Nyt loppuu v**** imetys

meillä kävi niin, tosin ei noin usein heräillyt mutta yösyötöt loppui kuin seinään silti :)

ei ole ikinä osannut sitä syödä. on niin tissin perään vaan. säälittää lopettaa, mutta kun pelkkä yösyötön lopettaminen ei vaan onnistu, ei taida auttaa muu kuin lopettaa imetys kokonaan. saakohan vauva kamalat traumat jos yhtäkkiä lopetan (kun pulloa ei huoli tosiaan tissin rinnalle, eli varman vaan pakon edessä oppii pullolle/mukille) :(



ap

Meillä sama tilanne. Vielä en ole raaskinut, pakko pian kuitenkin on, kun ei enää jaksa tätä jatkuvaa heräilyä ja huutoa.

Sama tilanne takana täällä- nyt nuorimies reilun vuoden ja nukkuu VIIMEINKIN 21-6 ( ja minä harmittelen et herää niin aikasin, niin pä -ei ikinä tyytyväinen heh ) Lopetin yösyötöt kokonaan vasta n.kk sitten- opetin samalla pojan nukahtamaan itsekseen- nukahti ennen iltaisin tisulle. Silti imetän vielä päivällä 2-3 krt ja ennen yöunia ;)

Muistan niin hyvoi tunteen kun ei olisi tahtonut käydä edes nukkumaan- tuntui niin turhalle kun tiesi et pian taas herätään- yleensä just sit heti kun itse olit vaipunut syvän uneen... Tsemppasin itseäni ajatuksella että mielummin vaikka valvon useamman yön jos se tuottaa toivotun tuloksen ja saan viimeinkin nukkua- Voimia ja jaksamisat- mä tarjosin vettä ja tuttikin meillä joskus on kelvannut. Nyt jäänyt jo kokonaan oikeastaan pois... Tassuttelin vaan- ekana yönä tais mennä tunti- sit vähemmän ja kolmanena yönä kun meinasin laittaa peiton päälle ja kellistää takas maate ni pikkumies syöksy ite makuulle ja jatko unia- näin meillä !

Meillä rajoitin yösyöntiä jo kun oli 5-6 kk (jos oli syönyt alle 2-3 h sitten, en antanut. Alkoi sitten nukkua itsestään pitempiä pätkiä ja 10 kk ei enää herännyt ennen aamua muuta kuin ihan satunnaisesti.

Voisit koittaa opettaa korvikkeen makuun antamalla sitä lusikalla. Mulla oli yks tuttu jonka vauva ei ksokaan oppinut juomaan pullosta tai nokkamuksita mutta söi lusikasta maitoa ihan samaan tahtiin kuin muut joi.

Valvominen ei kylläkään loppunut. Herättiin monta monituista kertaa yössä. Kunnes keksittiin meillä toimiva taktiikka.



Illalla annettiin lapsen nukahtaa " itse" . Huoneessa oli jompikumpi vanhemmista, mutta lapsi itse sai riehua ja tolskata sängyssään, kunnes nukahti. Jos satutti itsensä tai alkoi itkemään, sanottiin rauhallisesti:" Ei mitään hätää, nyt on yö, nyt nukutaan." Ja tarvittaesas vähän siliteltiin. Vanhempi istui siis samassa huoneessa, kaukana lapsesta. Eikä kunnolla edes katsonut lapseen, oli vain läsnä.



Kuin ihmeen kaupalla, lapsi oppi nukahtamaan itsekseen. Ensimmäisenä iltana meni varmaan tunti, mutta pikkuhiljaa päästiin kymmenen minuutin " nukuttamiseen" . Ennen sänkyynlaittoa olivat kaikki rutiinit aina ihan samanlaisia: iltapala, iltapesu, yöpuku, iltasatu (aina sama kirja vuoden ajan), iltarukous, hyvänyöntoivotus ja sänkyyn.



Pikkuhiljaa päästiin siihen tilanteeseen, että lapsi heräili vain kerran kaksi (tai neljä) yössä. Mutta nukuttajaksi tai yöllä uudelleen nukkumaanlaittajaksi kelpasi myös isä. Aamut alkoivat kyllä yleensä aikaisin Tänäkin päivänä tuo lapsi nukkuu huonosti. Herää aikaisin ja heräilee kerran kaksi yössä. Mutta aikaisempaan verrattuna nukkuu kuin unelma. Täysiäkin öitä satunnaisesti.