Lokalutusten tiistai

olenko tosiaan ainut joka on hereillä, en usko=)



tässä linkki eiliseen pinoon

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9870545&p=2&tmode=1&smode…



just eilen pääsin sanomasta meihelle että pahoinvointi on helpottanut, mutta illalla sit iski taas niin kauhea olo etten tiennyt mitenpäin olla!



mahan koosta täällä oli juttua, mahaa ei vielä huomaa, ei se oikeestaa oo kasvanu ollenkaaa, turvottaa lähinnä,

vaatteet mahtuu vielä pääle eikä housut kiristä, mamma vaatteita en haluaisi hankkia ollenkaan, en hankkinut esikoista odottaessakaan, vaan menin alusta loppuun omilla vaatteilla.. yhdet housut tein jotka nekin oli sit jalassa vain yhden kerran, ahdisti se korkea vyötärö... luulenpa että kun maha lähtee kasvuun niin se kasvaa sitten vauhdilla.. toivon kuitenki että muutaman viikon se pysyisi piilossa niin saatais tämä pidettyä salassa sinne viikolle 16 asti=)



nyt mussukka vaatii huomiota jotenka tämä oli tässä..



piipii rv 11+3

Vaan kyllä nyt kiehuttaa. Olin ajatellut, että en kerro odotuksesta töissä kuin vasta np-ultran jälkeen. Mutta nyt tilanne on se, että minun melkein pitäisi kertoa heti. En tiedä voinko oikein odottaa edes torstain ultraan saakka. Ärrinpurrinärrinpurrin. Kauheaa säätämistä ja ihmisten siirtelyä hommista toisiin. Ei yhtään huvittaisi kertoa vielä, mutta kun yksi idiootti työkaveri alkoi säätämään omia hommiaan, niin olen lähes pakotettu kertomaan tästä.



Ja heti kun vain ajattelenkin että kertoisin, tulee mieleen eka raskaus. Ennätin kertoa esimiehelle juuri ennen np-ultraa -> sitten laitoinkin viestiä että perutaanpa se äitiysloma kuitenkin (tuulimuna). Ei olisi kiva jos taas kävisi samoin.



Eilen kyllä oli koko päivän huono olo, ei oksettanut mutta etoi jatkuvasti. Tämä päivä alkanut paremmin. Hieman etomista alkaa tulla mutta kun koko ajan syö/juo jotain, se auttaa. Kahvia en ole pariin viikkoon juurikaan juonut, mutta nyt pakottauduin juomaan ja huomasin sen jopa helpottavan oloa. Vaikka ajatus kahvista on vastenmielinen, niin hyvin tuo silti sitten maistuu.



Rinnat alkavat nyt kipeytyä. Yöllä tyttö nojasi kädellään toiseen tissiini, ai että se koski. Eli nyt alkavat tulla kosketusaroiksi. Kivaa!



Mun mahan turvotus on kyllä ihan kauheeta. Kun on valmiiksi jo iso maha, niin nää turvotukset tuntuu ihan tuplaavan sen. Onneksi on viel yhdet työhousut, jotka mahtuvat päälle, mutta parin viikon päästä viimeistään on pakko mennä jo ostamaan mammahousut. ja kauhulla odotan kevät-takki-aikaa. Talvitakki menee vielä vähän aikaa kiinni, mutta kevät-takki minulla on sen verran tyköistuva, että sen kanssa voi tehdä tiukkaa. Tai sitten pitää viilettää takki auki...:)



Uutu rv 8+1

Hei vaan kaikille odottaville äideille. Mulla on kolmas raskaus ja edennyt JOPA rv 8+1 (hih). Olo on todella väsynyt ja huonovointinen, olen sairauslomalla tämän viikon. Olen oksenellut jonkun verran ja nukkunut enimmän osan ajasta. Alamahasta nippailee oikeen kunnolla välillä. Rinnat on arat ja mieliala vaihtelee. Joka raskaudessa on ollut melkein samat vaivat, paitsi en ole oksennellut ennen. Koitan nyt levätä, että pääsen ensi viikolla taas töihin. Mulla oli eilen eka neuvola, siellä ultralla katsottiin massuun ja sydän löi nopeasti ja sydänäänetkin saatiin kuuluviin. Laskettu aika on 29.10. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Hyvää päivänjatkoa kaikille.



Rv 8+1 Miranneli

Tämän on pakko olla hormonien aiheuttamaa! Masentaa, ahdistaa ja tuntuu ettei mistään tule mitään, vaikka mitään syytä tälle ololle ei ole. Paha olo aaltoilee, ei tee mieli edes ruokaa. Ei kai tässä muu auta kuin väkisin laittaa vaatteet päälle ja lähteä ulkoilemaan, jospa olo paranis. Eihän siitäkään mitään tule, että voivottelen vaan oloani ja makaan sängyssä. Nytkin ahdistaa niin, että melkein tuskanhiki on otsalla ja sydän lyö miljoonaa. Onko muilla ollut vastaavaa?? Ja lisäksi kun en ole ultrassa käynyt ja sykettäkään ei ole vielä kuunneltu, on epävarma olo. Täydellinen lamaannus. Anteeksi valitukseni, mutta tämä on ihan uutta mulle!

Täällä myös pahaolo nostaa jälleen päätään. Vellova olo kulki matkassa koko eilisen päivän ja ruoka ei olisi maistunut, ennen kuin sitten kun oli jo melkein liian myöhäistä. Maha tuntuu muutenkin olevan sekaisin, etenkin aamuisin. Eilen illalla söin fetajuustoa ja olin tarkistanut huolella että se oli pastöroitua, mutta sen jälkeen alkoi vatsanväänteet ja tietenkin pelkäsin jo saaneeni listerian tai ties minkä pöpön. Taidan jättää fetat tästä eteenpäin oman mielenrauhan vuoksi sivuun.



Oletteko muuten muut kuinka tarkastit noudattaneet kaikkia ruokasuosituksia? Tuntuu että kaikesta saisi olla varuillaan jos oikein oikeaoppisesti haluaisi elää.



mahan koosta...Maha on mulla aamuisin ihan normaalin olematon, mutta iltaa kohti se paisuu niin että iltapäivisin olen saanut töissä oman huoneen suojissa jo availla nappia pariin otteeseen, jotta vähän helpottaa.



Takaisin töiden pariin jälleen...



Dahlia 8+3

Kyllähän ne mielialat vaihtelevat raskauden takia varmasti helpommin kuin normaalisti ja itsestänikin tuntuu että etenkin ne negatiiviset mielialat voimistuvat vaan entisestään. Mullakin oli noin viikko sitten pari päivää, että olin ihan maassa. Omalla kohdallani se johtui enimmäkseen siitä että km/tm-pelko oli kovana päällä (etenkin kun vielä aavistus vaaleanruskeaa tuhrua tuli). Miehellekään en oikein osannut pahaa oloa purkaa, olin vain masentunut ja hiljainen (mitä nyt vilkkaan esikoisen hoitamiselta ennätin). Mutta se meni ohi ja sitten rupesin miettimään että taisi osua juuri " kuukautisten aikaan" eli ainakin se tuhruttelu johtui luultavasti siitä. Mistäs sen tietää vaikka mielialavaihtelutkin olisivat alussa voimakkaampia silloin, kun kuukautisten " pitäisi" olla.



Oikeastaan olen ollut koko tämän alkuraskauden hieman masentunut siksi, että en ole pystynyt uskomaan raskauden olevan totta ja olen jatkuvasti pelännyt jonkin olevan pielessä. Nyt kuitenkin kun oireita on alkanut tulla (ja lueskellessani esikoisen odotuksen aikaisia muistiinpanojani totesin että aivan samoihin aikoihin silloinkin aloin enemmän " oireilla" ), on mieliala parantunut ja alan uskoa että kaikki menee hyvin. Mutta silti odotan torstaista ultraa todella kovasti ja ehkä vasta sitten osaan ruveta iloitsemaan kunnolla.



Mutta tsemppiä sinulle, kyllä se mieli varmasti siitä piristyy. Onko sulla vielä pitkä aika ultraan tai seuraavaan neuvolaan? Ai niin, sinullahan oli se töykeä neuvolatäti... Sellaiset pitäisi kieltää lailla. Heh, minulla on vähän sellainen fiilis että jos meidän neuvolatäti rupeaa jotain urputtamaan, minähän sanon vastaan ja kovasti. Mulle on ihan turha tulla valittamaan ylipainosta (jota on ja tiedän sen itsekin) tai elämäntavoista (jotka ovat ihan normaalit). Vaikka voi olla että tosipaikan tullen menisin ihan lukkoon, enkä osaisi sanoa mitään.



Oho, nyt meni jo vähän ohi aiheen. Kuten saatatte huomata, tänään on taas tällainen höpötys-päivä:)



uutu, rv 8+1 edelleen:)

Mukavaa päivää kaikille. Ehdin aamusta np-ultraan ja ihan hyviä kuulumisia sieltä. Laiskasti liikuskeleva kaveri tosin oli, mutta turvotus saatiin mitattua ja on ihan normaali 0,9mm. Viikot vastaa edelleen neuvolan viikkoja. Nyt odotellaan seuraavaa neuvolakäyntiä sitten ja rakenneultra on toukokuun viimeisenä päivänä rv:lla 22.



Jotain lisään eilisiin, mitä muistan että puhetta oli. Kipuja mulla ei mahassa ole ollut yhtään, eskoisesta olikin mut näistä muista ei mitään vihlomisia. Raskaudet on täynnä tällä naisella ;) Vaikka jo kolmannen kohdalla olin täysin sitä mieltä, että viimeistä viedään, niin vielä me tämä neljäskin mussukka haluttiin. Nyt kuitenkin riittää!!



Luhtavilla jutteli autosta. Kyllähän kolme istuinta menee moniin autoihin. Meillähän oli pikkuinen tavallinen henkilöauto (ei edes farmari) ennen ja varmasti moni hieraisi silmiään että nousiko nuo kaikki tuolta :D Nyt neljälle istuimelle on tilaa runsaasti kun hankittiin Citroenin grandPicasso 7:lle. Esikoinenkin kun on vasta täyttämässä kuusi kun vauva syntyy niin istuimen tarvitsee. Koska mielipiteitä on niin monia niin ei voi merkkiä lähteä suosittelemaan.



Tervetuloa uusille!!



Tintille voimia ja aurinkoa! Eihän nämä fiilikset ole itsellänikään kovin aurinkoisia olleet, mutta nyt jo tuntuu siltä että elämä voittaa ja raskaudesta tulee odotus :) Vielä se palkitsee, liikkeet ja kaikki ihanuudet edessä :)



Hyvää päivälepoaikaa menee ohi kun kuopus nukkuu jo. Äkkiä maate hihi. Vointeja!



Ä masuineen rv12+1 sekä kolme veljestä

Alakulo vierailee täälläkin ajoittain.. Se johtunee tästä alkuraskauden epävarmuudesta ja tunteesta, että olenkohan edes raskaana. Mutta niinpä se meni esikoisenkin aikaan, vasta kun potkut alkoivat tuntua ja maha kasvaa alkoi odotuksen ilo. Ennen sitä mieltä vaivasi epätietoisuus ja epävarmuus. Mutta mielialan vaihtelut ovat ihan normaaleja näin raskausaikana. Itsellä se ilmenee niin, että joskus saatan nauraa ihan hillittömästi jollekin asialle ja siinä samassa purskahdan itkuun. Minulla itku ja nauru kulkevat ihan käsi kädessä. Milloinkaan muulloin minulla ei esiinny tämän kaltaista tunneherkkyyttä kuin raskausaikana. Kyllä pikkusiskollani oli ihmettelemistä, kun hän oli kerran käymässä ja nauroimme siinä jollekin asialle ihan älyttömästi ja kohta minä jo itkinkin. :O Hän oli vähän ihmeissään, että mitä nyt, mutta vakuuttelin etten ole surullinen vaan se itku vaan tulee..



Jos masennus ja ahdistus on jatkuvaa ja syvää, niin kannattaa siitä toki neuvolassa puhua, mutta tunnevaihtelut kuuluvat kuitenkin raskauteen. Minulla vireystasoon vaikuttaa myös alhainen hb (oli jotain 120), en saanut vielä " lupaa" raudan aloittamiseen, joten aloitan sen vasta kun neuvolasta suositellaan. Mutta alhainen hb ilmenee minulla järkyttävänä väsymyksenä, jatkuvana nukkumisen tarpeena ja saamattomuutena. En sinällään ymmärrä miksi neuvolassa ei lisärautaa vielä suositeltu, kun olo sitä vaatisi. Normaali hb-arvoni on n.160, joten 120 tuntuu minulle hyvin alhaiselta. No pitää katsoa mitä sairaalassa sanotaan..



Mitäs muuta... Loppuviikko meneekin esikoisen 1v. synttäreitä järjestellessä. Kun pitää siivota ja leipoa. Jaksamisia kaikille! :)

Kirjoitanpa minäkin pitkästä aikaa ja nostelen samalla pinoa ;)



Täällä on vielä tuskaiset 3 vkoa seuraavaan kontrolliin. Oletan, että taas ultraavat, kun sitten on viikko 12, en ole varma miten systeemit täällä keksi-euroopassa menevät. Viimeksi lääkäri mutisi, että " niin sittenhän seuraavalla kerralla voi tehdä jo np- ultrankin" .



Maha on iltaa lukuunottamatta ihan normaalin kokoinen ja muutenkin olo on normaali. Yritän edelleen hillitä syömisvimmaani, joka kyllä onneksi kohdistuu normaaliin perusruokaan, eikä epäterveellisiin mielitekoihin.



RUOKASUOSITUKSET. Melkeinpä olen noudatellut, mutta en mitenkään tiukkapipoisesti. Työmatkalla jopa vähemmän kuin medium- kypsä pihvi jäi kyllä syömättä. Onneksi kukaan ei kysellyt. Alkoholia en ole ottanut kokonaistakaan lasia kerralla, mutta joskus kastan kielen miehen oluseen tai viiniin, mutta siitä ei montaa senttiä viikossa tule. Vältän makeutusaineita ja yritän syödä normisokeria (ei siis virvoitusjuomia tai dieettijugurtteja). Salmiakkia rakastan, mutta olen vähentänyt kovasti, kun siinäkin oli jotain riskejä sitten. Odotan jo innolla aikaa, jolloin voin taas nauttia viinistä ja punaiseksi jääneestä lihasta, homejuustoista ja muista herkuista!



AJL 8+4

Minusta sinulla ei ole MITÄÄN velvollisuutta kertoa töissä mitään ennenkuin aika on oikea. Ei työpaikkaa vaihtaessakaan kerrota, ennenkuin on uusi sopimus varmasti allekirjoitettu.



Mäkin sain juuri " ylennyksen" (sana on aina huvittanut minua) enkä todellakaan aio kertoa liian aikaisin. Kiinnostus mun henkilön kehittämiseen tyssää taatusti siihen hetkeen, kun esimies alkaa laskea päiviä äitiysloman alkuun. Ja täällä on äippäloma vaan 3 kk joten en aio palata sitten töihin 3 kk jälkeen. Harkitsen vielä varoitanko etukäteen tästä (luultavasti, reilumpaa ihan kivaa pomoani kohtaan) vai irtisanoudunko vaan kirjallisesti synnytyksen jälkeen (oikeusturvan jne kannalta parempi), ja jätän työnantaja etsimään omineen seuraajaa minulle ilman mitään " handovereita" .



AJL

saahan sitä kirjoitella ja hävittää omaa tyhmyyttään koko tekstin jonnekkin bittiavaruuteen....



Olipas mukava lueskella iloisia uutisia ultrakäynnistä. Voi kun aika kuluisi äkkiä ja minäkin pääsisin kurkistamaan masuasukkia! Vielä pari pitkää viikkoa..Pitääkin varmaan ennen sitä soitella neuvolaan ja kysellä että miten täällä on laita tuos pissaamisen/pissattimuuden kanssa.



Omassa olossa ei mitään muutosta. väsyttää ja välillä ellottaa...Ja nuo mielialan vaihtelut kuulostavat tutuilta. Täälläkin alakuloisuutta on välillä ilmassa, mutta eiköhän se tästä iloksi taas muuta...

nyt käytän tilaisuutta hyväksi ja panenlen päikkäreille, kun kerrankin on rauhallista...



moonshine 9+0

Ette uskokaan kuinka helpottavaa on lukea että muillakin on samoja pelkoja (km ja tm), kun olen puhunut niistä tutuilleni, he ovat kummastelleet minua, jonka takia olen saanut päähäni että tuntemukseni/pelkoni ovat aiheellisia ja jotai äidin vaistoa..ehkä ne ei sittenkään ole sitä! =)



Olen huomannut, kuinka lasken öitä ultraan (28. pv)..odotan sitä kuin joulua..missäköhän vaiheessa alan, heh, tunteja laskea..sitten uskallan vihdoin iloita ja uskoa vauvan tuloon!



Kun jku puhui feta-juuston sekoittavan mahan..niin ei se pakosti siitä johdu,älä pelkää. Neuvolan täti sanoi minulle että on aiavn normaalia että maha ei toimi raskausaikana kunnolla..Itselläni koko raskauden ajan ollut joko ummetus tai ripuli..pahimmillaan ei 8pvään tullut mitään ulos..



Niistä ruokasuosituksista, minulle ei neuvolassa neuvottu mitään ruoka-aineita vältettäväksi..olen itse netistä etsinyt..mietinkin tässä että olisi kiva, jos jku jaksaisi kirjoittaa ylös listaa niistä ruoka-aineista mitä ei saa syödä..niin ei tarvisi sitä enää jännittää..



Mutta muistetaanhan kaikki että nautitaan tästä raskausajasta, sillä se on kuitenkin hyvin lyhyt aika ja se ei tule toistumaan ikinä täysin samanlaisena!



-jasminmaria (rv 11+1)

varsinaisia ruokakieltoja ei juuri ole, mutta vältettäviksi suositeltuja aineita. Täällä hyvä lista, sama mullekin annettiin, vaikken ole espoon nlan asiakas :)

http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;9878;10024;10156;10165;…



(.)

Mulla masu on turvonnut, jotakin nestettä kai. Olen nyt pitänyt sellaisia lantiomallisia äitiyshousuja. Niistä, missä iso kangas tulee mahan päälle en juurikaan tykkää, sellaisia en enää omista enkä osta! Välillä heikottaa ja helposti syön liikaa - siis entinen hyvä annos onkin nyt liian iso ja yhtäkkiä on ähky! Vessassa pitää myös juosta aika tiuhaan. Siinä nää oireet.

Odotan kutsua np-ultraan, olisi TOSI kiva tietää milloin se on! Kauheata elää tässä jännityksessä. Mulla on nla lääkäri vasta 4.4. eli sydänääniäkin saa sinne asti odotella. Huh.



Eipä tässä muuta. Pää tyhjeni taas kun vihdoin päätin tänne pitkästä aikaa jotakin kirjoittaa....



Tirlittan rv 9+4 tai jotain sinnepäin.

Huomenna olisi sitten yksityisellä ultra, ja alkaa aika paljon jännittää..

Saas nähdä onko tuolla masussa joku vai ei =)

Sellaista, kun en tajunnut silloin aikaa varatessani kysyä, että pitääkö olla ennen ultraa käymättä pissalla? Millaset ohjeet teille annettiin, ennen kuin näillä viikoilla kävitte?



Onneksi mies tulee mukaan, ettei yksin tarvitse mennä.



Muuten on täällä ollut aika tasaista, ei mitään uutta.



Pepiliina 8+2

Enpä ole vähään aikaan jaksanu/ehtiny kirjottelemaan, mutta nyt kun mies leikkii poitsun kanssa, niin saa äippä vähän aikaa nettailla. :)



[b]Ruokasuosituksista:[/b] aika tarkkaan noudatin esikoisen odotusaikana, nyt en tiedä onko nuo suositukset selkäytimessä vai enkö niin tarkkaan niitä noudatakaan vai mistä johtuu, etten oo paljon niihin kiinnittäny huomiota.

Eilen söin jotain myslileipää ja siinä oli pellavansiemeniä, niin tuli mieleen, että näitähän ei saanukaa syödä. No, söin sitä leipää kuitenki, ei kai nyt muutama pellavansiemen vielä vaarallista ole?

Neuvolassa kerroin syöväni Möllerin Tuplaa, jossa on A-, D- ja E-vitamiinia, niin neuvolatäti sanoi, että lopeta heti sen käyttö. A-vitamiini kun ei ole hyvästä. Katsoin sitten siitä purkista, että sitä A-vitamiinia saa 2 kapselista 250 mg, mikä on 31 % päivittäisestä tarpeesta ja mie en oo noita kapseleita yleensä ottanu ku yhden, niin onkohan noikaa nyt oikeesti sitten vaarallisia? Kai siinä purkissa olisi maininta, jos ei niitä saisi raskausaikana käyttää? No, onneks ne tabut on 2010 asti ok, joten taidan kuitenki ostaa toisia nyt raskausajalle, joissa ei sitä a-vitamiinia olisi.



[b]Maha:[/b] mie näytän lähinnä lihoneelta varmaankin muiden silmissä. Bmi ennen raskautta 20, joten kyllä nämä +3 kg heti huomaa. Itse huomaan kyllä peilistä, että muutakin on tapahtunut kuin vain rasvan lisääntymistä. Vatsalihaksia jännittäessa ylävatsan saa kyllä ihan littanaksi, mutta alavatsalle jää pömppö. Hauskaa! :)



[b]Lapsiluku:[/b] tämä tulokas olisi numero 2 ja kolmesta ollaan miehen kanssa haaveiltu. Mie kyllä välillä salaa haaveilen oikein suurperheestä...viisi lastakin olisi ihan kiva. Mutta kunhan nyt edes tämän toisen saisi, katsellaan sitten. ;)



(.) Väsymys on huikeeta. Tämän viikon oon onneksi esikon kanssa kotona, saan nukkua päiväunet joka päivä! Tänään vedettiinki poitsun kanssa neljän tunnin unet!!! Mitehä tuo käy yöunille....

Etominen on jotenkin lieventynyt, viikonloppuna se oli melkein kokonaan poissa ja kahviakin pystyin juomaan. Nyt oonki sitten maalaillu piruja jo seinille, ettei tuolla mahassa enää ketään kasvakaan. :( Pitäs hakea varastosta esikoisen aikainen raskauspäiväkirja, että missä vaiheessa sillon etomiset loppu.



Nyt en muista enää muuta, tulihan tätä tarinaa tässäkin..



sapa rv 9+4

Sulla se ultra tehdään varmaan sisäkautta, joten kannattaa käydä veskissä. Muistelisin ainaki ed. raskaudesta, että pissattivat minuu vielä juuri ennen ultraamista, ettei vaan oo virtsarakossa mitään. Ei tunnu se ultralaite kivalta, jos se osuu täyteen rakkoon.

Tämä kiireinen mamma ei oo ehtiny koneelle muutamaan päivään. On ollu pikkasen kiireitä koulun ja tulevien kesähäiden tiimoilta :)



Onnittelut hyviä ultrakuulumisia saaneille :)

Ja tsemppiä vuodoista kärsiville.



Maha näkyy (valitettavasti) jo liian hyvin, töissä joutuu koko ajan pitämään löysää fleeceä tai villapaitaa mahan peittona ku ei tiedä kuka minkäkin nurkan takaa tulee. Pomoon olis ikävä törmätä pelkkä t-paita päällä ku napa vilkkuu :D Viime viikon olin kokonaan saikulla ja nyt ollu kauhee draivi päällä nää kaks päivää. Eipä tässä tulla kyllä töissä ennen paljastusta pahemmin varmaan olemaan kun tänään varmistin lomatilanteen niin 12 päivää pitää pitää lomia ennen huhtikuun loppua. Toukokuussa sitten varmaan jo hyvin näkyy ettei voi enää peitellä vaatteilla.



Ruokasuosituksista esikoisen kanssa olin varmaan ylitarkka mutta tämän kanssa tuntuu vähän lipsuvan. Tosin omat allergiat jo pikkasen rajottaa noita sallittuja ruoka-aineita.



Autoasiaa meillä on Octavia ja mahtuu 3 turvaistuinta sinne taakse, ei kyllä mitään hajua mitä istuimia ne oli ei varmaan mitään järkky isoja :) koskapa meillä on Gragon Cosmic xtp eikä varmana mahdu sen lisäks ku yks turvaistuin tai kaukalo, jää sen verran kapeeks se kolo keskellä muuten.



Meillä ei vieläkään olla kerrottu tätä raskautta ku muutamalle kaverille ja mun siskolle ja miehen veljelle. Np-ultraa ajateltiin odottaa että voi sitten olla varma, että siellä jotain elävää edelleen on. Pikkasen on epävarmuutta tämän raskauden suhteen, en tiiä miks ku ekan kanssa ei ollu mitään.



Mä odotan perjantain neuvolaa josko se vaikka suostuis kuuntelemaan sydänääniä...



B-E ja panda 8+6 (niin alussa vasta...)

Viikonloppu vilahti ohi ja maanantai on aina hurjaa menoa kun minulla on harrastusilta. Tänään onkin sitten ollut mukava ottaa vähän rennommin kotosalla...



Voi tuskaa kun eilen alkoi VIHLONTA lonkassa - tuttu vaiva esikon odotuksesta. Huoh. Ei olis tarvinnut alkaa. Tosi kipeää tekee kävellessä ja nukkuessa kylkeä kääntäessä. Onneksi ei sentään koko aikaa, eikä edes joka päivä. Näin nää muutkin vaivat alkaa taas muistutella itsestään. :(



LAPSILUVUSTA ollut puhetta. Tätä lapsukaista tehdessä oli vielä puhetta kolmesta, mutta nyt alkaa tuntua siltä että kahteen saa jäädä. Tai ainakin jätetään useampi vuosi väliin ennen kuin seuraavaa aletaan puuhaamaan. Pitäähän munkin joskus töihin päästä - minä kun en ole mikään koti-ihminen...



MIELIALAT on aika surkeat täälläkin. Vähän vasten tahtoani olen jäänyt hoitovapaalle (kun ei töitäkään ole löytynyt), ja nyt alkaa rassaamaan ajatus siitä että olen " vankina" kotona vielä ainakin vuoden. Tuntuu että kaikki päivät on samanlaisia (vaikka puuhataankin kaikenlaista), eikä ole mitään odotettavaa koko elämässä (ja se nyt ei ainakaan ole totta!). Mutta muistan kyllä esikon raskaudesta vastaavan kaiken valon syövän epätoivon - se hellittää kyllä jossain vaiheessa. Kauheastihan tuo tieto ei juuri nyt lohduta, mutta vähän kuitenkin... Ja onneksi tuo aurinkokin edes välillä paistelee kauniisti! Se kyllä aina helpottaa.



RUOKASUOSITUKSET ne tuntuvat olevan täysin järjettömät. Tottahan yritän kovasti elää niiden mukaan, mutta en kyllä osaa jokaista suupalaani tarkkailla. Milloin lipsahtaa väärän sortin juusto, milloin joku kielletty siemenleipä... Esikoista odottaessa järkeilin kuitenkin että kun en tähän mennessä ole listeriaan törmännyt, niin tuskin törmään nytkään. En jaksa olla kovin tiukkana noissa jutuissa, muutenkin käy ärsyttämään kun nämä ruokaneuvot alkavat olla ihan äärimmäisiä. Minä kun en voi juoda maitoa, niin esikkoa odottaessa terkka käski sitten panostaa juustoon ja jugurttiin jotta saan kaikki tarpeelliset aineet. Nyt uusi terkka oli ihan kauhuissaan, kun " niissä on niin paljon niitä pahoja eläinrasvoja!" . Voi jösses! Terveysfasismia sanon minä, ja ihan takuulla syön juustoni jatkossakin! ;)



Että tällaiset löpinät tällä kertaa. Nyt on syytä kömpiä yöunille, kellohan on jo melkeen yhdeksän! ;) Jostain syystä mies on alkanut pitää minua jotenkin tylsänä seurana... No, silloin on nukuttava kun nukuttaa!