Mitä tuli tuttavastasi, jolla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo alle 7?

Vieläkö joku kuvittelee että koulumenestys on avain rikkauteen? Oikeasti? Nykynuoret tietävät jo totuuden.

Miksi muuten niistä, joita koulu ei kiinnosta, eikä opiskelut, tulee koulunkäynnin ohjaajia? Mikä on se kompetenssi, että voi olla oppilaan apuna, jos ei ole kyennyt 5 vuotta aikaisemmin edes vilkaisemaan kouluun päin?

Ihmettelen vaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun ka oli 5,6 vuonna 76. Pääsin lukioon koulun historian alimmalla ka:lla. 

Kirjoitin ylioppilaaksi, menin töihin, perustin perheen

Opiskelin kolmikymppisenä, menin parempiin paikkoihin töihin. Lopulta manageritason tehtävissä ja asiantuntijana. Palikkatesteissä 5% fiksuimman joukossa. 

Koulumenestys ei takaa mitään. 

Koulu- ja työelämä poikkeavat toisistaan melkoisesti. Vaikka yleisesti ottaen etenkin aiemmin koulumenestys, äly ja työelämässä onnistuminen korrelloivatkin positiivisesti, niin nykyisin tuo korrelaatio ei ole niin vahva. Suomella menee huonosti, työpaikkoja on vähemmän ja korkeakoulutettuja paljon, kun Suomessa on sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Lisäksi monet työt   jo lähitulevaisuudessa korvaa tekoäly. Koulussa ei voi menestyä edes huippuälykäs, jos motivaatio on nolla ja esimerkiksi kotiolot ovat todella huonot. Kotiolot voivat myöskin olla huonot. On paljon koulukiusattuja oppilaita, myös opettajat voivat toimia kiusaajina, jos ei sovi heidän muottiinsa tai ideologiaan. Kaikilla opettajilla ei ole eettisesti kestävää työtapaa. Yläkoulussa myös murrosikä vaikuttaa monen pojan koulunkäyntiin tosi negatiivisesti. Siksi on tärkeä muistaa, että peruskoulumenestys tai menestymättömyys eivät takaa eivätkä estä mitään,  mutta ainahan hyvä koulumenestys on etu. Monet asiat ovat itsestä kiinni, jos vain elämän isot reunaehdot kuten terveys on kunnossa.

 

Minulla on itselläni tuon tyyppinen koulumenestys. En vain ikinä sopeutunut koulumaailman laitosmaisuuteen ja jähmeään sääntöjen mukaiseen pänttäämiseen. Ala-asteella menestyin vielä hyvin, mutta yläasteelle mennessä ei vaan koulunkäynti maistunut.

Peruskoulun jälkeen kävin ammattikoulun. Tein tavanomaisessa duunariammatissa hommia, etenin työssä esimiesasemaan. Tätä nykyä toimin yrittäjänä ja työllistän itse itseni. Ei ole kukaan todistuksia tai arvosanoja kysellyt sen jälkeen kun teini-ikäisenä sain ensimmäisen työpaikkani.

Älykkyydestä koulumenestys ei jäänyt kiinni. Tiedän olevani älykkäämpi kuin ihmiset keskimäärin. Ehkä minulla on joku diagnosoimaton keskittymishäiriö tai sitten olen vain luonteeltani liian omien polkujen kulkija.

Tietotekniikan tradenomi. Sinnikkäällä sisulla ja hyvällä onnella:)

80-luvun seitsemän keskiarvo muuetttuna nykyiseen arvostelujärjestelmään on kymmenen.

Keskiarvo juuri ja juuri sellainen, että voitiin päästää säälistä peruskoulusta läpi. Nyt johtajana aika isossa yrityksessä. 

Vierailija kirjoitti:

No itse olen DI ja tutkija ammatiltani

Keskiarvo oli alle 7 peruskoulussa

Tuskin

En tiedä mikä minusta tuli, mutta eläkkeeni hoidin hyvin ja voin nauttia yli € 4000 eläkkeestä.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun seitsemän keskiarvo muuetttuna nykyiseen arvostelujärjestelmään on kymmenen.

Tämä

Ennen piti ihan oikeasti opiskella jokaisessa koulussa. Ei puhettakaan, että peruskoulusta olisi valmistunut luku- ja kirjoitustaidottomia oppilaita. Jos et osannut niiin jäit luokalle - niin monta kertaa, että osasit vaadittavat asiat.

Sama juttu ammattikoulun kanssa. Ennen siellä oikeasti opetettiin ammattiaineiden lisäksi äidinkieltä, matematiikkaa, fysiikkaa, ruotsia ja englantia. Nykyisin taitaa olla helpompi opiskella lukiossa kuin ennen amiksessa. Lehtitietoihin jos on uskominen niin ammattikoulussa riittää nykyisin kun osaa kirjoittaa oman nimensä niin pääsee läpi. Hulluksi on maailma mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten niistä, joita koulu ei kiinnosta, eikä opiskelut, tulee koulunkäynnin ohjaajia? Mikä on se kompetenssi, että voi olla oppilaan apuna, jos ei ole kyennyt 5 vuotta aikaisemmin edes vilkaisemaan kouluun päin?

Ihmettelen vaan.

Koulunkäynnin ohjaajalla ei ole vastuuta opettamisesta. 

Kaksi ainakin päätyi sairaanhoitajiksi.

Kansanedustajia vihervasemmistoon tuli heistä.

Minulla oli alle 7. Kävin amiksen, olin töissä, kävin AMK:n  olin töissä ja nyt valmistun kasvatustieteen maisteriksi. Ei ois ikinä peruskoulun opettajat uskoneet 🤣

Joten, ei se keskiarvo ole tuomio eikä mikään kohtalo. Yhteiskunta tosin haluaisi meistä yhdellä putkella oraviksi rattaisiin :) Mutta eipä jaksa kiinnostaa. Vaatii kyllä kovasti töitä, mutta uskallan väittää että tällainen urapolku tuo mukanaan viisautta.

Ysiluokan kevättodistuksen ka oli 6,9.

En päässyt sillä oman kunnan lukioon. Menin amikseen ja kävin armeijan jälkeen iltalukion.

Kesken lukion hain amiksen papereilla AMK:iin. Pääsis sisään ja se oli ensimmäinen laitos missä oikeasti kiinnostuin teoriasta ja panostin lukemiseen.

Insinööriksi valmistuin keskiarvolla 4,5.

Nyt aikuisiällä aloitin maisterivaiheen opinnot omakustanteisesti (kiitos hallituksen).

Syrjäytetty kotiäiti. Kyllä sillä kaksikin tutkintoa oli mutta työpaikkaa ei vaan saanut millään.

Ei mitään hajua heidän koulutuksista (2 miestä) mutta toinen on duunariammatissa ja töissä ja toinen on hyvin pärjäävä yrittäjä. Nämä siis olivat luokallani peruskoulussa. Voin myös kertoa että ei kaikilla hyviä arvosanoja saaneilla mene aikuiselämässä niin hyvin, siellä päässä riittää myös epäonnistujia vaikka kuinka paljon.

Ei mua luokkakaverit aikoinaan kiinnostaneet niin paljon että tietäisin niiden päättötodistusten keskiarvot. Suurimmasta osasta ei hajuakaan missä menevät tai mitä tekevät. Ei paskankaan väliä silloin eikä nytkään.

En muista että tuttavapiirissäni olisi koskaan erityisesti keskusteltu kenenkään kouluarvosanoista tai todistuksista.

kampaaja, autokauppias, NHL-palaaja, myöhemmin valmentaja.