Jos ihminen on ollut nuorena huonokäytöksinen ja ilkeä, tarkoittaako se sitä ettei hän voisi aikuisena olla aidosti hyvä ihminen?

Perusluonne harvoin kovin paljoa muuttuu

Vierailija kirjoitti:

Perusluonne harvoin kovin paljoa muuttuu

Väittää kuka xD

Ei tarkoita. Voi muuttua.

up

Vaatii monesti sen, että saa enemmän tai vähemmän kirjaimellisesti nenilleen ja havahtuu siihen, mikä omassa käytöksessä mättää. 

Vierailija kirjoitti:

Vaatii monesti sen, että saa enemmän tai vähemmän kirjaimellisesti nenilleen ja havahtuu siihen, mikä omassa käytöksessä mättää. 

Mutuilua tuo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatii monesti sen, että saa enemmän tai vähemmän kirjaimellisesti nenilleen ja havahtuu siihen, mikä omassa käytöksessä mättää. 

 

Mutuilua tuo

Faktaa. Jos ei koskaan kuule tekevänsä väärin, ei ole syytä muuttaa mitään. 

Jos tällä palstalla kysytään, ei voi muuttua

OIKEASTI VOI

voi toki. minulla oli huono olla lapsuudenkodissa, kun oli 2 pikkuveljeä jotka huusiparkuriehu, pieni asunto ja en saanut omaa rauhaa enkä tilaa, voin todella huonosti. lähdin 17v ikäsenä pois työn ja koulun perässä. Helpotti todella paljon kun sai omaa tilaa ja rauhaa.

Riippuu siitä, mistä se käytös on nuorena johtunut. Jos vaikea lapsuus näkyy käytöksessä lapsena, voi aikuisena olla toisenlaista. Jos taas on ihan vaan pa*ka ihminen ihan sisimmässään, ei luonne muutu herttaiseksi vaikka miten ikää tulisi.

Perusluonne ei muutu miksikään, siellä se ilkeys asustaa, vaikka sen voi halutessaan hyvinkin peittää. Putkahtaa sitten joskus sopivasti esiin. Ai että muistuu vastaava mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Perusluonne ei muutu miksikään, siellä se ilkeys asustaa, vaikka sen voi halutessaan hyvinkin peittää. Putkahtaa sitten joskus sopivasti esiin. Ai että muistuu vastaava mieleen.

voivoi miten vajaata ajtella noin

Millaista oli tämän henkilön "huono käytös" lapsena?

Oma kokemukseni on, että ei muutu. Vähän voi muuttua, mutta luonteen ydin ei muutu. 

Ilmeisesti jännäpsykopaatti nuoruudesta on ottanut yhteyttä ja nyt ap on ihan kiimoissaan.

Linttamanneko siellä kyselee? Erota puoluesihteerisi!

Vähän eroa, onko kyse käytöksestä 9-vuotiaana vai 16-vuotiaana. Ilkeily saattaa olla henkisesti kehittymättömälle tapa purkaa omaa epävarmuutta ja ongelmia. Mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin kyse on aidosti pahantahtoisesta luonteesta eikä henkisestä kyvyttömyydestä.

Osa esim. ala-asteikäisenä toisia kiusanneista voi kasvaa normaaleiksi, mutta lukioikäisenä kiusaava tuskin enää. Toki nuo lukioikäisenä edelleen kiusaavat ovat mukana noissa ala-asteen kiusaajissa. Pienemmillä lapsilla on kuitenkin suht tavallista, että esim. itse kiusatuksi joutuminen johtaa pahan kiertoon laittamiseen: kunhan ei itse ole enää negatiivisen huomion kohde.

Todellakin voi muuttua, omat kokemukset muuttaa ihmistä halusipa sitä sitten tai ei. Se on eri asia, ottaako niistä opikseen ja muuttaa suuntaan ja sen tehtyään välttämättä kaikki ei hyväksy sitä ja anna uutta mahdollisuutta kasvuun.

Samahan se on että, kiltistä ja kunnollisesta voi tulla todella paha ihminen myöhemmin, mutta ei niistä puhuta vastaavasti yhtä paljon kuin pahoista.

Eikö olekin tekopyhyyttä väittää, että 20 vuotiaana ajattelee samalla tavalla kuin 30, 40, 50, 60, 70, 80 vuotiaina koko ajan, eikä mikään olisi muuttunut? Vai jäikö elämä elämätyä? 

Nuo riippuvat pitkälti ympäristöstä, missä elää. Jos elää fiksujen ihmisten ympäröimänä, missä käyttäydytään reilusti ja kaikki jakaantuu tasapuolisesti, on helppo olla hyvä itsekin.

Stubb?