Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ero ekasta lyönnistä?

Vierailija
20.03.2007 |

En ole pitänyt miestäni väkivaltaisena, mutta eilen hän löi mua riidan yhteydessä avokämmenellä niin kovaa poskelle, että horjahdin ja löin pääni seinään. Lyönnin jälkeen hän lähti ulos ja palatessaan pyysi anteeksi, mutta toisaalta syyllisti muakin riidasta. Olemme riidelleet viime aikoina paljon, sillä taloutemme on tiukilla. Lapsia on kaksi ja mies on hyvä isä.



Olen aina ajatellut, että väkivaltaista miestä en katsele, mutta nyt ero tuntuu ylimitoitetulta reaktiolta. Tuleeko aina seuraava lyönti ja sitä seuraava..?

Kommentit (30)

Vierailija
21/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyäänhän puhutaan, että heti ero vaan yms, mutta harva kuitenkaan sitä toteuttaa, eikä se läheskään aina ole paras ratkaisu kuitenkaan. Kun miettii sitten sitä, että tosiaan eroaa, perhe hajoaa, uusperheet yms siihen mukaan, ni en tiedä, että onko kokonaisuutena kovin järkevä ratkaisu.



Eihän noin sais käydä, mutta niin vaan joskus on käynyt minullekin Ja en hyväksy asiaa todellakaan, mutta en minäkään lähtenyt, kun mies läpsäsi naamalle. EN jaksanut lähteä sihen prosessiin, että olisin yhden lyönnin takia muuttanut kaiken.



Joidenkin mielestä on tietysti säälittävää sekin, ettei heti ole kannat ojossa lähtemässä ja sietää moista, mutta todellisuus on tarua ihmeellisempää.

Vierailija
22/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

en siis yhtään puolustele miehesi lyöntiä, en todellakaan salli väkivallan käyttöä, mutta jotain vastuuta peräisin naisenkin käytökseen. jos vaan ärsyttää ja ärsyttää miestä, niin että se yksi lyönti tulee, niin kummassako on oikeesti vikaa?? tai kumpi on se täysin viaton?



mun mielestä teillä on nyt vakavan keskustelun paikka, mutta näkisin myös, että toivoa on!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

katsoppas tilastoja, lueppas kertomuksia, kirjoja, oppaita, mene perheneuvolaan ja kysy asiasta. valiettava tosiasia on, että suurin osa väkivaltaisista ihmisistä ei muutu.



Oikeassa olet siinä, että ihminen VOI muuttua, mutta se ei tapahdu sanomalla " anteeksi kulta en tee sitä enää koskaan" . Jos väkivaltaisuus on luonteenpiirre, siihen tarvii terapiaa, todellista halua ja tahtoa muuttua. Valitettavasti monilla sitä on ja tuollainen " löin koska nalkutit" asenne on todellakin merkki siitä, että ihminen ei edes halua muuttua, koska ei ota vastuuta teoistaan ja myönnä olevansa väärässä.



Minulla on takana 6 vuotta suhteessa jossa oli väkivaltaa. Lähdin ja palasin suhteeseen, koska mies vakuutti muuttuneensa. Ja mitä sitä paskaa... turpaan ei enää tullut mutta läski huora olin ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Vierailija
24/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Does your spouse or significant other:



1. Hit, punch, slap, shove, or bite you?

2. Threaten to hurt you or your children?

3. Threaten to hurt friends or family members?

4. Have sudden outbursts of anger or rage?

5. Behave in an overprotective manner?

6. Become jealous without reason?

7. Prevent you from seeing family or friends?

8. Prevent you from going where you want, when you want?

9. Prevent you from working or attending school?

10. Destroy personal property or sentimental items?

11. Deny you access to family assets, such as bank accounts, credit cards, or even the car?

12. Control all finances and force you to account for what you spend?

13. Force you to have sex against your will?

14. Force you to engage in sexual acts you do not enjoy?

15. Insult you or call you derogatory names?

16. Use intimidation or manipulation to control you or your children?

17. Humiliate you in front of your children?

18. Turn minor incidents into major arguments?

19. Abuse or threaten to abuse pets?

20. Withhold affection from you?



Now, if you were honest and answered them truthfully, here is a statement that might shock you. If you answered YES to even ONE of those questions, you are being verbally abused.

Vierailija
25/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki ihmiset ovat joskus ärsyttäviä läheisilleen. Täydellistä ihmistä ei olekaan ja riidat ovat yleensä kummankin vikaa. Lyöminen ei kuitenkaan ole kuin toisen vika. Vaikka toista ärsyttäisi kuinka ei lyöminen ole koskaan oikeutettua tai hyväksyttävää! Kuinka edes kehtaat tuollaista sanoa?

Vierailija
26/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Blaming the victim' is something that abusers often do to make excuses for their behaviour. This is part of the pattern and is in itself abusive. Sometimes abusers convince their victims that they are to blame for the abuser' s behaviour. Blaming is an abuser' s way of avoiding responsibility for their behaviour.



miksihän Suomen sivuilta ei löydy yhtä paljon asiaa....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

taidat olla täys hullu!

Vierailija
28/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


katsoppas tilastoja, lueppas kertomuksia, kirjoja, oppaita, mene perheneuvolaan ja kysy asiasta. valiettava tosiasia on, että suurin osa väkivaltaisista ihmisistä ei muutu.

Oikeassa olet siinä, että ihminen VOI muuttua, mutta se ei tapahdu sanomalla " anteeksi kulta en tee sitä enää koskaan" . Jos väkivaltaisuus on luonteenpiirre, siihen tarvii terapiaa, todellista halua ja tahtoa muuttua. Valitettavasti monilla sitä on ja tuollainen " löin koska nalkutit" asenne on todellakin merkki siitä, että ihminen ei edes halua muuttua, koska ei ota vastuuta teoistaan ja myönnä olevansa väärässä.

Minulla on takana 6 vuotta suhteessa jossa oli väkivaltaa. Lähdin ja palasin suhteeseen, koska mies vakuutti muuttuneensa. Ja mitä sitä paskaa... turpaan ei enää tullut mutta läski huora olin ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Googlaappas myös vähän asiaa perheväkivallasta. Jokaisessa artikkelissa sanotaan, että tälläiset parisuhdeterapiat voivat toisaalta pistää uhrin vielä enemmän riskialttiiksi väkivallalle. Joitakin se EHKÄ auttaa, mutta harvoin. Sulla ei todellakaan taida olla mitään käsitystä asiasta, olet vain joku tyyppi joka haluaa päteä ja kommentoida joka asiaa.

Vierailija
30/30 |
20.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnes tapasin elämäni miehen. Noin 1,5v yhdessäolon jälkeen hän eka kerran tönäisi, viimeisen puolen vuoden aikana hän on kerran lyönyt nyrkillä käsivarteen todella lujaa, tönäissyt minua portaissa mutta onneksi sain kaiteesta kiinni, pari muutakin tönäisykertaa löytyy (minä pieni ihminen lennän kun leppäkeihäs pienestäkin tönäisystä) ja kerran läpsäissyt minua kasvoille. Joka kerta hän on ollut selvinpäin. Ja joka kerta minä olen hänet hermostuttanut ihan äärirajoille saakka ja nämä ikävät jutut on sitten tapahtuneet. Tiedän ettei se ole syy lyödä, mutta tiedän että osaan olla todella v***mainen ihminen.



Kyllä minulla itkettää ja harmittaa että näin on käynyt, mutta en voisi kuvitellakaan elämää ilman häntä. Tuntuu typerältä puolustella miestä, mutta kun hän oikeasti on hyvä mies. Juo kohtuudella eikä räyhää humalassa, käy töissä, hoitaa lapsia, harrastaa liikuntaa jnejne.



No siis vastaus ap:n kysymykseen on, että minä ainakaan en ole eronnut ekasta lyönnistä. Asia olisi eri, jos tuntisin itseni tai lapseni uhatuksi, mutta kun näin ei ole.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä yhdeksän