Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää kun mies on ihan aloitekyvytön!!
27.06.2011 |
Tuntuu niinkuin olisin yksin vastuussa kaikesta viime kädessä! Nekin asiat joita mies tekee, on oppinut vain minun nalkuttamisen/opettamisen kautta, ihan kuin miehellä ei olisi mitään omia tavoitteita tai kiinnostuksen kohteita ollenkaan. Koko elämä menee sen mukaan että minä suunnittelen tai teen jotain, mies seuraa vaan perässä.
Ikinä minulle ei tule mitään kivaa uutta mistään, annan ja annan vain itsestäni enemmän ja enemmän. Olen niin kyllästynyt tähän.
En tiedä mikä on vikana. Olen sanonut miehelleni ajat sitten että olemme minun mielestäni turhan erilaisia, että pitäisikö meidän erota. Mies ei kuitenkaan usko, ei jotenkin osaa ajatella koko asiaa. Olen miettinyt sitäkin että ehkä mies ei näe suhteessa mitään vikaa koska minä järjestän aina kaiken: suunnittelen päivien ohjelman, ruuat, lomat, lasten asiat, talon kunnostukset jne. Olisi kivaa jos miehelläkin olisi jotain omia ajatuksia joita toteuttaisi, mutta ei ehdota ikinä mitään, edes silloin kuin kysyn.
Tuntuu että toista saa vetää perässä kuin kivirekeä...Ja kuten sanoin jo, mies ei kuulemma halua kuitenkaan erota.
Kommentit (47)
Jättäkää se mies omaan arvoonsa. Teette ruokaa vaan itselle ja lapsille, viikonloppuisin ette tee ollenkaan. Kun tulee nälkä, vetäset palan leipää ja kun lapset tulee valittamaaan nälkää, sanotten niille, että isi tekee ruokaa. Sit lapset menee isille sanomaan. Ja ette sitten tee sitä ruokaa, lähette vaikka pois kotoa, että miehen on PAKKO tehdä jotain ja käyttää päätään.
Minä tekisin noin kaikessa. Sanoisin kyllä miehelle, että nyt loppui hyysääminen, mutta en sen enempää. Itsenäistyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin oon seurustellut akan kanssa mikä teki kaikki päin helvettiä puolijuostenkusten eikä suostunut mun tyyliin tehdä asiat kerralla kunnolla niimpä mä vittuunnuin siihen ja jätin kaiken tekemättä että olkoon tehdään asiat niinkun sä haluut ja katotaan mitä siitä tulee.No paskaahan siitä tuli ihan kaikesta suoraan sanottuna.Olkoon nyt on kaikki paremmin saan tehdä omat juttuni niin hyvin kuin haluan ja akka omansa varmaankin edelleenkin päin vittua.
Miks meette lisääntymään tollasten uunojen kanssa??
Oma ukko istuu vaan koneella päivät pääksytysten ja jos haluaa tehdä kivaa, niin tekee kavereitten kans, kun perheen kans kaikki NIIN stressaavaa! :( Eikä hän ollu tollanen ennen lapsia. Nyt on.
Mä hoidan talouden, mapitan paperit, siivoan, laitan ruokaa, ulkoilutan lapset, teen pihatyöt ja pikkukorjaukset. Ja ei se mitään, ois ihan kiva, jos mies vaikka vastineeksi kävisi töissä, mutta toi mun lusmu on työtön! Eroa mäkin oon harkinnu, mutta en osaa erota, kun tää perhe on myös lasten. Ja iskä on kuitenkin raitis, kiltti ja osaa mennä tarvittaessa kauppaan tms. pientä (minkä lapsetkin osaa tehdä :D ) Sitäpaitsi välillä voin lasten päiväuniaikaan mennä lenkille yksin tms. mitä en yh:na voisi tehdä (sillon kun lapset hereillä niin ukko soittais 20kertaa yhen tunnin aikana: "mis on vaipat?" "mitä annan ruuaks?" jne. ihan avuton. ) Eli jotain hyötyä tostakin. Vaikka rakkaus kuihtuu ja painuu kasaan vuosi vuodelta. Miten voisin rakastaa ihmistä joka on aivan lapsen tasolla? Varsinkaan miehisessä merkityksessä.
Oon kanssa miettinyt mistä toi käytös johtuu ja salaa katkerana syytän anoppia. :P
pystytte harrastamaan seksiä näitten lapsienne kanssa. Mä tarviin seksiin kumppanin jota pidän muussakin elämässä tasavertaiena ja jota kunnioitan. Kuvottaisi koskea mieheen tai antaa sellaisen koskea, jota ei kunnioita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin myöntää olevani päällepäsmäri ja haluankin päättää melkein kaikesta,aluksi mies hangoitteli kovastikin vastaan mutta enää sitä ei kiinnosta.
Toisaalta,ei vika pelkästään minussa ole vaan mielestäni miehen elämänhallinnan puutteessa,joku kehitysvaihe on kyllä jäänyt väliin ilmeisesti.
Kesällä olin huimat 2 yötä pois kotoa ja sillä välin meillä tapahtui seuraavaa:
-Mies ja lapset kävivät vain mäkissä,jotain leipää lapset ottivat kuulemma lisäksi illalla.
-Jääkaapissa ei tietenkään ollut mitään koska se vaatisi kauppaan menemistä.
-Keittiön valot eivät toimineet kun tulin,eivät olleet toimineet koko aikana kuulemma,on se niin vaikeaa juu tarkistaa se sulake joka oli palanut.
-Luonnollisesti koko kämppä oli muutenkin kaaoksessa koska kotitöitä mies ei tee,kerran se kysyi minulta että miten vessa pestään! Silloinkin pakotin sen siihen hommaan tosin.
ilmiö. Monet nuoret miehet on aika veteliä ja aloitekyvyttömiä nykyään. Päälle parikymppiset miehet istuvat tietokoneillaan vanhempien nurkissa, kun tuntevat ettei elämässä ole muutakaan tarjolla. Ehkä työtä on liian vähän ja naisetkin aika kovia vaatimuksissaan.. Yleinen apatia kuvaa hyvin monen miehen olemusta :/ Nainen kuitenkin kaipaa mieheltä tormakkuutta ja aloitekykyä, siksi parinmuodostuskin vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päällepäsmärin kanssa. Johan se tukehduttaa kaikin tavoin.
Ystäväni on juuri tällainen, lisäksi vielä arvostelee ja haukkuu miehensä työn jäljen jos se jotain joskus uskaltautuu enää tekemään. Nainen miettii eroa miehen saamattomuuden takia.
luin kaikki ylläkirjoitetut kommentit, ja en voi kuin yhdistyä niihin. Vituttaa toi ukko joka on niin pirun saamaton. Tiskata se osaa, ei kylläkään tehdä viikoksi ruokalistaa saatika sitten hankkia oikeita juttuja tämän toteuttakseen kaupasta! Hyvä jos edes osaa pyykit lajitella. Töissä se kuitenkin käy, mutta ei se mikään kunnianhimoinen kuitenkaan ole. Lastamme se ei osaa hoitaa, saa vain aikaiseksi huudon joka kerta. Ja sen siivoominen tarkottaa sitä että otetaan se TISKIrätti ja vähän heitellään sitä ympäri olohuonetta ja voilá, valamista tuli! Ei perse mtiä tulikaan tehtyä. Ja mainittanee vielä että kyllä voi turhilla autosivuilla surffailla vaikka tiskit on tiskaamatta, oksennukset lattialla ja kaikki ihan sikin sokin. AAMEN!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no tällaiseen tilanteeseen voi olla monta syytä... yksi niistä voi olla se, että miehen tahto on nitistetty jo lapsena (toisinsanoen otettu häneltä esim vanhemman toimesta) ja niinollen aikuisena hän mieluusti antaa tahtonsa jonkun toisen haltuun (tehdään niinkuin sinä tahdot) ellei sitten tiedosta asiaa/koe sitä ongelmaksi ja hakeudu itse terapiaan etsimään omaa tahtoaan/minuuttaan.
ja miten näitä tahdottomia aikuisia (voi olla toki myös nainen ) sitten syntyy on juuri vaikkapa se, että lapsuuden perheessä lapsen tarpeille ja omalle tahdolle ei ole ollut tilaa. alkoholistin vanhemmat/ muutoin sairas/sairaat vanhemmat jolloin lapsi ei ole enää voinut olla tahtova/tarvitseva vaan hänen on täytynyt mm sovun säilyttämiseksi piilottaa omat tahtonsa. Tietysti jos myös kasvatus on ollut sitä luokkaa, että lapsen kuuluu/täytyy aina tehdä niinkuin vanhemmat sanoo eli liian kova kuri on ajanut lapsen tahdon ylitse niin oma minä ja tahto ei ole päässyt kehittymään oikein.
mieti siis millainen on ollut miehesi kasvuympäristö ja koti lapsena?
yksi mahdollisuus on myös se, että lapsena on jo huomannut, että helpoimmalla pääsee kun sopeutuu kaikkeen/sulautuu tapettiin, silloin sinua ei myöskään hylätä kun suostut kaikkeen toisten tahdon mukaan. eli että henkilö kärsii hylkäämisen pelosta ja tiedostamattaankin yrittää miellyttää sinua olemalla aina samaa mieltä kanssasi.
Tosin tämän vuoden vielä annan "armoa", koska tiedän että miehellä on valtavasti hommia opintojen kanssa. Onneksi hän ei ole tuollainen "ihan sama, emmätiiä" sitten kuitenkaan, vaan hän kyllä tietää monenlaista ja joka asiaan löytyy mielipide (...). Käy kaupassakin, vaikka pyytää aina kyllä minulta ostoslistan. Opinnot, työ ja harrastus on sellaiset asiat mitkä hän saa aikaiseksi, onneksi. Muutamat voimaa ja teknistä osaamista vaativat pari kertaa kuussa/vuodessa tehtävät koti-/pihatyöt hän tekee ihan itse, ja maksaa laskunsa. Eli itseasiassa aika hyvin on meillä asiat, jos vertaan muutamaan muuhun tässä ketjussa esiteltyyn tapaukseen.
Mutta se kotona ja lasten kanssa aktivoituminen! En minäkään ole mikään superäiti, minusta on ihan ok laittaa lastenohjelmat pyörimään että saa itse vähän hengähtää, ja joskus antaa vaikka Pilttiä tai jotain einestä ruoaksi. Mutta yritän kuitenkin vähän katsoa että lapsi syö säännöllisesti ja ravitsevasti, huolehdin ilta- ja aamupesuista, katson että vaatteet on ehjät, puhtaat, sopivat, säänmukaiset, hampaat on pesty, nenä niistetty ja tukka kammattu. Ja että lapsi ulkoilee, leikkii, askartelee, näkee muita lapsia, kuuntelee satuja ja nukkuu säännöllisesti. Eikä katso telkkarista sopimattomia ohjelmia eikä sopiviakaan monta tuntia päivässä. Huolehdin kaikesta pyykistä, ruoanlaitosta ja kodin siivoamisesta, pienten korjaushommien teosta.
Minulle on ihan sama kiinnostaako miestä osallistua vaikka kasvimaan suunnitteluun, sisustamiseen tai joulujärjestelyihin, pystyn kyllä ne tekemään ihan itse. Mutta olisi tosi hienoa, jos lapsella olisi sellainen hänen elämästä kiinnostunut isä, joka tietäisi suurin piirtein mitä lapselle voi antaa ruoaksi tai mitkä vaatteet voi laittaa päälle, milloin harjataan hampaat ja koska nukutaan. Tai ainakin reagoisi kun lapsi sanoo tai tekee jotain. Arkena mies huolehtii vain siitä että pääsee itse ajoissa liikkeelle, saa päivän aikana jotain ruokaa ja käy suihkussa, mahdollisesti käy lenkillä, pari kertaa viikossa hän oma-aloitteisesti muistaa että pitäisi harrastaa seksiä. Minä teen ja muistan ja suunnittelen ja hoidan kaiken muun. Vapaapäivänä mies tyypillisesti nukkuu pitkään, herää syömään minun laittamaa aamupalaa ja menee sitten "nukuttamaan lapsia" päiväunille. Lapset tulee 5 min päästä sanomaan että isi nukkuu. Mies herää illemmalla ja joko lukee, tekee tietokoneella töitä (tms.) tai katsoo telkkaria. Jos pyydän häntä tekemään lasten kanssa jotain, hän yleensä kyllä tekee, mutta kysyy kaikkeen neuvoa tai heittäytyy avuttomaksi. Lähinnä hän pystyy toimimaan rajallisen ajan välttävästi "vahtina" tai "kantotelineenä", mikäli lapset on laitettu hänelle valmiiksi (esim. ulkovaatteet päällä pihalle, pissatettuna, ruokittuna ja nenät niistettyinä) eikä miehen tarvitse selvitä mistään vaativammasta, kuten keksiä lapsille ulkona puuhaa, korjailla vaatetusta tai pestä hiuksia.
Meillä ei ole kyse siitä että mies olisi johonkin pehmomuottiin pakotettu. Kunhan hän on nämä tämänhetkiset opinnot saanut päätökseen, niin aion kyllä lopettaa tämän passaamisen. Ne asiat, jotka mies saa nykyisellään hoidettua, on sellaisia joihin minä en sekaannu YHTÄÄN. Siispä täytyy tehdä selvä jako jatkossakin, mutta vähän eri tavalla, sen suhteen mistä asioista mies huolehtii ja mistä minä. Hän näköjään "lamaantuu" heti eikä ajattele enää lainkaan itsenäisesti, jos minä osallistun johonkin asiaan muuta kuin statistina. Meillä ei voi olla mitään yhteisesti vastuullisia asioita, vaan kaikki asiat tekee joko mies omalla tavallaan tai minä omalla tavallani. Jos minulla on joku mielipide johonkin asiaan, se asia jää välittömästi minun hoidettavakseni. Tiedän miehen työn ja harrastusten perusteella, että hän pystyy kyllä olemaan aloitteellinen ja huolehtimaan monenlaisista asioista ihan itsenäisesti, mutta näköjään sitä on helppo kotielämässä luistella kaikesta, niin kauan kuin on joku joka tekee hänen puolestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vittu mitä nalkutusta koko ketju.
Kuin minun kirjoittama. Lisäksi kaikki tekemäni kotityöt on turhia hänen mielestään. Täällähän on ihan siistiä
Hänen housut kuluu kun pesen niitä. Ei tarttis niin usein pestä jos kädet voisi pestä ja pyyhkiä pyyhkeeseen.. Eilen tein hänelle hakemusta, hän vain kiukutteli, kun olisi ollut muuta tekemistä ( pelaaminen) olin jo toista viikkoa patistellut tekemään, eikä hän missään vaiheessa osoittanut aloitekykyä. Pakko oli tehdä hakemus puolesta, koska vaikuttaa minun asioihini. Kuin pikkulapsi, ja välillä murrosikäinen. Minä nalkutan, saarnaan, painostan, kuulustelen, kun yritän saada aikaan kompromisseja, sopimuksia, keskustelua. Oon ihan rikki. En arvannut että tällaistakin voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä minulle ei tule mitään kivaa uutta mistään, annan ja annan vain itsestäni enemmän ja enemmän. Olen niin kyllästynyt tähän.
Et sinä anna, vaan tuputat. Et huomaa, että yrität tehdä vain itsellesi hyvän olon, et miehelle. Mies olisi todennäköisesti tyytyväisempi, jos et olisi koko ajan puuttumassa hänen elämäänsä.
Kenen idea oli nostaa 14 vuotta vanha ketju?
Mies nyt vaan tykkää elää rennommin. Ehkä sunkin kannattaisi kokeilla?
Miesvihaketju vuodelta 2011, kylläpä te spermaviemärit olette ahkeria
jos jonkun idiootin mielestä huvia on se, että mennään sateessa istumaan johonkin paattiin. Toisekseen saat kutsua minua akaksi kun olet kasvattanut aivot, tosin ei kannata pidättää hengitystä sitä ihmettä odotellessa.
Sori ot.