Lue keskustelun säännöt.
Uskallatko todeta: onko sinulla isäsi kaltainen mies?
21.05.2025 |
Minulla kyllä ei. Jossain aurinkolaseissa saattaa olla HIUKAN samannäköinen, mutta on kyllä ihan eri habitus. Ja persoonallisuus on melkein vastakohta. Yksi lahjakkuus osuu yksiin.
Kysyn siksi, että monesti sanotaan, että nainen ottaa isänsä kaltaisen miehen, hyvässä ja pahassa. Siksi moni nainen ottaa alkoholistin tai hakkaavan. Itse olen osannut väistää isäni huonot puolet tässä, ja olen siitä elämälle ja itselleni kiitollinen.
Kommentit (23)
Ei. Viimeisin miesystäväni muistutti äitiäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Olen sinkku, en etsi isän kaltaista todellakaan. Jokainen on oma persoona.
Todennäköisesti jos olet äitisi kopio.
On. Isäni on mahtava tyyppi ja niin on miehenikin. Heillä on samoja kiinnostuksenkohteita ja ovat joskus aikanaan toisistaan tietämättä olleet myös samassa paikassa töissä :D ja on noissa vähän samaa näköäkin jos tarkkaan katsoo.
Exä taas ei muistuttanut isääni mitenkään.
Kuten tuossa jo todettiinkin, voidaan puolisoksi hyvin valita henkisesti äidin kaltainen mies. Näitä juttuja on todella vaikea paeta! Oma mieheni on henkisesti aivan kuin isäni. Olin isin prinsessa, nyt olen kuningatar ja tytär on prinsessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että tulee. Olen saanut piirteitä sekä äidistäni, että isästäni.
No ei ole yksikään kumppaneistani muistuttanut isää. Eikä äitiäkään. Siis ihmisenä.
Lapsuuden perhe voi kyllä vaikuttaa parisuhdevalintaan, mutta äidillä on yhtä iso merkitys kuin isällä - joskus jopa isompi. Se vaikutus on sellainen, että jos on lapsena saanut rakkautta ja lapsuus on ollut turvallinen, on tämä se pohja, johon tunne-elämä rakentuu, ja se vaikuttaa siihen, että hakeutuu emotionaalisesti ja muutenkin turvallisiin suhteisiin, ymmärtää haluta ja vaatia itselleen hyvää kohtelua ja hakee tasapainoista, rakastavaa suhdetta. Sitten taas, jos lapsuus on ollut turvaton tai sisältänyt vanhemman epävakautta, päihdeongelmaa, tms. on suurempi todennäköisyys päätyä toksisiin haitallisiin ja epätasapainoisiin suhteisiin, tai esim. juuri toistaa lapsuudenperheen dynamiikkaa päätymällä sietämään alkoholistin sekoiluja. Mutta ei nämäkään yks'yhteen aina mene. Turvallisen lapsuuden saaneen tunne-elämä voi vaurioitua myöhemminkin, ja turvattoman lapsuuden eläneen tunne-elämä voi korjaantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On. Isäni on mahtava tyyppi ja niin on miehenikin. Heillä on samoja kiinnostuksenkohteita ja ovat joskus aikanaan toisistaan tietämättä olleet myös samassa paikassa töissä :D ja on noissa vähän samaa näköäkin jos tarkkaan katsoo.
Exä taas ei muistuttanut isääni mitenkään.
Eikö melkein kaikissa suomalaismiehissä ole "vähän samaa näköä, jos tarkkaan katsoo"?
Ei. Isä on persoonallisuushäiriöinen, väkivaltainen ja ilkeä viinaan menevä narsisti, mies ei ole mitään näistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole paitsi että on kiltti kotimies. Mieheni sen sijaan otti täyden kopion äidistään :) Anoppi, I love you <3
Vierailija kirjoitti:
Ei. Isä on persoonallisuushäiriöinen, väkivaltainen ja ilkeä viinaan menevä narsisti, mies ei ole mitään näistä.
Tämä sama. Lisäksi isäni on mm.lihava ja aviomieheni komea ja urheilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osittain joo. Isäni on erittäin näppärä ja osaa korjata käytännössä mitä tahansa. Oma mies osaa myös korjata melkein mitä tahansa. Luonteeltaan ovat kyllä todella erilaisia, isäni on todennäköisesti autisti kuten minäkin ja hyvin rauhallinen ihminen, mies taas on neurotyypillinen ja menettää välillä hermonsa. Ulkonäkö on erilainen: isäni on lihaksikas ja lihoo helposti, mieheni taas on laihanpuoleinen.
Oma mieheni on joka suhteessa täysi vastakohta kuin isäni, ja hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Isäni oli jännämies. Mieheni on kilttimies.
Ensimmäinen aviomieheni oli kuin isäni. Sitten ikäännyin ja viisastuin, eikä nykyinen aviomieheni sitä ole.
valitettavasti on, sisäänpäinkääntynyt ja puhumaton
Juu, jotakin kyllä. Hyviä puolia
Kädentaidot. Arvostan paljon.
Luonteenpiirteistä tuollainen suoruus.
Liikunnallisuus.
Isäni oli kiltti, muut sota-ajan pienenä evakkona joutui kovin koville. Surua, kun sitä asiaa mietin.
Alkoholistia en valinnut. Väkivaltaista en valinnut.
Kiltin älykkään määrätietoisen empaattisen huolehtivan luotettavan valitsin, kun hän tuohon tuli. Pelotti minua aluksi, koska en oikein luottanut, että minulle noin hyvä. Riitänkö? Olen riittänyt. Meillä on rakkaus ja sallimus kasvaa yhdessä ja omina itenämme.
Onneksi ei. Olen tietoisesti pyrkinyt välttämään sellaisen valinnan. Tein tämän päätöksen jo viimeistään teini-ikäisenä.
Joiltain osin kyllä, mutta voi myös olla, että niitä yhtäläisyyksiä tulee liioiteltua ja ne huomaa helpommin juuri siksi kun näin aina sanotaan.
Tuo tutkimustulos, jonka mukaan nainen etsii isänsä kaltaista miestä, on debunkattu jo vuosia sitten. Se tulos oli vääristelty maksimaalisen julkisuuden takaamiseksi.
Oma mieheni on sekä ulkonäön että luonteen osalta päinvastainen kuin isäni. Isä on tummapiirteinen ja isokokoinen narsistipiirteinen kuumakalle; mieheni on vaalea, laiha ja loputtoman kärsivällinen.