Sinä yli 50v nainen, kaduttaako tai harmittaako koskaan, että teit lapsia?
Kommentit (48)
Ei. Parasta aikaa elämässä oli se kun kaikki 4 olivat pieniä, siis ei vielä teinejä. Raskastakin välillä, mutta niin täyttä elämää. Kivaa myöhemminkin heidän kanssaan, mutta tuo intensiivisin vaihe oli parasta. Joskus haikeana sitä ajattelee.
Ei ikinä. Elämäni paras asia on ollut lapseni. Minusta tuli juuri mummokin, että en vois kiitollisempi ja rakkaudentäyteisempi nyt olla mitä olen. En tiedä mitä olen tehnyt että oon tämän ansainnut.
Täällä on kummallisen yksioikoisia ihmisiä. Minun kokemukseni mukaan lapsen saaminen on sekä ihanaa, että kamalaa. Olen katunut monet kerrat ja pohjimmiltani en kuitenkaan haluaisi muuttaa mitään. Aikuinen lapseni kipuilee, eikä tahdo saada elämäänsä tasapainoon. Hän kärsii masennuksesta ja päämäärättömyydestä. Hän ei jaksa keskittyä opiskeluun tai työhön. Kärsin kun näen hänellä olevan vaikeaa. Sen takia joskus tuntuu, että oliko oikein tehdä hänet tähän maailmaan. Rehellisesti sanottuna nykyisin nuorten elämä ja tulevaisuus vaikuttaa kaikinpuolin vaikeammalta kuin oma nuoruuteni.
Ei koskaan. Lapset ovat parasta mitä elämässä olen saanut.
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan. Lapset ovat parasta mitä elämässä olen saanut.
Tyypillinen vastaus. Ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on kummallisen yksioikoisia ihmisiä. Minun kokemukseni mukaan lapsen saaminen on sekä ihanaa, että kamalaa. Olen katunut monet kerrat ja pohjimmiltani en kuitenkaan haluaisi muuttaa mitään. Aikuinen lapseni kipuilee, eikä tahdo saada elämäänsä tasapainoon. Hän kärsii masennuksesta ja päämäärättömyydestä. Hän ei jaksa keskittyä opiskeluun tai työhön. Kärsin kun näen hänellä olevan vaikeaa. Sen takia joskus tuntuu, että oliko oikein tehdä hänet tähän maailmaan. Rehellisesti sanottuna nykyisin nuorten elämä ja tulevaisuus vaikuttaa kaikinpuolin vaikeammalta kuin oma nuoruuteni.
Ei se ole yksioikoista, että ei kadu omia lapsiaan. Kyllä siitä saa olla ylpeä, että on saanut ja kasvattanut lapset vaikka yksinhuoltajana. Jokainen tietää, että äitiys on haastavaa, elämän isoin urakka kaikin tavoin. Toivotan voimia omalle sinulle ja lapsellesi. Meillä masennukseen ja haahuiluun auttoi se, että lapsi kävi ottamassa vähän vauhtia Suomen rajojen ulkopuolella. Maailmalla näki, että kaikkialla ei ole ikuista lamaa ja kurjuutta.
Kaduttaa vain se että sain yhden lapsen, olisi pitänyt aktiivisemmin yrittää raskautta uudestaan. Tulin äidiksi aivan liian nuorena ja aivan väärän miehen kanssa, monia haasteita oli, mutta todellakaan en kadu mitään. Parasta elämässä!