On jotenkin hellyttävää että matkailu tuntuu edelleen olevan useimmille suomalaisille oooh-tason juttu. Jopa työmatkailua kadehtitaan.

Työmatkat ei kiinnosta yhtään ja meillä on talo Thaimaassa, ei tartte pyöriä turistirysissä. Riittää mulle

Mä matkustin aiemmassa työssäni aika paljonkin. Vihasin sitä ekan vuoden jälkeen. Ei todellakaan herkkua lentää viiden päivän reissulle johonkin Kiinaa, kun siellä vaan tehdään töitä ja syödään iltaseiskalta hotellilla. Ehkä yhtenä iltana ehditään joku sightseeing tehdä. Siinä kaikki. Lentomatkat rasitti ja itketti, kun pieni lapsi on kotona ja joutuu olemaan jossain muualla. En todellakaan tykännyt siitä ennenkään ja esikoisen syntymän jälkeen sydän särkyi, kun palasin töihin ja samantein puski pitkiä työreissuja. Kotona oli 11kk:n ikäinen, joka ei ollut koskaan ollut edes yhtä yötä erossa.

Vaihdoin työpaikkaa. Ja vaihdoin uudestaa. Nyt olen sellaisessa työssä, ettei tarvi koskaan käydä missään, vaikka esikoinenkin on jo täysi-ikäinen ja toinen 16v. Työreissuissa ei ole mitään kivaa. Ne työtä ja raskaita.

Mutta rakastan matkustaa vapaa-ajalla. Perheemme on aina matkustanut paljon, mutta se on täysin eri asia, kun kyse on lomamatkasta. 

Etkö ymmärrä, että tuo on vain kohteliasta jutustelua? Ei se tarkoita, että ihmiset oikeasti ajattelevat niin. On kohteliasta sanoa toisen elämästä, että se kuulostaa kivalta.

Minäkin voin esimerkiksi sanoa koiranpennun omistajalle, että voi kun ihanaa ja söpöä. Joo, kusta ja paskaa enkä ikinä itse ottaisi koiraa. Tätä en kuitenkaan tietenkään sano.

Matkustus ei ole ikinä kivaa, siedettävää korkeintaan. Kohteissa taas voi olla todella mukavaa.

En tiedä mikä AP:ta nyppii. Mutta itse pidän matkustelusta edelleen, vaikka olen asunut useita vuosia eri Euroopan maissa.

Työmatkoistakin olen yleensä tykännyt. Niiden kanssa pitää asettaa omat rajansa eikä suostua ylipitkiin työpäiviin.

Mun mielestä se matkustamisen vaiva. Istua ensin bussissa, sitten junassa ja pari tuntia kentällä enne lentoa, joka taas kestää tunti tolkulla. Sitten perillä vielä yleensä bussi tai taksi matka hotellille. Eioo sen parin viikon loman arvosta. Ja lopuksi vielä sama vaiva kotiin päin. Juu, ei kiitos. Mutta jotkut oikeesti tykkää siitä. Mun tuttava tuli jenkeistä tänne aina useammalla jatkolennolla. Ei koskaan suoralla lennolla. Hän tykkäs lentämisestä ja eri lentokettien näkemisestä. Hänestä just se matkustaminen oli se kiva juttu.

Somalit iranit käy siellä joka vuosi parin kuukauden lomilla ja vievät lapsiaan sinne.  Kuin tiedetään Egyptiin myös. TURKkiin.  Unionin ulkopuoliset.  Suomalaiset käy lähinnä työmatkoilla tai lomilla. Lyhyesti joskus pitää välivuoden ja opiskelee pitempään muussa maassa. Joku kadehtii kuulkaa sitäkin että on suomalainen tai vuokra asuntoa tai jonkun huonekaluja siksi varastaa.  Kateus on sairaus ihan.  Se kalvaa kateellisen sielua.   Juudas. 

Asun noin puolet vuodesta ulkomailla jossa teen töitä ja elän normaalia elämää. Ei mitään erityisen hienoa, mitä nyt sää on parempi kuin Suomessa ja vaihtelu on virkistävää. Lomareissut on sitten asia erikseen, mutta niitä teen varsin harvakseltaan kun kyse muista maista kuin Suomi. Suomessa reissaamista rakastan sillä tämä on ihana ja paras maa. 

Ja sitten ollaan me, jotka antavat ihmisten elää ja harrastaa kuten haluavat.

Lentomatkailuen tuet pitäisi poistaa ja lisätä veroja lipun hintaan. Lisäksi paljon matkailevia pitäisi rankaista eniten ja määrätä kumulatiivisesti veroja.

Muistan kun töihiin pääsin, niin se hohto työreissuista aika nopeasti meni. Tuli reissattua Euroopassa ja jenkeissä. Nyt tämä mahdollisuus, että johonkin konferenssiin voi osallistua etänä on kyllä on helpottanut todella paljon. Ei ole mitään motivaatiota lähteä viikoksi jonnekin Las Vegasiin, San Franciscoo tai Losiin pitkillä lennoilla kärsimään jetlagissä ja istumaan konferenssissa.

Matkustus on kivaa, paitsi jos on törkeän gang stalkingin kohde, myös matkoilla saattaa saastaiset paskakasat aiheuttaa ikävyyksiä matkan varrelle. 

Etelän kohteissa ei ole paljon muuta kun löhäilyä ja ulkona syömistä, mutta sehän on juuri se tarkoituskin. Jos haluaa muuta, voi mennä muualle. 

 

Jos henkilö ei esitä somessa matkojaan eikä muutenkaan puhu niistä kenellekään, tuskin niitä sen takua, että saa muille näyttää vaan ihan itse tykkää matkustella. Useinhan on kyse elinympäristön muutoksesta ja vaihtelusta. Sen takia monille kotona vietetty loma ei ole täysin sama kun matkalla vietetty loma. Lomaan liittyy yleensä ympymisiä.

Mitä pidempi loma sitä enemmän ehkä kaipaa sitä muutakin kun kotona olemista taikähipururadalla juoksemista. 

Euroopan matkat vielä menee, mutta mannertenväliset, ei hitto. Kärsin tosi pahasta jet lagista ja joudun lääkkeillä nukkumaan. Se väsymys on jotain ihan kauheaa ja juuri kun alkaa vähän tottumaan, pitää lähteä jo takaisinpäin. 

Taas joku juntti ollut puhelinaspana Epsanjassa yhden talven ja nyt se on maailman sivistynein kosmopoliitti. Nämä on niin nähty jo.

Haluaisin olla Rooman keväässä, mutten halua matkustaa sinne. Siispä vingun täällä. 

Missään ei unoset maistu niin hyvältä kuin omassa kotosessa.