Oletko tavannut naista joka tuntuu jotenkin erilaiselta ettei kuulu porukkaan?

Olen tavannut. Hän on erilainen kuin muut, häntä ei osaa sijoittaa oikein mihinkään porukkaan, mutta tulee kaikkien kanssa toimeen ja tuntuu kuitenkin olevan vähän joka porukassa. Itse hän kokee olonsa yksinäiseksi eikä vapaalla ole läheinen kenenkään kanssa, vaikka ihmiset juttelevat hänelle paljon ja ehkä haluaisivatkin olla läheisempiä hänen kanssaan. Olen hullaantunut hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Minä, mutta en ole koskaan oikein tajunnut mitä teen väärin. Missä tahansa muutaman hengen ei niin tutussa naisseurassa mut jätetään jotenkin oudosti huomiotta. Olen uudessa seurassa ehkä vähän hiljainen, mutta olen silti ystävällinen, huomioin ja olen tilannetajuinen. En ole tosikko enkä päälle kälättäjä. Silti mua kohdellaan eri tavalla kuin muita paikalla olijoita. Esim. kaverini järjestämässä tapaamisessa jossa oli neljä ennestään toisiaan tuntematonta naista itseni mukaanlukien, näistä kolmesta muusta naisesta kaksi halasi lopuksi kaikkia muita paitsi minua, vaikka he eivät näyttäneet bondanneen yhtään enempää. Jossain naisseurassa testasimme päänahan hierojaa, tai muut testasivat, hieroja vaan ojennettiin aina ohitseni jollekin muulle, ja sitten vaan siirryttiin muuhun aiheeseen ja jäin hölmönä hymyilemään. Samanlaisia tilanteita on vaikka kuinka, kaikilta muilta kysytään jotain paitsi minulta, saatetaan konkreettisesti käänrää

Olet "näkymätön". En tiedä, mistä johtuu, ja voisiko siihen jotenkin vaikuttaa.

Itse havahduin omaan "näkymättömyyteeni" ja siihen, kuinka hyvin olen siihen tottunut, kun ostin auton ja lähdin sillä kaupunkiliikenteeseen. Olin aivan ihmeissäni, kun muut autoilijat väistivät minua silloin, kun heillä oli väistämisvelvollisuus. Siis MINUA? Kunnes tajusin, ett hehän näkevät autoni, ja väistävät sitä. Ja kyllähän kuskitonta autoa nyt hyvänen aika väistää kuka vain. Pelottavahan se on!

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen että toi on aina jokaisen henkilökohtainen kokemus. 

Minä taidan olla se henkilökohtainen kokemus aika monelle muulle naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Minä, mutta en ole koskaan oikein tajunnut mitä teen väärin. Missä tahansa muutaman hengen ei niin tutussa naisseurassa mut jätetään jotenkin oudosti huomiotta. Olen uudessa seurassa ehkä vähän hiljainen, mutta olen silti ystävällinen, huomioin ja olen tilannetajuinen. En ole tosikko enkä päälle kälättäjä. Silti mua kohdellaan eri tavalla kuin muita paikalla olijoita. Esim. kaverini järjestämässä tapaamisessa jossa oli neljä ennestään toisiaan tuntematonta naista itseni mukaanlukien, näistä kolmesta muusta naisesta kaksi halasi lopuksi kaikkia muita paitsi minua, vaikka he eivät näyttäneet bondanneen yhtään enempää. Jossain naisseurassa testasimme päänahan hierojaa, tai muut testasivat, hieroja vaan ojennettiin aina ohitseni jollekin muulle, ja sitten vaan siirryttiin muuhun aiheeseen ja jäin hölmönä hymyilemään. Samanlaisia tilanteita on vaikka kuinka, kaikilta muilta kysytään jotain paitsi minulta, saatetaan konkreettisesti käänrää

Jos sinusta aistii epävarmuuden niin moni ihan tiedostamattaan halveksii eikä halua tehdä tuttavuutta. Yksi vaihtoehto on hyvin ilmeetön perusilme tai "resting bitch face", nämä tutkitusti herättävät epäluottamusta. Saatat olla myös ulkonäön takia kateuden kohde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olen kai minä. En ole ihan outo. Mutta arvomaailmani ja ajattelu on erilaista kuin muilla, positiivisessa mielessä, mutten kuulu kälkättävien ihmisten joukkoon. Muut ovat jotenkin lammasmaisia tai liian motivoituneita kummallisiin asioihin. Joukossa voi olla raskasta, kuin että olisi kaksi.

Kohdallasi se ei taida olla mikään mysteeri, jos ennakkoasenteesikin on noin alentuva ja paremmuudentuntoinen. Aistitaanhan se.

Niin. Kukapa tyhmempien porukassa haluaisi aikaansa viettää. Etsin sivistyneempää ja arvojeni vastaista seuraa.

Ehkä olen siis ollut sinun seurassa kun olen tuntenut oloni ulkopuoliseksi? Et ole se, joka jätetään ulkopuolelle, vaan se joka jättää.

Jos et kykene älylliseen, sivistyneeseen kanssakäyntiin niin miksi viettäisin seuraa kanssasi ?

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

Naiset ovat yleensä perussosiaalisia. Tulevat toimeen kaikkien kanssa, jos on tarvis. Tämä on varmaan kasvatuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

 

Se johtuukin siitä, että olet mies. Naisia et myöskään tunne kovin montaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

Joo sama juttu. Naisten kaakatus on sietämätöntä. Ja se juoruilu, aaaargh!

Taas yksi ketju, jossa palstamiehet jakavat ennakkoluulojaan ja mutuaan. 

Haukotus. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en osaa puhua naisten kanssa, vaikka nainen olenkin. Niin pahat traumat koulukiusaamisesta, se rikkoi mut. Olen hiljainen ja ujo, en yhtään viihdy ryhmässä ja ahdistaa joutua tuntemattomien naisten keskelle. Oma pieni työporukka on kun on siihen tutustunut vuosien aikana, mutta en silti puhu itsestäni tai elämästäni kenellekään. En anna aihetta kiusaamiseen. 

Minulla tismalleen samat kokemukset ja käyttäytyminen nyt.

Vierailija kirjoitti:

Mä en osaa puhua naisten kanssa, vaikka nainen olenkin. Niin pahat traumat koulukiusaamisesta, se rikkoi mut. Olen hiljainen ja ujo, en yhtään viihdy ryhmässä ja ahdistaa joutua tuntemattomien naisten keskelle. Oma pieni työporukka on kun on siihen tutustunut vuosien aikana, mutta en silti puhu itsestäni tai elämästäni kenellekään. En anna aihetta kiusaamiseen. 

Aivan, kuin minä. Ihanaa kuulla, että en ole ainut joka kokee näin. 

Vierailija kirjoitti:

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

 

 

Oma kumppanini tällainen. Kulkee omia polkujaan ja käyttäytyy muuten kuin tyypillisen naislauman jäsenet. Usein naiset tuntuvat myös epäilevän, että hän flirttailee varattujen miesten kanssa (olen huomannut, että naiset yleisesti ei osaa tajuta häntä, koska yrittvät tulkita häntä jonkun tyypillisen naiseuden ja naiskäytöksen kautta ja silloin menee vikaan eikä hän taas suostu olemaan mitään muuta kuin luonnostaan on. Vain työhaastatteluissa voi maskata itseään tyypillisemmän naisen suuntaan, jos haastattelija sattuu olemaan nainen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

 

Se johtuukin siitä, että olet mies. Naisia et myöskään tunne kovin montaa. 

 

Ainakin viimeiset 50 vuotta minua on pidetty naisena. Pitääpä äkkiä katsoa peiliin.

Haluaisin kuulla muista kuin itsestä ja kuinka ollaan niin erilaisia introvertteja kuin ne kaakattavat kanat. Lähes jokaisella on (ollut) ulkopuolisuuden tunnetta ja tietenkin itsestä tuntuu erilaiselta, koska sitä joutuu elämään itsensä kanssa 247. 

Voisin sanoa, että julkisuudessa olleista naisista virpi butt (kuollut toki) vaikutti epätyypilliseltä ihmiseltä ja varsinkin naiselta. 

Tunnen itseni vähän erilaiseksi https://vm.tiktok.com/ZNdrXhfvV/

Eiköhän kaikilla ole kokemusta ja myös itsestä siinä roolissa. Ehkä väähän hassusti muotoiltu kysymys.

Te, joille ei ojenneta tavaroita tai syötetä palloa. Se johtuu siitä, että ette elekielellä ilmaise, että niin voi tehdä. Katsokaa silmiin, ojentakaa kättä. Jos ette tee elettäkään ja katsotte muualle niin saa kuvan, että ette halua vastaanottaa sitä esinettä, joka olisi tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

Et taida kovin montaa naista tuntea jos leimaat naiset vaatteista, ulkonäöstä ja ja resepteistä kaakattaviksi kanoiksi, jotka eivät osaa ajatella syvällisesti. Mies sinä olet. 

 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä. Ajattelen asioita syvällisesti ja olen kiinnostunut laajasti maailman asioista. En jaksa hössöttää vaatteiden, ulkonäön ja ruokareseptien kanssa. Muiden asiat ei kiinnosta enkä juoruile. Usein naisporukassa tuntuu, että en kerta kaikkiaan jaksa sitä kanamaista kaakatusta. Viihdynkin paremmin miesten kanssa. 

Joo sama juttu. Naisten kaakatus on sietämätöntä. Ja se juoruilu, aaaargh!

Hienosti tästäkin saatiin tehtyä naisviha ketju. Itse tunnen todella paljon naisia ja olen naisvaltaisella alalla, mutta hyvin vähän olen kohdannut mitään ilkeämielistä juoruilua. Jo toi kaakatuksesta puhuminen on niin halventavaa. Kun ekstrovertti mies puhuu niin sehän ei ole kälkätystä vaan miehistä puhetta eikö niin? Ja kuule kyllä ne miehet osaa sen juoruilun ihan yhtä hyvin kun naiset. Lopeta toi stereotypian levittäminen bimbosta naisesta kun me naiset sitä harvemmin kuitenkaan ollaan.