Ville Merinen on tyypillinen terapeutti: ylioppilaskirjoituksissa jopa äidinkielestä C
Äidinkieli, suomi:
C
Matematiikka, pitkä oppimäärä:
A
Reaali:
M
Saksa:
E
Englanti, pitkä oppimäärä:
M
Ruotsi:
M
Kommentit (39)
Terapeutit ei ole mitenkään älykkäimmästä päästä ja usein itsekin mt- ongelmaisia.
Tämä kaavio esittää eri tieteenalojen opiskelijoiden keskimääräistä älykkyysosamäärää (ÄO, tässä englanniksi IQ) suhteessa sukupuolijakaumaan (naisten ja miesten suhde, female to male ratio).
Se on ihan normaalia, että kantasuomalaisella on äidinkieli c tai b, jopa a. Useimmiten ne muualta tulleet osaavat suomen kieltä paremmin kuin kantasuomalaiset itse. Tai sitten henkilöt, jotka ovat opetelleet kielen kokonaan vanhoista suomifilmeistä.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan normaalia, että kantasuomalaisella on äidinkieli c tai b, jopa a. Useimmiten ne muualta tulleet osaavat suomen kieltä paremmin kuin kantasuomalaiset itse. Tai sitten henkilöt, jotka ovat opetelleet kielen kokonaan vanhoista suomifilmeistä.
Ihan eri vaatimukset on äidinkieltään käyttävillä kuin muilla. Kommunikointitaito ja oikea kieliopillisesti on kaksi eri asiaa. Sujuvuus on ihan eri luokkaa.
Tämä näkyy myös monen koulutetun liian hienossa kielitaidossa englannissa. Ei osata sopeutua. Äidinkieli voi olla lukihäiriöinen tai ulkomaalainen heikolla taidolla.
Lukihäiriöiset ei yleensä opi muita kieliä ja oman kielen taidot on heikot. Silti osaa puhua hyvin omaa kieltään, pärjää jopa muita paremmin puhumalla.
Vierailija kirjoitti:
Jospa hän kiinnostui opiskelusta vasta lukion jälkeen? Psykologiaa ei ihan jokainen pääse opiskelemaan, tosin en tiedä onko hänellä sitä koulutusta.
No ei ole, sairaanhoitaja on.
Vierailija kirjoitti:
Uhriutua se kyllä osaa. Ja itkeä. Naiset rakastaa sellaisia miehiä.
Eikä rakasta. En pidä koko tyypistä. Ei hän ilkeä tai paha ole, en siksi viitsi haukkua, mutta ei ole mieleinenkään.
Vierailija kirjoitti:
Uhriutua se kyllä osaa. Ja itkeä. Naiset rakastaa sellaisia miehiä.
Miehelle kova paikka kun joku sinut itsensä ja tarpeidensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Terapeutit ei ole mitenkään älykkäimmästä päästä ja usein itsekin mt- ongelmaisia.
Tämä kaavio esittää eri tieteenalojen opiskelijoiden keskimääräistä älykkyysosamäärää (ÄO, tässä englanniksi IQ) suhteessa sukupuolijakaumaan (naisten ja miesten suhde, female to male ratio).
Yksittäiset mitattavat tekijät, kuten älykkyysosamäärä, kertovat lähinnä onko yksilöllä _mahdollisuutta_ pärjätä kohtuullisesti jossain, ts. onko mitattu kyky estävä tai rajoittava tekijä vai ei. Riittävän hyvä tekniikka on _minimivaatimus_ ammattifutarille, muttei tee kenestäkään sellaisenaan edes kelvollista jalkapalloilijaa. Toki yksilö todella huonolla koordinaatiolla ja tekniikalla ei voi tulla ammattipelaajaksi, vaikka muut ominaisuudet olisivatkin erinomaiset.
Tällaiset tutkimustulokset ovat toki hyvin kiinnostavia, mutta keskeinen kysymys tässä on se, että mikä älykkyysosamäärä on minimivaatimus, jotta ihminen voi olla kelvollinen terapeutta (ts. onnistuu työssään perusodotusten mukaisesti). Sitä nämä tilastot eivät kerro.
En ole pitänyt koskaan Villen tyylistä somessa, mutta kerran näin hänet kaupungilla lapsensa kanssa ja täytyy sanoa että hänen käyttäytymisensä ja vuorovaikutuksensa lapsen kanssa tekiinuun todella hyvän vaikutuksen. Oli selkeästi läsnä lapselleen, esimerkiksi enemmän mitä minä.
Toisekseen uskon hänen olevan ihan hyvä terapeutti, siinähän tarvitsee enimmäkseen vain kuunnella. Osa potilaista paranee jo sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein hyvät arvosanat!
On joo. Matikasta A.
Miten meni omat kirjoituksesi. Kielellinen ja matemaattinen lahjakkuus eivät aina ole samassa tyypissä. Äidinkielen arvosana on vain arvosana kokeen suorittamisesta sille annetuin ehdoin !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hän kiinnostui opiskelusta vasta lukion jälkeen? Psykologiaa ei ihan jokainen pääse opiskelemaan, tosin en tiedä onko hänellä sitä koulutusta.
No ei ole, sairaanhoitaja on.
Julkiterhikin mukaan : psykoterapeutti ja sairaanhoitaja !
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole taitoa mihinkään, otetaan kirjekurssi terapeutiksi.
Onko Psykoterapeutti, lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
Suomessa koulutus näyttää mediassa päättyvän lukioon, eikä lukion jälkeisillä arvosanoilla ole merkitystä julkisessa keskustelussa. Ylioppilaskirjoitusten aikaan perhetaustan vaikutus arvosanoihin on suurimmillaan.
Kun itsenäistytään ja mennään esim. yliopistolle ohjaamattomaan oppimisympäristöön, jossa on nk. akateeminen vapaus, omien kykyjen merkitys arvosanoissa ja valmistumisvauhdissa kasvaa, ja perhetaustan vaikutus katoaa. Mutta media ei koskaan puhu näistä korkeakouluissa annetuista arvosanoista mitään. Ne ovat TABU sattuneista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan normaalia, että kantasuomalaisella on äidinkieli c tai b, jopa a. Useimmiten ne muualta tulleet osaavat suomen kieltä paremmin kuin kantasuomalaiset itse. Tai sitten henkilöt, jotka ovat opetelleet kielen kokonaan vanhoista suomifilmeistä.
yotilastot.fi vertaile miten kirjoitettu ympäri suomen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa hän kiinnostui opiskelusta vasta lukion jälkeen? Psykologiaa ei ihan jokainen pääse opiskelemaan, tosin en tiedä onko hänellä sitä koulutusta.
No ei ole, sairaanhoitaja on.
lukiossa vois ottaa psykologiasta kaikki kurssit
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulutus näyttää mediassa päättyvän lukioon, eikä lukion jälkeisillä arvosanoilla ole merkitystä julkisessa keskustelussa. Ylioppilaskirjoitusten aikaan perhetaustan vaikutus arvosanoihin on suurimmillaan.
Kun itsenäistytään ja mennään esim. yliopistolle ohjaamattomaan oppimisympäristöön, jossa on nk. akateeminen vapaus, omien kykyjen merkitys arvosanoissa ja valmistumisvauhdissa kasvaa, ja perhetaustan vaikutus katoaa. Mutta media ei koskaan puhu näistä korkeakouluissa annetuista arvosanoista mitään. Ne ovat TABU sattuneista syistä.
ei oo mitään merkitystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulutus näyttää mediassa päättyvän lukioon, eikä lukion jälkeisillä arvosanoilla ole merkitystä julkisessa keskustelussa. Ylioppilaskirjoitusten aikaan perhetaustan vaikutus arvosanoihin on suurimmillaan.
Kun itsenäistytään ja mennään esim. yliopistolle ohjaamattomaan oppimisympäristöön, jossa on nk. akateeminen vapaus, omien kykyjen merkitys arvosanoissa ja valmistumisvauhdissa kasvaa, ja perhetaustan vaikutus katoaa. Mutta media ei koskaan puhu näistä korkeakouluissa annetuista arvosanoista mitään. Ne ovat TABU sattuneista syistä.
ei oo mitään merkitystä
Millä ei ole mitään merkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa koulutus näyttää mediassa päättyvän lukioon, eikä lukion jälkeisillä arvosanoilla ole merkitystä julkisessa keskustelussa. Ylioppilaskirjoitusten aikaan perhetaustan vaikutus arvosanoihin on suurimmillaan.
Kun itsenäistytään ja mennään esim. yliopistolle ohjaamattomaan oppimisympäristöön, jossa on nk. akateeminen vapaus, omien kykyjen merkitys arvosanoissa ja valmistumisvauhdissa kasvaa, ja perhetaustan vaikutus katoaa. Mutta media ei koskaan puhu näistä korkeakouluissa annetuista arvosanoista mitään. Ne ovat TABU sattuneista syistä.
ei oo mitään merkitystä
Akateeminen vapaus sopii autisteille hyvin, hehän ei osaa ihmisten kanssa toimia. Yliopistoilla näkee ihan tavallista ihmistä ja yllättävän yksinkertaisia osa vielä. Tärkein taito on osata johtaa omaa opiskeluaan, mutta suurta älykkyyttä ei todellakaan vaadita.
Lyttäämisen taito monilla kyllä sielläkin on. Mitä tahansa voi oppia riittävällä vaivannäöllä. Ei voi, eikä tarvitse. Tyhmä natsimies tai poliisi voi opiskella yliopistossa, mutta muuten olla täysi uuno. Heilläkään ei ole mitään muuta näyttöä osaamisesta kuin narsismin määrä.
Niin, C on kyllä se yleisin arvosana. Jos suunnilleen C:n paperit eivät kelpaa mihinkään, niin sitten sinunkin verovaroillasi maksettaisiin aika helvetin paljon enemmän työttömyyskorvauksia.