Lue keskustelun säännöt.
Aloin kirjoittamaan kirjaa ihmissuhteesta joka vaurioitti minua. Ehkä tästä ei tule koskaan julkaistavaa kirjaa, mutta näin saan purettua
24.05.2025 |
asiaa. En nyt tässä kerro sen tarkemmin mistä on kyse. Sen verran kerron, että kyse on suhteesta mieheen jossa vaurioiduin henkisesti pahasti. Edelleen yritän saada itseäni korjattua ja siksi tämän kirjan kirjoittaminen on minulle tärkeää. Terapoin itseäni tällä. Ehkä kirjaa jää ikuisesti vain minun luettavaksi, mutta tämä on silti mulle tärkeää. Toisaalta jos kirja julkaistaisiin, niin siitä voisi olla apua monelle ihmiselle.
Ei hätää, en kirjoita miehestä tunnistettavasti. Pääosassa on mun tunteet ja mitä miehen toiminta mulle aiheutti henkisellä tasolla. Yksityiskohdat kuten nimi, ikä yms. ovat muutettuja.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Noilla taidoilla tuskin kannattaa varautua julkaisuun
Vilpitön ilmaisu on tärkeämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se , että kirjoitat ylipäänsä ap tästä asiastasi on äärimmäisen terapeuttista hoitavaa. Olen itse harrastanut sama joissakin elämäni ongelmakohdissa,,, jatka. Kirjoittaminen ja/tai kertominen traumaattinen asia/tapahtuma jollekkin on erittäin tärkeää ja hoitavaa.
Vierailija kirjoitti:
Se , että kirjoitat ylipäänsä ap tästä asiastasi on äärimmäisen terapeuttista hoitavaa. Olen itse harrastanut sama joissakin elämäni ongelmakohdissa,,, jatka. Kirjoittaminen ja/tai kertominen traumaattinen asia/tapahtuma jollekkin on erittäin tärkeää ja hoitavaa.
No tämä. Mä tavallaan "oksennan" asian ns. paperille vaikka läppärillä sen teenkin. Poistan kuonan itsestäni. Käsittelen asian loppuun kirjoittamalla. Sekin näköjään väärin joidenkin mielestä ja kuvitellaan tietävänsä mun kokemukset.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kirjoitin tuollaisen joskus.
On todella vaikeaa käsitellä traumoja jotka johtuvat vakavista teoista, sillä niistä voi joutua kunnianloukkaussyytteeseen, kun puhutaan oikeista rikoksista, joista kertominen ahieuttaa toiselle mainehaittaa. Fiktio on yksi vaihtoehto tähän. Toinen hyvä on esimerkiksi tänne vauva-palstalle kertominen, sillä täällä kukaan ei tunnista itseä eikä ole mitään mahdollisuutta yhdistää tapahtumia "eksään". Livenä jos yrität kertoa jollekin ympäripyöreästi niin kaikki tietävät, että eihän sulla muiden kuin yhden miehen kanssa ole lapsia, ja osaavat yhdistää asian.
Suomessa on paljon pahuutta. Mitä enemmän siitä puhutaan, sen parempi. Ihmiset oppivat tunnistamaan vaaran merkkejä etukäteen ja välttämään sitä.
Täällä Vauva-palstalla kannattaisi purkaa huonoja muistoja ja saada niiden aiheuttamaa tuskaa lievennettyä.
Saisit sympatiaa kanssasisarilta. Ihan varmasti joku muukin on kokenut samaa kuin sinä, ja osaisi auttaa sinua pääsemään muistoista irti ja eteenpäin elämässä.
Elämä on liian lyhyt siihen, että katselee koko ajan taaksepäin ja unohtaa elää nyt.
Vanhempana kadut asioita, joita et ole tehnyt, et niitä, mitä olet tehnyt.
Edelleen, älä oleta. Mulla on ollut esim. syöpä kaksi kertaa. On sydänsairaus. Lapsella neurologinen sairaus. Läheisten kuolemia ja sairastumisia. Joo ei tietenkään ole mulla oikeita ongelmia. Mene pois ilkimys.
Ap