Extrovertti, onko sinulle väliä, onko kumppani ekstrovertti vai introvertti?

Ektrovertti siis vetää introa perässään. Kyrsisi pidemmän päälle. Olis kiva jos toinen järkkäisi väillä jotai ja itse sai siis vaan mennä mukaan

Minä extraverttinä olen aina hakeutunut ambi-ekstriverttien pariin kun olen tykännyt olla itsekin paljon menossa. Nyt nelikymppisenä olen vakiintunut mitä introverteimmän miehen kanssa. Ja mikä rauha on mun elämääni on tullut! En enää voisi kuvitella elämäni toisin. Aikansa kutakin. 

Vierailija kirjoitti:

Ektrovertti siis vetää introa perässään. Kyrsisi pidemmän päälle. Olis kiva jos toinen järkkäisi väillä jotai ja itse sai siis vaan mennä mukaan

Järkkäisi jotain? Mitä tarkoitat? Kuten sanottua, introverttia ei tarvitse vetää perässään, ellet ole itse hänestä riippuvainen. Haiskahdat hieman ihmiskeskeiseltä ekstrovertilta, jonka mielestä ainoastaan tyhjännaurajien sosiaaliset kokoontumiset, joissa puhutaan puhumisen ilosta on "jotain" ja niitä täytyy erikseen "järkätä" ollakseen olemassa. En suosittele sinulle myöskään asiakeskeistä ekstroverttia.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset pariutuvat valitettavan usein itsensä kaltaisten kumppanien kanssa. Sitten riidellään samoista asioista, elämä muuttuu harmaaksi ja mielikuvituksettomaksi ja parisuhteesta puuttuu tavallaan mauste. Sellainen pieni kipinä, joka tuo elämään vaihtelua ja piristystä. Ekstrovertti ja introvertti ovat oikein mainio pari, jos tuntee itsensä ja sen, mikä pitää sitä oman sosiaalisuuden liekkiä yllä - ihmiset vai asiat.

Ekstrovertti tuo parisuhteeseen säpinää, toimintaa ja sosiaalisuutta, introvertti taas laajempaa aistimaailmaa, ihmisten ymmärtämistä, tulkintaa ja asioiden syvempää analysointia. Molemmat saavat elämäänsä asioita, joista jäisi paitsi itsensäkaltaisen kumppanin kanssa.

Eli kannattaa kaivata Sayakaa? 

Ihan sama turauttaako siemenet ekstro- vai introverttiin! T: M65+

Vierailija kirjoitti:

Ektrovertti siis vetää introa perässään. Kyrsisi pidemmän päälle. Olis kiva jos toinen järkkäisi väillä jotai ja itse sai siis vaan mennä mukaan

Ei. Mietipä vaikka ekstroverttia pariskuntaa, jossa toinen on asiakeskeinen ja toinen ihmiskeskeinen.



Ihmiskeskeinen tyyppi haluaa lähteä ostoskeskukseen, koska siellä näkee ihmisiä, voi istua kahvilassa, olla näkyvissä, olla elossa. Asiakeskeinen tyyppi ei tajua mitä kivaa siinä on, kun ostoskeskussa ei ole sitä omaan harrastukseen liittyvää kauppaa (tai sekin on nopeasti nähty) tai vaikkapa mielenkiintoisia tuttuja, joiden kanssa nähdä.



Seuraavana päivänä ihmiskeskeinen ekstrovertti haluaa lähteä yökerhoon tanssimaan, koska siellä on ihmisiä, paljon ääntä, paljon toimintaa ja hän rakastaa ihmisjoukkoja. Asiakeskeinen ekstrovertti ei ymmärrä mitä ideaa on lähteä yökerhoon, kun kulmabaarissa esiintyy bändi. Musiikkia kerääntyy kuuntelemaan pieni, mutta sitäkin mielenkiintoisempi joukko jonka kanssa saa hyviä keskusteluja aikaiseksi illan mittaan.

Näin jatketaan, kunne muutaman vuoden päästä pariskunta ilmoittaa, että "kasvoivat erilleen".

Ihmiskeskeinen ekstrovertti haluaa yökerhoon

- Asiakeskeinen ekstrovertti lähtee mukaan ja on ihan kivaa seuraa. Seuraavana päivänä hän sanoo, että olipa tylsä ilta. Vaihtoehtoisesti hän tapaa yökerhossa vanhan kaverin, jonka kanssa siirtyy juttelemaan. Kumppani suuttuu, kun muuttuu näkymättömäksi eikä olekaan enää olemassa. Seuraava päivä pidetään mykkäkoulua.

- Ihmiskeskeinen introvertti lähtee innolla mukaan ja nauttii ihmisistä. Hänellä oli superhauskaa, mutta seuraavana päivänä hän ei halua yhtäkään ihmiskontaktia, joten kumppani joutuu avaamaan oven pizzakuskille.

- Asiakeskeinen introvertti ei lähde mukaan siihen yökerhoon. Hän on ollut siellä jo kerran ja se riitti.

- Ihmiskeskeinen ekstrovertti on ihan parasta seuraa. Molemmat nauttivat yökerhon tunnelmasta ja heillä on kiva ilta. Seuraavana viikonloppuna he menevät taas samaan yökerhoon.

Kiitos sinulle, joka tuot esille asia- vs. ihmiskeskeisyyttä, ja että molempia taipumuksia löytyy niin introverteista kuin ekstroverteistäkin.

Itse olen asiakeskeinen ekstrovertti, ja olen huomannut että ihmiskeskeiset ekstrovertit eivät usein oikein osaa lukea minua. Usein kuvittelevat minun olevan introvertti, koska en ole kiinnostunut ihmisseurasta itseisarvona vaan ainoastaan jos se on jännittävää, kiehtovaa, älykästä, edistää asioiden aikaansaamista tms.

Olen siis hyvin elämyshakuinen, rakastan esiintyä, en väsy kiinnostavaan seuraan vaan voisin olla hyvässä seurassa loputtomasti ilman akkujen lataamista jne. Eli olen ulospäinsuuntautunut, mutta en laumaeläin.