Elämä on rankkaa adhd ihmisen kans ;(

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Onko mahdollisuutta saada häntä tuettuun asumisyksikköön?

Ne on turhia. Ei niissä oikeasti "tueta"

Kyllä niissä oikeasti tuetaan enemmän, kuin jos asuu ihan yksikseen. Saa apua esim kela-asioiden hoitoon. Vuokra on laitettava suoraan Kelasta vuokranantajalle, ilman että se käy nuoren tilillä. Tällä tavalla vuokra tulee varmasti maksettua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko vaatinut asioita? Tuo, että haluat pitää hänet kotona vielä niin ilmaisee, että haluat paapoa etkä anna hänen oppia. Nykyään, kun diagnoosi tulee niin vanhemnat lopettaa vaatimisen jopa arjen normaaleissa asioissa. Adhd ihmiset pystyvät samaan kuin muutkin. Ei pidä laskea rimaa. 

Sivusta, epäilen että on myös sivu diagnooseja, nykyään adhd diagnoosin alle yritetään tunkea mitä tahansa vaivoja

Siihen kuuluu joukko liitännäisoireita mt-osastolta.

Ei se ota koskaan mitään vastuuta jos aina pelastatte sen. Paras laittaa yksinään niin ymmärtää ettei perseily pitkälle kanna. Olen naimisissa tuollaisen kanssa kun en tiennyt aikoinaan moista olevankaan. No tappelun kautta on jotenkin oppinut tärkeimmät hoitamaan. Niin kauan kun joku tekee puolestaan niin on kuin kuin kuollut kala ja jättää kaiken levälleen. Ette myöskään maksa laskujaan. Kyllä viimeistään siinä kohtaa tajuaa ettei voi tuhlata kun ruoka on loppu ja häätöuhkaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ota koskaan mitään vastuuta jos aina pelastatte sen. Paras laittaa yksinään niin ymmärtää ettei perseily pitkälle kanna. Olen naimisissa tuollaisen kanssa kun en tiennyt aikoinaan moista olevankaan. No tappelun kautta on jotenkin oppinut tärkeimmät hoitamaan. Niin kauan kun joku tekee puolestaan niin on kuin kuin kuollut kala ja jättää kaiken levälleen. Ette myöskään maksa laskujaan. Kyllä viimeistään siinä kohtaa tajuaa ettei voi tuhlata kun ruoka on loppu ja häätöuhkaa.

Sori vaan, mutta pelkkä diagnoosi ei tee kenestäkää vastuutonta, kyllä se on luonne, kasvuympäristö ja se diagnoosi, mikä sen tekee

Nii joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ota koskaan mitään vastuuta jos aina pelastatte sen. Paras laittaa yksinään niin ymmärtää ettei perseily pitkälle kanna. Olen naimisissa tuollaisen kanssa kun en tiennyt aikoinaan moista olevankaan. No tappelun kautta on jotenkin oppinut tärkeimmät hoitamaan. Niin kauan kun joku tekee puolestaan niin on kuin kuin kuollut kala ja jättää kaiken levälleen. Ette myöskään maksa laskujaan. Kyllä viimeistään siinä kohtaa tajuaa ettei voi tuhlata kun ruoka on loppu ja häätöuhkaa.

Sori vaan, mutta pelkkä diagnoosi ei tee kenestäkää vastuutonta, kyllä se on luonne, kasvuympäristö ja se diagnoosi, mikä sen tekee

No ap.n lapsella on just nämä oireet. En puhunut kaikista diagnoosin omaavista. Sattuneesta syystä tunnen useamman adhd ihmisen ja tiedän ettei kaikki ole samanlaisia. Saattaa olla ap.n lapsella myös autistisuutta mukana kuten joillakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko vaatinut asioita? Tuo, että haluat pitää hänet kotona vielä niin ilmaisee, että haluat paapoa etkä anna hänen oppia. Nykyään, kun diagnoosi tulee niin vanhemnat lopettaa vaatimisen jopa arjen normaaleissa asioissa. Adhd ihmiset pystyvät samaan kuin muutkin. Ei pidä laskea rimaa. 

Sivusta, epäilen että on myös sivu diagnooseja, nykyään adhd diagnoosin alle yritetään tunkea mitä tahansa vaivoja

Siihen kuuluu joukko liitännäisoireita mt-osastolta.

Nämä on tiedossa, ahdistuneisuus ja ylisuorittamisen jälkeinen uupuminen on ollut mukana pitkään. Selviää niistä suht hyvin, keskustelee paljon asioista ja se aina selkeyttää päänsisäistä maailmaa. On läheinen meidän kanssa. Terapeuttia etsitään yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ota koskaan mitään vastuuta jos aina pelastatte sen. Paras laittaa yksinään niin ymmärtää ettei perseily pitkälle kanna. Olen naimisissa tuollaisen kanssa kun en tiennyt aikoinaan moista olevankaan. No tappelun kautta on jotenkin oppinut tärkeimmät hoitamaan. Niin kauan kun joku tekee puolestaan niin on kuin kuin kuollut kala ja jättää kaiken levälleen. Ette myöskään maksa laskujaan. Kyllä viimeistään siinä kohtaa tajuaa ettei voi tuhlata kun ruoka on loppu ja häätöuhkaa.

Laitetaan menemään kun on valmis. Naimisiin mennessä nämä peruselämisentaidot ja itsensä kanssa pärjääminen pitää olla hallussa. Ei old reilua ketään kohtaan, että vaimo alkaisi kouluttaa ko. asioissa. Ymmärrystä ja voimia sinulle, on varmasti ollut rankkaa.

Ap

"Sähläys" ei tule ikinä loppumaan. Olen itse kohta 30v, jo teininä ADHD-diagnosoitu nainen, joka kuulemma on "sählännyt" koko ikänsä. En oikeastaan edes tiedä mitä tuo tarkoittaa, minusta se sählääminen on normaalia tekemistä. Jos koitan hidastaa ihan kunnolla ja tehdä asiat tahmeaan tahtiin, sählään silloinkin.

Vaikka olen ehkä muiden mielestä kävelevä kaaos, laskut on silti maksettu ajallaan ja elämäni on ihan hyvää. ADHD:t kypsyy ikätovereita hitaammin ja omilleen muutto pakottaa tiettyjä rutiineja. Mutta ne rutiinit millä normaali arki saadaan pyörimään saattaa olla muiden mielestä outoja ja kummallisia, mutta jos ne toimii niin sitten ne toimii. Onko lapsenne ollut ikinä kuntoutuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ota koskaan mitään vastuuta jos aina pelastatte sen. Paras laittaa yksinään niin ymmärtää ettei perseily pitkälle kanna. Olen naimisissa tuollaisen kanssa kun en tiennyt aikoinaan moista olevankaan. No tappelun kautta on jotenkin oppinut tärkeimmät hoitamaan. Niin kauan kun joku tekee puolestaan niin on kuin kuin kuollut kala ja jättää kaiken levälleen. Ette myöskään maksa laskujaan. Kyllä viimeistään siinä kohtaa tajuaa ettei voi tuhlata kun ruoka on loppu ja häätöuhkaa.

Laitetaan menemään kun on valmis. Naimisiin mennessä nämä peruselämisentaidot ja itsensä kanssa pärjääminen pitää olla hallussa. Ei old reilua ketään kohtaan, että vaimo alkaisi kouluttaa ko. asioissa. Ymmärrystä ja voimia sinulle, on varmasti ollut rankkaa.

Ap

Tarkoitinkin että hyvä olisi olla yksin niin hahmottaa sen kokonaisuuden mitä itse tarvii ja mitä pitää hoitaa. Jos joku vaimo, äiti tms. Huolentii aina kaiken on mahdoton oppia. Tuo leivän syöminen on hyvä esimerkki. Tietää että muutakin on tulossa. Jos asuu yksin tietää että itse on kauppaan mentävä ja ruoka ostettava ja silloin ostaa muutakin kuin leipää. Monet tykkää tehdä ruokaa mutta jälkien siivoaminen sitten kestää. Yksin näkee ettei ne mihinkään häviä ja siivoaa itse. Laskujen maksu heti sinä päivänä kun raha tulee niin ei sitten tuhlaa kaikkea vaan selkeästi näkee mitä elämiseen jää.

Vierailija kirjoitti:

"Sähläys" ei tule ikinä loppumaan. Olen itse kohta 30v, jo teininä ADHD-diagnosoitu nainen, joka kuulemma on "sählännyt" koko ikänsä. En oikeastaan edes tiedä mitä tuo tarkoittaa, minusta se sählääminen on normaalia tekemistä. Jos koitan hidastaa ihan kunnolla ja tehdä asiat tahmeaan tahtiin, sählään silloinkin.

Vaikka olen ehkä muiden mielestä kävelevä kaaos, laskut on silti maksettu ajallaan ja elämäni on ihan hyvää. ADHD:t kypsyy ikätovereita hitaammin ja omilleen muutto pakottaa tiettyjä rutiineja. Mutta ne rutiinit millä normaali arki saadaan pyörimään saattaa olla muiden mielestä outoja ja kummallisia, mutta jos ne toimii niin sitten ne toimii. Onko lapsenne ollut ikinä kuntoutuksessa?

Tiedän tuon sähläämisen olevan ikuista ja kyllä sen kanssa pärjätään. Joskus vaan menee itselläkin uupumuksen puolelle kun pyörii ympärillä niin vauhdikkaasti touhutessaan ja kaiken jäädessä kesken ympäri taloa.

Ei ole ollut kuntoutuksessa. Voisitko suositella jotain väylää mistä päästä ja mistä näkisit olevan hyötyä?

Kiitos sinulle tuosta viestistä. Antoi toivoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ota koskaan mitään vastuuta jos aina pelastatte sen. Paras laittaa yksinään niin ymmärtää ettei perseily pitkälle kanna. Olen naimisissa tuollaisen kanssa kun en tiennyt aikoinaan moista olevankaan. No tappelun kautta on jotenkin oppinut tärkeimmät hoitamaan. Niin kauan kun joku tekee puolestaan niin on kuin kuin kuollut kala ja jättää kaiken levälleen. Ette myöskään maksa laskujaan. Kyllä viimeistään siinä kohtaa tajuaa ettei voi tuhlata kun ruoka on loppu ja häätöuhkaa.

Laitetaan menemään kun on valmis. Naimisiin mennessä nämä peruselämisentaidot ja itsensä kanssa pärjääminen pitää olla hallussa. Ei old reilua ketään kohtaan, että vaimo alkaisi kouluttaa ko. asioissa. Ymmärrystä ja voimia sinulle, on varmasti ollut rankkaa.

Ap

Tarkoitinkin että hyvä olisi olla yks

 

Tässä olet ihan oikeassa!ap

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Onko mahdollisuutta saada häntä tuettuun asumisyksikköön?

Ne on turhia. Ei niissä oikeasti "tueta"

Kyllä niissä oikeasti tuetaan enemmän, kuin jos asuu ihan yksikseen. Saa apua esim kela-asioiden hoitoon. Vuokra on laitettava suoraan Kelasta vuokranantajalle, ilman että se käy nuoren tilillä. Tällä tavalla vuokra tulee varmasti maksettua. 

Riippuu vamaan paikasta. Oma tuttu oli tällasessa ja siellä ei tehty mitään. 3x viikossa tapasit ohjaajan ja puhuit niitä ja näitä. Vuokra ja kaikki piti maksaa ite jne. Oli muuten Mehiläisen vielä

Hei, vielä lopuksi kiitän hyvästä ja rakentavasta keskustelusta! Tällaista harvemmin tapahtuu vauva-palstalla. 

Luettiin tätä miehen kanssa yhdessä ja saatiin uusia työkaluja tulevaan. Meille tämä lapsi on kaikista rakkain ja läheisin, taipale hänen kanssaan on ollut raskas, mutta sitäkin antoisampi niin tunteiden näyttämisen/sanoittamisen kuin itsestään oppimisenkin myötä. 

Huoli kärjistyy välillä tuskaksi ja kiitos kun tähän väliin saimme täysin vierailta tukea sekä apua. Hyvää kesää kaikille, nautitaan elämästä.

T.Ap ja hänen ukkeli

Mä olen 48v opettaja ja yksin asuessani olen aina elänyt teellä, leivällä ja hedelmillä. En syö paljoa enkä jaksa nähdä yhdelle vaivaa tehdä ruokaa. Perheelle tein kun oli pakko lasten takia. Nyt taas mennään kevyemmin eli en sanoisi, etteikö noin voisi ihminen elää. Suomessa on joku ihme lämpimän ruuan tekopakko. Monessa maassa se leipä on ihan ruokaa myös.

Miksi mulla on tässä ketjussa valmiit ala- ja yläpeukut, vaikka vasta nyt tulin ekaa kertaa lukemaan tätä? Käyttääkö joku mun ID-osoitetta (asun yksin) vai onko vika palstassa????  :o

Meillä myös autistinen ADHD-lapsi ja kaikki tuo tuttua. Oli kuitenkin niin ruokarajoitteinen että alkoi itse tehdä ruokansa lukioiässä kun ei voinut syödä minun kasvisruokakokeiluja. Eli kun oli pakko tehdä ruokaa niin opetteli tekemään. Se että ei syö viikkoon muuta kuin leipää ei ole katastrofi, eikä se että ei petaa vuodettansa. Etsi ne asiat jotka on hyvin tai vahvempia ja opeta vahvistamaan niitä tarvittaessa. Ja muuhun sitten ulkopuolista tukea mielenterveyspalveluista aloittaen.

Miten työ, koulu, kaverit tms?

Vierailija kirjoitti:

Elämä on rankkaa adhd ihmisenä 🙄😔

Mutta myös kivaa! Meillä ei ole tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös autistinen ADHD-lapsi ja kaikki tuo tuttua. Oli kuitenkin niin ruokarajoitteinen että alkoi itse tehdä ruokansa lukioiässä kun ei voinut syödä minun kasvisruokakokeiluja. Eli kun oli pakko tehdä ruokaa niin opetteli tekemään. Se että ei syö viikkoon muuta kuin leipää ei ole katastrofi, eikä se että ei petaa vuodettansa. Etsi ne asiat jotka on hyvin tai vahvempia ja opeta vahvistamaan niitä tarvittaessa. Ja muuhun sitten ulkopuolista tukea mielenterveyspalveluista aloittaen.

Miten työ, koulu, kaverit tms?

ADHD ei pärjää kasvisruualla! Pitää olla lihaa ym kunnon ruokaa, muuten oireet pahenee.

Diagnosoimattomana ADHD-ihmisenä olen samaa mieltä kuin joku tässä ketjussa. Se että ei syö muuta kuin leipää ei ole katastrofi, eikä se että ei petaa sänkyä. Mua hakattiin kotona lapsena monta vuotta tuon huoneen epäsiisteyden takia, enpä todellakaan petaa nyt yksin asuessani. Silloin petasin, kun oli lapsi ja mies. Eli käskyttämisen ja ääneen murehtimisen ja huutamisen voit Ap heti unohtaa. Ja kyllähän nämä kaikki oppii kantapään kautta, mutta siihen menee sitten koko elämä.

Vakavat ongelmapaikat ADHD:lla, joihin minä varautuisin:

-RAHA-asiat. Impulsiivinen rahankäyttö ajoittain. Tämän vastapainoksi pitää olla muuten tosi pihi ja tarkka. Mulla on vaikeaa, jos lasku tulee muualle kuin automaattisesti pankin maksettavaksi (ilman mun hyväksyntää) tai postilaatikkoon etanapostilla. Esim. sähköpostiin hukkuu ja unohtuu.

-IHMISSUHTEET, PARISUHDE. Nehän ei kestä, kun et esim. muista vastata toisen tekstiviesteihin viikkoon, et ilkeyttäsi, vaan koska tuli jotain muuta vaan väliin, tai kännykkä oli hukassa tai lataamatta tai rikki tms (tää on jotain mitä ihmiset ei usko, mutta me ei ainakaan olla kännykkäriippuvaisia). Ihmiset ihastuvat sinuun helposti, kun olet hymyilevä, eläväinen, empaattinen ja nopea innostumaan. Mutta pettyvät, kun olet kuin Peppi Pitkätossu sitten arjessa. Pitkät ihmissuhteet ovat usein vain haave. Ja alkkikset ja psykot takertuvat suhun, koska olet hyvä uhri heille. Lemmikit on hyvä juttu, koska ne antaa aina anteeksi, eikä käytä hyväksi.

-TYÖ. Pitää valita sellainen ammatti, missä ADHD on voimavara, ei haitta. Esim. luova työ, tai täällä mainittu nopeatempoinen kokin työ. ADHD on joustava, hyvä urakoissa, nopeaälyinen ja luova. Mutta tarkka hän ei ole. Ja yhteisten sääntöjen noudattaminen on vaikeaa, kun luova mieli keksii sekunnissa kokeilla 100 muuta kenties parempaa tapaa. Kahvipöytäkeskustelut ym muu työpaikan sosiaalisuus on vaikeita, kun ne on usein niin tylsiä.

-LIIKENNE. Auto pitää huollattaa ja korjauttaa hyvin. Ja katsastaa. Itsellä auttaa sama päivä joka vuosi. Autolla ajaminen ja liikenteessä kulkeminen ylipäätään on vaarallisempaa kuin muilla, kun se keskittymiskyky on tosiaan huono.

-RUOKA. Siinä mielessä että epäsäännöllinen ja holtiton syöminen lihottaa. Ja vaikuttaa sitten terveyteen. Toki liikunta auttaa, koska ADHD:t tykkää rajuista lajeista.