Raskaana ja vauvan syntymän jälkeinen aika pelottaa
Enemmän tai vähemmän koko raskautta on varjostanut se, että pelkään vauvan syntymän jälkeistä aikaa. Pelottaa "altistaa" vauva maailmalle ja muille ihmisille, pelottaa se, että meille esimerkiksi tungetaan kylään ennen kuin olen valmis siihen, pelottaa valmiiksi se, että muut haluavat esimerkiksi sylitellä vauvaa, jotenkin aivan ahdistun siitä kun miehen 12-vuotias intoilee vauvasta ja puhuu paljon miten haluaa hoitaa vauvaa ja käydä vaunulenkeillä yms. Enkä tietenkään tätä ahdistustani missään nimessä näytä lapselle vaan intoilen mukana ja kerron miten kiva on, että on innoissaan pikkusisaruksesta.
En oikeastaan itsekään tiedä mistä nämä tunteet kumpuavat ja koen, että näistä on ollut jotenkin hankala puhua kenellekään, edes miehelleni. Minulla on muutenkin taipumusta etukäteen murehtimiseen ja sinänsä tiedostan, että huolet ovat todennäköisesti vähintäänkin suurelta osin turhia ja vauvan synnyttyä ja näiden asioiden realisoituessa ne eivät itseni tuntien tunnu enää niin suurilta, mutta jotenkin pelkään että minun ja toiveideni yli tallotaan.
Onko kenelläkään ollut samantyyppisiä ajatuksia raskausaikana?
Kommentit (8)
Se on äidinvaisto, mikä heräilee. Eli hormonit.
Mulle tuli täysin yllätyksenä se kolmannen päivän sekopäisyys. Minä, järkevä ihminen tunsin miten joudun yksin pitämään huolta vauvasta tässä kamalassa maailmassa johon sen olin synnyttänyt.
Onneksi se kesti vaan sen vuorokauden, mutta ihan kaikki tunnekuohut kuuluu tuohon elämänvaiheeseen.
Onnea! Se on silti ihanaa, koska myös se ihanuus on ylimaallisen ihanaa.
Vauvalle ei ole vaarallista olla vieraiden sylissä. Jos oot väsynyt niin sanot suoraan ihmisille että et tänää jaksa vieraita. Kannattaa hyödyntää lähipiiriä apuna vauvan hoitoon.
Onkohan sinulla onneksi puoliso, jolla on ennestään kokomusta asiassa, luota hänen harkintakykyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vauvalle ei ole vaarallista olla vieraiden sylissä. Jos oot väsynyt niin sanot suoraan ihmisille että et tänää jaksa vieraita. Kannattaa hyödyntää lähipiiriä apuna vauvan hoitoon.
Päivänselvää on, että vauvalle se ei ole vaarallista, mutta vastasynnyttänyttä äitiä se voi todella ahdistaa vaikka tämä faktat ymmärtäisikin ja silläkin pitäisi olla painoarvoa ja vauvaperheessä vierailevan noudattaa hienotunteisuutta.
Ei vauvat rikki mee ihan helposti Ja jos ahdistaa nii kiellät ketään tulemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvalle ei ole vaarallista olla vieraiden sylissä. Jos oot väsynyt niin sanot suoraan ihmisille että et tänää jaksa vieraita. Kannattaa hyödyntää lähipiiriä apuna vauvan hoitoon.
Päivänselvää on, että vauvalle se ei ole vaarallista, mutta vastasynnyttänyttä äitiä se voi todella ahdistaa vaikka tämä faktat ymmärtäisikin ja silläkin pitäisi olla painoarvoa ja vauvaperheessä vierailevan noudattaa hienotunteisuutta.
Näin juuri. Hormonit ja biologia sanelee tuossa vaiheessa paljon. Synnytyksen jälkeinen aika on monelle ainutkertaista ja herkkää ja sitä pitäisi lähipiirin kunnioittaa.
Ei se maailma vauvalle paha paikka ole, vauva on hyvin turvassa kaikelta pahalta, hän ei tiedä maailman menosta yhtään mitään, äidin syli ja rintamaito on parasta suojaa mitä hänelle voit antaa. Mutta tuon 12v lapsen kanssa saisi olla jo huolissaan, hän on hyvin altis muiden ihmisten vaikutteille ja päivä päivältä hän kaipaa enemmän vapautta ja itsenäisyyttä, jota pitäisi turvallisesti kyetä hänelle tarjoamaan.
Täysin normaalia loppuraskaudessa. Haluat suojella vauvaa ja joskus ajatukset menevät irrationaalisen puolelle. Älä syyllist itseäsi, keskity keräämään voimia ja kun vauva syntyy niin huolehdi ettet mökkiydy ja otat apua vastaan luotettavilta ihmisiltä. Kaikkea hyvää!