Onko aihetta lasuun, kun perheessä kielenkäyttö on aivan kammottavaa?

Mun aikoinaan paras ystäväni oli todella räävitön suustaan ja tottakai näin aikuisten kesken sai ollakin. Ihan työssä käyvä ihminen hän siis on.

Aloin kiinnittää huomiota siihen, kun lapsia hänelle tuli niin jo pk-ikäisten lasten kuulleen kaikki ei lasten korville kuulumattomat asiat käytiin läpi. 

Itse jotenkin menin vain aivan lukkoon näissä tilanteissa, yritin vaihtaa puheen aihetta tai jotenkin lähteä viemään sitä lasta pois tilanteesta.

Tottakai jokainen vanhempi tekee valintansa, kuinka avoimesti asioista puhutaan ja tietyissä tilanteissa, vaikka vaikeita ovatkin, on hyvä puhua. Mutta se lapsen ikätaso huomioiden ja miten asiat esittää. 

Lapsen ei pidä koskaan ikinä kuunnella mitään aikuisten ongelmia ja jokaisen vanhemman vastuu on luoda tilanteista huomimatta lapselle turvallinen kasvuympäristö.