T. Mukava valkku

Kyllä ne lastensa urheilun liian tosissaan yu-kentän laidalla ottavat ovat suurimmaksi osaksi miehiä/isiä. Eivätkä anna kovin tervettä mallia lapsilleen, kun huutavat kaikille toimitsijoista lähtien, jos lapsi ei pärjää niin kuin haluaisivat.

Noin tonni menee meillä vuodessa per kersa, kolme siis harrastaa. Ei mielestäni paha noin 120 harjoitus-/kilpailutapahtumasta vuodessa. 

 

Mikä ongelma? Ketään ei kiinnostanut, kun poikia oli enemmän kuin tyttöjä.

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Koska harrastaa judoa ja futista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pojat liikkuvat kuitenkin keskimäärin selvästi enemmän kuin tytöt. Palloilulajit vetävät poikia Suomessa puoleensa. 

Ei pidä paikkaansa. Juniorikisoissa voittaja on nykyään useimmiten tyttö.

Eivät naiset pärjää miehille urheilussa, eikä missään muussakaan. Nainen B-luokan versio miehestä.

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Minusta yleisurheilussa ja muissakin yksilölajeissa on helpompi säädellä esim. treenin määrää, kun on vastuussa vain itselleen/lapselleen. Pystyy seuraamaan palautumista ja kuuntelemaan kehoaan, kun ei tarvitse käydä treeneissä pakkomielteisesti vain pysyäkseen joukkueessa vaikka olisi joku paikka kipeä. Joukkuelajeissa on paljon enemmän rasitusvammoja, kun kukaan ei uskalla jättää treenejä väliin, kun pelkäävät tippuvansa joukkueesta. Ja myös koulu on helpompi ottaa huomioon, kun tärkeiden kokeiden tullessa voi jättää treenit väliin ja lukea. Isossa kuvassa nämä väliin jääneet treenit eivät vaikuta kehitykseen urheilussa, mutta tukevat urheilun ja muun elämän yhdistämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Minusta yleisurheilussa ja muissakin yksilölajeissa on helpompi säädellä esim. treenin määrää, kun on vastuussa vain itselleen/lapselleen. Pystyy seuraamaan palautumista ja kuuntelemaan kehoaan, kun ei tarvitse käydä treeneissä pakkomielteisesti vain pysyäkseen joukkueessa vaikka olisi joku paikka kipeä. Joukkuelajeissa on paljon enemmän rasitusvammoja, kun kukaan ei uskalla jättää treenejä väliin,

Olisiko väitteelle jooukkuelajien rasitusvammojen suuremmasta määrästä jotain pohjaa vai onko ihan mutua? Joku tutkimusraportti vaikka.

Vierailija kirjoitti:

Pojat liikkuvat kuitenkin keskimäärin selvästi enemmän kuin tytöt. Palloilulajit vetävät poikia Suomessa puoleensa. 

Totta! Pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Minusta yleisurheilussa ja muissakin yksilölajeissa on helpompi säädellä esim. treenin määrää, kun on vastuussa vain itselleen/lapselleen. Pystyy seuraamaan palautumista ja kuuntelemaan kehoaan, kun ei tarvitse käydä treeneissä pakkomielteisesti vain pysyäkseen joukkueessa vaikka olisi joku paikka kipeä. Joukkuelajeissa on paljon enemmän rasitusvammoja, kun kukaan ei uskalla jättää treenejä väliin,

AI:n yhteenveto

Joukkuepelit: korkeampi äkillisten vammojen riski, erityisesti kontaktitilanteissa.

Yksilölajit: korkeampi rasitusvammojen riski, erityisesti toistuvien liikkeiden vuoksi.

Kilpailujen määrä: yhteydessä vammojen esiintyvyyteen joukkuepeleissä, mutta ei yksilölajeissa.

Väite todettu vääräksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Minusta yleisurheilussa ja muissakin yksilölajeissa on helpompi säädellä esim. treenin määrää, kun on vastuussa vain itselleen/lapselleen. Pystyy seuraamaan palautumista ja kuuntelemaan kehoaan, kun ei tarvitse käydä treeneissä pakkomielteisesti vain pysyäkseen joukkueessa vaikka olisi joku paikka kipeä. Joukkuelajeissa on paljon enemmän rasitusvammoja

Olisiko väitteelle jooukkuelajien rasitusvammojen suuremmasta määrästä jotain pohjaa vai onko ihan mutua? Joku tutkimusraportti vaikka.

 

Ei ole, mutta tiedän esim. pesäpallo- ja joukkuevoimistelujoukkueet, joissa jo todella nuorilla on ollut rasitusmurtumia samoissa kohdissa selässä puolessa joukkueesta. Ja mentaliteetti, ettei treeneistä saa olla pois tai tippuu edustuksesta. Siinä ei vanhemmat paljoa pysty vaikuttamaan siihen tuleeko vammoja vai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Minusta yleisurheilussa ja muissakin yksilölajeissa on helpompi säädellä esim. treenin määrää, kun on vastuussa vain itselleen/lapselleen. Pystyy seuraamaan palautumista ja kuuntelemaan kehoaan, kun ei tarvitse käydä treeneissä pakkomielteisesti vain pysyäkseen joukkueessa vaikka olisi joku paikka kipeä. Joukkuelajeissa on paljon enemmän rasitu

AI:n yhteenveto

Joukkuepelit: korkeampi äkillisten vammojen riski, erityisesti kontaktitilanteissa.

Yksilölajit: korkeampi rasitusvammojen riski, erityisesti toistuvien liikkeiden vuoksi.

Kilpailujen määrä: yhteydessä vammojen esiintyvyyteen joukkuepeleissä, mutta ei yksilölajeissa.

Väite todettu vääräksi.

 

AI ei muuten ole mikään lähde. Kannattaa siltäkin kysyä, että mihin perustaa tietonsa. Sinnekin voidaan syöttää tietoa mututuntumalla. 

Vierailija kirjoitti:

Noin tonni menee meillä vuodessa per kersa, kolme siis harrastaa. Ei mielestäni paha noin 120 harjoitus-/kilpailutapahtumasta vuodessa. 

 

Onko teillä käytössä star treckistä tuttu teleporttaus suoraan eteisestä kilpailupaikkakunnalle?

Sitä paitsi keppihevosharrastus ei ole tarkalleen ottaen kovinkaan vakavasti otettavaa kilpailutoimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisurheilussa vain rikkoo itsensä ja se ihan harrastuksenakin haittaa koulunkäyntiä. Parempi harrastaa esim. kehonrakennusta, jota voi tehdä oman aikataulun mukaan.

Miten se nyt koulua haittaa? Ei meillä ainakaan vaikka ahkerasti reenaavat ja kilpailevat. Siinä ysin paikkeilla on keskiarvot pyörinyt lapsilla. Eikä vammojakaan ole ollut mitään ihmeempiä. Ehkä hyvällä valmentajallakin on siihen osuutensa.

Minusta yleisurheilussa ja muissakin yksilölajeissa on helpompi säädellä esim. treenin määrää, kun on vastuussa vain itselleen/lapselleen. Pystyy seuraamaan palautumista ja kuuntelemaan kehoaan, kun ei tarvitse käydä treeneissä pakkomielteisesti vain pysyäkseen joukkueessa vaikka olisi joku paikka kipeä. Joukkuelajeissa on paljon enemmän rasitusvammoja

Olisiko väitteelle jooukkuelajien rasitusvammojen suuremmasta määrästä jotain pohjaa vai onko ihan mutua? Joku tutkimusraportti vaikka.

 

Olen eri mutta tuttu fysioterapeutti juuri kertoi, että hänen rasitusvammakuntoutusasiakkaista suurin osa on joukkuelajia pelaavia poikia, jotka ovat päästäneet vamman liian pitkälle, kun eivät ole halunneet tippua joukkueesta.