Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa minulle gradusta, ihmiset!
31.05.2025 |
Hei! Olen juuri 8.luokalta päässyt ja vielä on 9.luokka ja lukio ennen kuin haen yliopistoon (valtiotieteet, poliittinen historia). Nyt jo mietin ja jännitän gradua. Miten ja oikeastaan miksi sellainen tehdään? Voisiko joku ystävällinen ihminen väntää minulle ihan rautalangasta tämän? Nyt pyydän, että säästäisitte kaiken katkeruuden aiheuttaman piikittelyn johonkin muuhun yhteyteen ja vain kertoisitte asiallisesti ja suht. yksinkertaisesti: Gradu tarkoittaa sitä ja tätä, se kirjoitetaan, koska... ja aikaa on... Sen lukevat... ja tarkistavat... ja arvosanat ovat joko tämä, tämä, tämä tai tämä ja ne latinankieliset sanat tarkoittavat tätä ja tätä...
Olen vasta opettelemassa edes lukioon vaadittavaa tietojen etsimistä, soveltamista ja yhdistelyä ja siksi kyselen apua nyt teiltä, kokeneemmilta. Olen lukenut yhden gradun ja se oli todella mielenkiintoinen! Mutta kun yritin katsoa miten se oli tehty / mitä se oli "syönyt", en saanut sitä palasiksi, en ymmärtänyt miten gradun voisi kirjoittaa edes 10 vuodessa - vielä vähemmän PUOLESSA vuodessa kuten tämä lukemani gradu oli kirjoitettu.
Joskus ennenvanhaan taiteilijat kirjoittivat taiteilija-analyysin itsestään / omasta taiteilijuudestaan opintojensa aikana - tämäkin kiinnostaa, vaikka en itse niin taiteilija olekaan. Mistään en löydä tästä tietoa - ihan kuin maa olisi niellyt kaiken tiedon aiheesta. Kertoisitteko tästäkin?
Kiitos!
Kommentit (18)
Gradu eli koko nimeltään pro gradu (latinaa, suomeksi "oppiarvoa varten") on maisterinopintojen lopputyö, joka kirjoitetaan kun halutaan valmistua maisteriksi. Se on ennen kaikkea opinnäytetyö, jossa opiskelija näyttää, mitä hän on oppinut. Joskus gradutkin tuottavat uutta tieteellistä tietoa.
Gradut vaihtelevat pituudeltaan ja laajuudeltaan hyvin paljon. Jos gadun tekee rimaahipoen läpi -periaatteella (voi olla hyvinkin järkevää, jos haluaa lähteä työelämään nopeasti) ei se välttämättä ole kovinkaan laaja. Jos taas havittelee uraa tutkijana, täytyy yleensä jo graduun panostaa paljon. Sivumäärät ym. vaihtelevat todella paljon alastakin riippuen. Olen lukenut jopa 150-sivuisen gradun, mutta yleensähän ne ovat paljon lyhyempiä.
Gradulla on yliopiston puolesta ohjaajat, jotka auttavat opiskelijaa suunnittelemaan graduntekoprosessia. Ohjaajille on tärkeää puhua omista tavoitteistaan rehellisesti (esim. vaikka siitä, että haluaa gradun vain läpi), jotta he osaavat auttaa opiskelijaa niiden tavoitteiden mukaisesti.
Varsinkin ennen gradulla oli pelottava maine mahdottoman työläänä ja isona juttuna. Näin sitä ei kannata ajatella, sen sijaan gradu kannattaa mieltää ihan vain lopputyönä - tämä siksi, että työhön tulee tartuttua helpommin jos sitä ei ajattele mahdottoman isona juttuna. Tosi monet maisterit ovat jälkeenpäin puhuneet että gradua ja sen merkitystä suurenteli aikoinaan kyllä päässään todella rankasti.
Hyvää kesää sinulle ja ethän ajattele gradu-asioita vielä tuossa iässä liikaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradu on tieteellinen opinnäytetyö. Käytännössä se on tutkimusraportti. Opiskelija toteuttaa tutkimuksen, eri tieteenaloilla voi olla suurestikin vaihtelua siinä, millainen tutkimus tehdään. Itse olen kasvatustieteistä väitellyt ja tehnyt opiskeluissani kolme tutkimusta eli kandi, gradu ja väikkäri. Omassa gradussani tutkin erästä oppimiseen liittyvää ilmiötä ja aineiston keräsin haastattelemalla alakoululaisia.
Kenenkään ei tarvitse itse tietää miten se gradu (tai kandi) tehdään vaan opiskelijalla on pakolliset kandi- ja graduseminaarit, joissa käydään läpi kaikki noihin tutkielmiin liittyvät asiat. Seminaareissa jokainen opponoi jonkun toisen työtä eli lukee sen tarkasti ja kommentoi, kertoo mikä on hyvää ja mitä kannattaisi parantaa. Jokaisella opiskelijalla on graduohjaaja, joka neuvoo ja kommentoi sitä tutkielmaa. Gradun arvioi kaksi henkilöä asteikolla 1-5 ja siitä annetaan kirjallinen lausunto. Seminaarien lisäksi kaikilla tieteenaloilla on tutkimuskurssit, joilla opetetaan tutkimuksen tekemistä.
Tietyllä tapaa gradu on myös kypsyysnäyte siitä, että opiskelija on opintojensa aikana omaksunut oman alansa tieteellisen ajattelun, osaa pukea tieteellisen tutkimuksen prosessin kirjalliseen muotoon ja hallitsee omaan tieteenalaansa liittyviä kokonaisuuksia.
Olet vasta 15v, joten tottakai se gradu tuntuu isolta. Kasvat muutaman vuoden ja mietit asiaa uudestaan kun olet päässyt sisään yliopistoon.
Kirjoitat ristiriitaisesti, joten oletan, että et ole peruskoululainen teini, valitettavasti. Tekstisi on toisaalta aikuisen tekstiä, ja huolesi eivät kuvasta lahjakkaankaan teinin pohdintoja. Miksi moinen rooli kysymyksessäsi, jäänee epäselväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat ristiriitaisesti, joten oletan, että et ole peruskoululainen teini, valitettavasti. Tekstisi on toisaalta aikuisen tekstiä, ja huolesi eivät kuvasta lahjakkaankaan teinin pohdintoja. Miksi moinen rooli kysymyksessäsi, jäänee epäselväksi.
Mitä väliä? Näin asiallista aloitusta täällä näkee harvoin. Jos joku on aidosti tiedonhaluinen, mitä väliä sillä on, vaikka esittäisikin jotakin muuta kuin on, kysyessään?
Taiteilija-analyysi??? Lapsiparka...
Taiteilija-analyysi oli ehkä vielä 1980-luvulla(?) vähän kuin gradu jota ainakin eräs nimeltämainitsematonvirtasenauvoköh oppilailtaan vaati - mikä on taiteilija, mitä on olla taiteilija, mikä tekee minusta taiteilijan, miksi haluan / ryhdyn taiteilijaksi.. HUH. Oli toki muitakin opettajia jotka tätäkin vaativat, mutta erään opettajan (yksityis)lauluoppilaana jäi mieleen.. Teetti ihan yhtä paljon työtä silloin kuin yliopiston gradukin. Kaikki samat vaiheet, tosin nk. "tutkimusongelmat" olivat jo valmiina - juuri nuo mikä on taiteilija jne mitä tuossa pari riviä ylöspäin listasin.. HUH! Onneksi te nykyajan nuoret ette tätä joudu enää tekemään!
Olipa muuten outoa näin 2000-luvulla edes törmätä koko sanahirviöön taiteilija-analyysi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taiteilija-analyysi??? Lapsiparka...
Taiteilija-analyysi oli ehkä vielä 1980-luvulla(?) vähän kuin gradu jota ainakin eräs nimeltämainitsematonvirtasenauvoköh oppilailtaan vaati - mikä on taiteilija, mitä on olla taiteilija, mikä tekee minusta taiteilijan, miksi haluan / ryhdyn taiteilijaksi.. HUH. Oli toki muitakin opettajia jotka tätäkin vaativat, mutta erään opettajan (yksityis)lauluoppilaana jäi mieleen.. Teetti ihan yhtä paljon työtä silloin kuin yliopiston gradukin. Kaikki samat vaiheet, tosin nk. "tutkimusongelmat" olivat jo valmiina - juuri nuo mikä on taiteilija jne mitä tuossa pari riviä ylöspäin listasin.. HUH! Onneksi te nykyajan nuoret ette tätä joudu enää tekemään!
Olipa muuten outoa näin 2000-luvulla edes törmätä koko sanahirviöön taiteilija-analyysi..
Taiteilija-analyysi on ihan vaan pelkkä myytti!! Ei sellasta koskaan ole ollutkaan edes!! xD
Gradua tässä tänäänkin tehnyt. Hyviä vastauksia täällä jo onkin, ei oikeastaan lisättävää. Kehottaisin, että et tuon ikäisenä murehtisi jo gradua, sinne on vielä todella pitkä matka ja nauti siitä matkasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taiteilija-analyysi??? Lapsiparka...
Taiteilija-analyysi oli ehkä vielä 1980-luvulla(?) vähän kuin gradu jota ainakin eräs nimeltämainitsematonvirtasenauvoköh oppilailtaan vaati - mikä on taiteilija, mitä on olla taiteilija, mikä tekee minusta taiteilijan, miksi haluan / ryhdyn taiteilijaksi.. HUH. Oli toki muitakin opettajia jotka tätäkin vaativat, mutta erään opettajan (yksityis)lauluoppilaana jäi mieleen.. Teetti ihan yhtä paljon työtä silloin kuin yliopiston gradukin. Kaikki samat vaiheet, tosin nk. "tutkimusongelmat" olivat jo valmiina - juuri nuo mikä on taiteilija jne mitä tuossa pari riviä ylöspäin listasin.. HUH! Onneksi te nykyajan nuoret ette tätä joudu enää tekemään!
Olipa muuten outoa näin 2000-luvulla edes törmätä koko sanahirviöön taiteilija-analyysi..
Tämä kommenttihan oli täyttä sisällyksetöntä, subjektiivista paskaa.
Riippuu täysin alasta, kuinka paljon sivuja pitäisi olla. Pääasia on se, että on joku tutkimuskysymys, johon gradu jollakin tavalla vastaa. Se kyllä opetetaan sitten aikanaan. On hyvin tarkkoja ja vaativia ohjaajia ja niitä, jotka antavat opiskelijan tehdä sen oman mielensä mukaan. Kummassakin ryhmässä voi olla 30 opiskelijaa ensimmäisellä seminaarikerralla, kun opiskelijat valitsevat mieleistään omaan tapaan sopivaa ohjaajaa.
Ei ole mitenkään tavatonta, että valmis maisteri ei itsekään ymmärrä, mitä tutkimusmenetelmää käytti eikä paljon muutakaan. Tärkeintä on saada aikaan jonkinlainen tieteellinen tekele. Hyvin harvoja graduja edes lukee kukaan muu kuin tarkastajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit käyttää menetelmää kuin minä käytän etsiessäni luettavaksi gradua yliopiston julkisesta arkistosta. Ensinnä kuvaus ja sitten sisällysluettelo. Niitä lukemalla saa käsityksen mitä asioita haluaa ja kannattaa selvittää ja millä rakenteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata stressata etukäteen. Koko yliopisto-opintojen ajan harjoitellaan tieteellistä kirjoittamista, ja ennen gradun kirjoittamista on tutkimusmenetelmäkurssit, joilla harjoitellaan erikseen niitä menetelmiä, mitä gradun tekemisessä tarvitaan.
Jos haluat jollain tavalla valmistautua jo nyt, niin harjoittele vaikka tietojen keräämistä ja lähdeluettelon kirjoittamista: tutki pari sinua kiinnostavaa uudehkoa gradua ja katso miten niiden lähdeluettelot on tehty, päätä sitten itsellesi sopiva aihe, etsi siihen lähdekirjallisuus ja tee lähdeluettelo. Yliopiston opiskelijakirjastoa saa käyttää vaikka ei opiskelisi yliopistolla. Kaupunginkirjastosta et varmasti löydä tarpeeksi hyviä lähteitä. Rajaa aihetta tarpeen mukaan siihen suuntaan mistä löytyy sopivia lähteitä.
Wikipedia on Internet -sivusta, jota ei saa käyttää virallislähteenä, mutta se kertoo sinulle pääkohdat asiasta, josta haluat lisätietoa. Sieltä saat lisää sanoja ja käsitteitä, joista voit hakea lisätietoa asiantuntijasivustoilta. Jos olet jaksanut hakea itsellesi pääaineen, niin jaksat varmaan hakea muutkin asiat.
Tässä vielä kasa piikkejä.
Minun mielestäni gradun tekeminen oli paras osa koko yliopisto-opintojani.
Ei kannata mennä asioiden edelle. Gradun tekemiseen kasvetaan pikkuhiljaa eikä siitä pidäkään tietää yhtään mitään ennen aikojaan. Jos 14-15-vuotias pohtii gradua ja sen arvostelua, niin vakavana vaarana on nuorena koettu burnout eli uupuminen.
Alue: Aihe vapaa
Gradun saa tehtyä ihan systemaattisella työllä. Sen aiheen voi valita jo peruskoulussa, jos uskoo olevansa siitä kiinnostunut vielä yliopistossa. Kirjallisuutta kannattaa alkaa lukea ajoissa ja tehdä tarkkoja muistiinpanoja, koska gradussa tarvit tarkkoja lähdeviitteitä.
Gradusta ei kannata tehdä mitään mörköä, jonka ylittäminen estäisi valmistumisen. Kuten sanotaan, paskakin gradu on parempi kuin ei laisinkaan gradua. Minulta ei ole ikinä kysytty mitään gradusta sen teon jälkeen. Ei arvosanaa eikä sen aihetta. Gradu on tavallaan näyte kypsyydestä ja siitä, että hallitsee tieteenteon kirjallisen prosessin.