Mitä inhottavia asioita olet joutunut tekemään lähihoitajaksi opiskellessa?
Harkitsen alaa hyvän työllistymistilanteen vuoksi ja koska nykyinen työ ei tunnu omalta.
Olen kuitenkin kuullut niin paljon kauhutarinoita mitä kaikkea alaa opiskellessa joutuu kokemaan, että en tiedä onko musta siihen. Ei siis niinkään esimerkiksi pistämiset tai haavat yms. vaan enemmänkin ne kaikki eritteet jne. Viidyn kyllä ihmisten parissa ja pidän auttamisesta.
Toivoisin että ne jotka opiskelee tai opiskelleet alaa voisivat kertoa realistisesti miten pahoja käytännöntilanteita voi tulla vastaan?
Kommentit (39)
Mieti kaikkein pahin tilanne mitä tiedät ja kerro se kahdellakymmenellä.
Pahin oli sairaalan työssäoppimisharjoittelu eli ekan vuoden toka harjoittelu.
Olin Helsingin kaupungin Suursuon sairaalassa ja siellä kuntouttavalla vuodeosastolla.
Siellä oli joku varmaan 90v vanhus ripuloinut kokovartalopuvun täyteen ulostetta ja se haisi pitkälle käytävälle asti.
Kun sen puvun avasi ja oli avustamassa pesua niin oli tosi lähellä ettei oksennus lentänyt.
Myös makuuhaavat oli rajun näköisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti kaikkein pahin tilanne mitä tiedät ja kerro se kahdellakymmenellä.
Apua, eihän se nyt niin paha voi olla??? Eihän?
Harjoittelussa sai usein siivota paskaa lattialta muistisairaiden jäljiltä.
Lähihoitajia valmistuu työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Pahin oli sairaalan työssäoppimisharjoittelu eli ekan vuoden toka harjoittelu.
Olin Helsingin kaupungin Suursuon sairaalassa ja siellä kuntouttavalla vuodeosastolla.
Siellä oli joku varmaan 90v vanhus ripuloinut kokovartalopuvun täyteen ulostetta ja se haisi pitkälle käytävälle asti.
Kun sen puvun avasi ja oli avustamassa pesua niin oli tosi lähellä ettei oksennus lentänyt.
Myös makuuhaavat oli rajun näköisiä.
Okei, tuo on oikeasti aika pahan kuuloista, siis tuo ripulointi.
Joitunut olemaan tekemisissä vastenmielisten ihmisten kanssa Malmin sairaalassa, Pukinmäen kotihoidossa, you nsme it! Yöks. Ihsn sairasta meininkiä! Täytyy sanoa että terveydenhuollon lait kyllä heitettiin romukoppaan tuilla!
Asukkaan löytäminen kuolleena kamalasta asennosta. Saanut sairauskohtauksen. Kasvot oli aivan kamalan näköiset. Syöpyi ikuisesti mieleen se näky. Mulla tuossa vaiheessa kuitenkin jo yli 10 vuoden kokemus alasta ja olin nähnyt jo vainajia aiemmin.
Haavat voivat olla melkoisen järkyttävän näköisiä. Ei ole mitään pieniä laastarilla paikattavia haavoja.
Vierailija kirjoitti:
Harjoittelussa sai usein siivota paskaa lattialta muistisairaiden jäljiltä.
Olin juuri itsekin tulossa mainitsemaan muistisairaat. Oma pahin kokemus oli ehkä sellainen missä muistisairas vanhus heitti ulostetta vaipastaan hoitajien päälle ja sen kaiken siivoaminen.
Vierailija kirjoitti:
Asukkaan löytäminen kuolleena kamalasta asennosta. Saanut sairauskohtauksen. Kasvot oli aivan kamalan näköiset. Syöpyi ikuisesti mieleen se näky. Mulla tuossa vaiheessa kuitenkin jo yli 10 vuoden kokemus alasta ja olin nähnyt jo vainajia aiemmin.
Haavat voivat olla melkoisen järkyttävän näköisiä. Ei ole mitään pieniä laastarilla paikattavia haavoja.
Kuulostaa ihan hirveältä. Mutta ei siis ehkä kuitenkaan tällaista tule vastaa opiskeluvaiheessa.
Pitääkö muuten siinä opiskeluvaiheessa olla tekemisissä miten kuolleiden kanssa?
Aikuisen ripulipaskojen siivoaminen, niin että itsekin uin osaksi siinä paskassa.
Neliraajahalvaantuneen paskan kaivaminen peräaukosta (tukos ja kun ei lihakset hänellä toimi, niin pakko).
Jouduin laittamaan yhdelle mummolle emätinpuikon ihan sormin (tosin oli hanskat kädessä) se oli aika inhottava tilanne.
Kaikki alapäähän/paskan mättämiseen liittyvät tehtävät ovat inhottavia, mutta pakko vain tehdä.
Huom. ei se niille potilaillekaan ole kiva tilanne, todellakaan. Siinä pitää vaan yrittää itse esittää että "ei tässä mitään".
No itsellä jäänyt mieleen noi toistemme pistämiset.. ei sekään nyt niin paha ollut mutta se mietitytti eniten koulutuksessa.
Ei ne eritteetkään niin oo ollut paha. Toki ensimmäisellä kerralla olin hajusta ettää hyhhyh, mutta se on kuitenkin luonnollista ja siihen hajuun tottui nopeasti, jollei ole eritekammoa tms....
Vainajan laittaminen vähän jännitti, mutta sen koin kuitenkin luonnollisena ja tärkeänä.
Ehkä katetrin laitto yms muut, on semmonen mikä ei tunnu omalta tai vanhanaikaisen diabeteslaitteen kanssa laskeminen.
Myös pistämiset, ensimmäistä kertaa asiakkaille.
En ole erikoistunut hoitotoimenpiteisiin vaan lapsiin ja nuoriin. :)
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajia valmistuu työttömäksi.
Hetkellisesti varmaan, mutta yleisesti alalla on töitä tarjolla. Eläköitymisiä on vuosittain runsaasti.
Hae suoraan hoitsuksi. Koulutus on pidempi, mutta eritejutut vähempiä. Ja vielä jos erikoistuu niin vielä vähemmän.
Joo ehkä kanssa se jäi mieleen kun opiskeluiden aikana kesätöissä vammaisten yksikössä pissasuihku tuli pissapojasta päälleni. Ei ollut vaihtovaatteita. :D mutta pissakin on steriiliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asukkaan löytäminen kuolleena kamalasta asennosta. Saanut sairauskohtauksen. Kasvot oli aivan kamalan näköiset. Syöpyi ikuisesti mieleen se näky. Mulla tuossa vaiheessa kuitenkin jo yli 10 vuoden kokemus alasta ja olin nähnyt jo vainajia aiemmin.
Haavat voivat olla melkoisen järkyttävän näköisiä. Ei ole mitään pieniä laastarilla paikattavia haavoja.
Kuulostaa ihan hirveältä. Mutta ei siis ehkä kuitenkaan tällaista tule vastaa opiskeluvaiheessa.
Voi tulla vastaan. Yhtälailla se oli voinut olla joku opiskelija joka menee huoneeseen ensimmäisenä. Se nyt satuin olemaan minä.
Ap, uskon että selviät opiskeluista hyvin.
Onnea opiskelemaan hakeutumiseen!
-lähihoitaja itsekin-
No... vinkiksi semmoinen että huonolla hajuaistilla pärjää pitkälle.
Jos itsellä lentää yrjö eritteistä/ haavoista/ voimakkaista hajuista, niin työtä ei voi tehdä.
Kaikki muu sujuu kyllä aikanaan.
Tietty ymmärrän että tämä on varmasti hyvin henkilökohtaistakin että mikä kutakin inhottaa tai äklöttää