Lue keskustelun säännöt.
Minusta tuntuu, että nykypäivänä parisuhteet eivät kestä useita vuosia
13.05.2025 |
Tuntuuko muistakin samalta, että nykypäivänä on tosi harvinaista, että esim- avioliitto tai muut pitkäaikaiset suhteet eivät oikeasti kestä kuin ehkä muutaman vuoden? Huomaahan sen jo julkkiksistakin, että erotaan vaikk alapset olisivat pieniä. Mikähän siinä on syynä? Ainakin itse arvelen, että nykypäivänä vaan erotaan helposti, jos ei ole enää kivaa. Toisaalta, onko se sitten huono juttu, jos ero tulee siksi, että ei ole enää kivaa yhdessä?
Minunkin eräs uskovainen naispuolinen ystävä meni 24-vuotiaana naimisiin lyhyen seurustelun jälkeen toisen uskovaisen miehen kanssa, ja heidän oli tietenkin tarkoitus olla yhdessä hautaan asti, kun he ovat uskovaisia, mutta he erosivat jo 7 vuoden jälkeen.
Jos edes uskovaisilla ei avioliitot kestä, niin kenellä sitten kestää?
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ajatellut samaa, mutta on hyvä että ihmiset ei enää kidu huonoissa suhteissa kasvojen menettämisen tai jonkun muun typerän avioeroon liittyvän ajatuksen vuoksi. Sitten taas toisaalta tuntuu, että aika pienistäkin asioista pistetään suhde poikki, tai ehkä suhteeseen on menty liian lyhyen tuntemisen jälkeen ja ihastumisen liekki on palanut isosti mutta nopeasti loppuun. Kaikki eivät vaivaudu tutustumaan rauhassa ja ottamaan selvää, onko se kumppani hyvä vielä senkin jälkeen kun vaaleanpunaiset lasit häviävät nenältä. Toki kaikki ei näy pinnalle eikä muiden erojen syytä voi tietää, mutta varmasti illuusio mahdollisten parempien suhteiden määrästä on joillekin se miksi ei vaan tyydytä siihen mitä on saatu, vaan ajatellaan että jostain löytyy vielä joku vähän parempi ja täydellisempi kumppani.
Heikko itsetuntemus ja itsetunto johtavat eroiluun usein. Ei kyetä itsere
Mä en saanut olla oma itseni entisen kaveripiirin takia. Mun kaverit viihtyy pystyyn kuolleissa suhteissa/liitoissa joissa uskotaan 'kerran- viikossa-saunan-jälkeen'- mentaliteettiin. Oli mulla jo nuorempana selkee miesmaku. Piti vaientaa se etten toisi näytille "vääränlaista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, kun noita melkein teinistä asti yhdessä olleita vanhempiamme katsoo niin joka kerta toivoo että olisivat eronneet. Varmaan joku unelmapari perheen ulkopuolisten silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Epävakaat tai muuten B-klusterin piirteitä ilmentävät eroilevat usein. Ja heppoisin perustein.
Minkä takia pitäisi jäädä kumpaakin osapuolta näivettävään suhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ajatellut samaa, mutta on hyvä että ihmiset ei enää kidu huonoissa suhteissa kasvojen menettämisen tai jonkun muun typerän avioeroon liittyvän ajatuksen vuoksi. Sitten taas toisaalta tuntuu, että aika pienistäkin asioista pistetään suhde poikki, tai ehkä suhteeseen on menty liian lyhyen tuntemisen jälkeen ja ihastumisen liekki on palanut isosti mutta nopeasti loppuun. Kaikki eivät vaivaudu tutustumaan rauhassa ja ottamaan selvää, onko se kumppani hyvä vielä senkin jälkeen kun vaaleanpunaiset lasit häviävät nenältä. Toki kaikki ei näy pinnalle eikä muiden erojen syytä voi tietää, mutta varmasti illuusio mahdollisten parempien suhteiden määrästä on joillekin se miksi ei vaan tyydytä siihen mitä on saatu, vaan ajatellaan että jostain löytyy vielä joku vähän parempi ja täydellisempi kumppani.
Heikko itsetuntemus ja
Et voi tietää toisten suhteista jotta voisit väittää niiden olevan pystyyn kuolleita. Kas kun sinun laisellesi ei kerrota kaikkea kun olet muita tuomitsemassa omien pelkojesi vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epävakaat tai muuten B-klusterin piirteitä ilmentävät eroilevat usein. Ja heppoisin perustein.
Minkä takia pitäisi jäädä kumpaakin osapuolta näivettävään suhteeseen?
Ja sinähän sen tiedät? 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MIkä itseisarvo se suhteen pitkä kesto on? Eikö tärkeämpää ole, että ihmiset elävät hyvää elämää eivätkä vihaten päivästä toiseen?
Onko tässä kitinässäsi taustalla henkilökohtainen pelko siitä, ettet saakaan ilmaista hotellipiikaa ja omaishoitajaa huolehtimaan itsestäsi sitten kun elintapasairaudet vievät toimintakykysi?
Keskimäärin joka toinen avioliitto kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kestä oikein mitkään ihmissuhteet näköjään kun kavereiden kanssakin tuntuu itsellä tulevan päivät täyteen muutamassa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
MIkä itseisarvo se suhteen pitkä kesto on? Eikö tärkeämpää ole, että ihmiset elävät hyvää elämää eivätkä vihaten päivästä toiseen?
Onko tässä kitinässäsi taustalla henkilökohtainen pelko siitä, ettet saakaan ilmaista hotellipiikaa ja omaishoitajaa huolehtimaan itsestäsi sitten kun elintapasairaudet vievät toimintakykysi?
Ääripäiden kautta asioita hahmottavat pystyvät harvoin jos koskaan rehelliseen rakkauteen.
Heille se on teatteria, näytelmää falskeine keinotekoisine vuorosanoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopea otanta lähipiiriini:
vanhempani: tänä vuonna 50v hääpäivä
isovanhempani: olivat naimisissa 62v kunnes kuolema erotti
toiset isovanhempani: olivat naimisissa 58v kunnes kuolema erotti
siskoni: tänä vuonna 22v naimisissa
veljeni: tänä vuonna 10v naimisissa
lähimmät ystäväni (5kpl): yhdellä yli 20v parisuhde, kolmella yli 10v parisuhde ja yksi on ikisinkku
Minusta ei tunnu, että parisuhteet eivät kestäisi vuosia.
Minulla on paljon ystäviä jotka ovat olleet yhdessä koulusta lähtien - nyt 55+v.
Oma poikani on ollut vaimonsa kanssa 25v, lukiosta lähtien. Samoin parhaat ystävänsä jotka menivät naimisiin miniäni parhaiden ystävien kanssa. Tyttäretkin 1. liitoissaan jo yli 7v
Oma 1. liittoni kesti 14v ja nykyisessä tulee 29v täyteen.
Suhteesta toiseen hyppiviä en tunne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nopea otanta lähipiiriini:
vanhempani: tänä vuonna 50v hääpäivä
isovanhempani: olivat naimisissa 62v kunnes kuolema erotti
toiset isovanhempani: olivat naimisissa 58v kunnes kuolema erotti
siskoni: tänä vuonna 22v naimisissa
veljeni: tänä vuonna 10v naimisissa
lähimmät ystäväni (5kpl): yhdellä yli 20v parisuhde, kolmella yli 10v parisuhde ja yksi on ikisinkku
Minusta ei tunnu, että parisuhteet eivät kestäisi vuosia.
Vakaata ja normaalia siis.
"Et voi tietää toisten suhteista jotta voisit väittää niiden olevan pystyyn kuolleita. Kas kun sinun laisellesi ei kerrota kaikkea kun olet muita tuomitsemassa omien pelkojesi vuoksi."
Kaveri sanoi suoraan joutuvansa suunnittelemaan panohetket. Noiden suhde perustuu järkeen. Että niin. Pelkojeni? Jouduin itsekin toimimaan noin eksän kanssa. Erottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on paljon ystäviä jotka ovat olleet yhdessä koulusta lähtien - nyt 55+v.
Oma poikani on ollut vaimonsa kanssa 25v, lukiosta lähtien. Samoin parhaat ystävänsä jotka menivät naimisiin miniäni parhaiden ystävien kanssa. Tyttäretkin 1. liitoissaan jo yli 7v
Oma 1. liittoni kesti 14v ja nykyisessä tulee 29v täyteen.
Suhteesta toiseen hyppiviä en tunne
Piirii pienii pyörii.... Kuulostaa ahdistavalta tuollainen "kaikki naivat ystäviään" systeemi.
Vierailija kirjoitti:
"Et voi tietää toisten suhteista jotta voisit väittää niiden olevan pystyyn kuolleita. Kas kun sinun laisellesi ei kerrota kaikkea kun olet muita tuomitsemassa omien pelkojesi vuoksi."
Kaveri sanoi suoraan joutuvansa suunnittelemaan panohetket. Noiden suhde perustuu järkeen. Että niin. Pelkojeni? Jouduin itsekin toimimaan noin eksän kanssa. Erottiin.
Ehkäpä kaverisi oli kyvytön rakkauteen. Rehellisesti. Ei sellaisten suhteet kestä. Valheellisuuteen usein kaatuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä itseisarvo se suhteen pitkä kesto on? Eikö tärkeämpää ole, että ihmiset elävät hyvää elämää eivätkä vihaten päivästä toiseen?
Onko tässä kitinässäsi taustalla henkilökohtainen pelko siitä, ettet saakaan ilmaista hotellipiikaa ja omaishoitajaa huolehtimaan itsestäsi sitten kun elintapasairaudet vievät toimintakykysi?
Ääripäiden kautta asioita hahmottavat pystyvät harvoin jos koskaan rehelliseen rakkauteen.
Heille se on teatteria, näytelmää falskeine keinotekoisine vuorosanoineen.
Mitä on rehellinen rakkaus? Sitäkö että hymyillään keinotekoisesti tuttavien kesken? Tiedän kyllä miltä rakkauden pitäisi tuntua. Siksi jatkan mielummin sinkkuna. En pompi.
Se on vain hyvä kehityssuunta, että uskalletaan erota, jos siltä tuntuu. Isovanhempieni (1920-luvulla syntyneet) sukupolvi oli hampaat irvessä yhdessä, vaikka toinen olisi hakannut päivittäin ja käynyt vieraissa jakuvalla syötöllä jne. jne. Sellainen ei ole tervettä toimintaa.
Minulla taas ympärillä ihmisiä, joilla pitkät parisuhteet, siis tässä lähipiirissä. Serkuilla ollut jotain säätöä suhteissaan, en niin tarkkaan tiedä. Minä ollut mieheni kanssa kohta 12v yhdessäoloa, on pari lasta, ei olla naimisissa, mietinnässä on.
Vierailija kirjoitti:
He, jotka eroavat kerran, eroavat todennäköisesti toisenkin kerran, ja kolmannen, jne.
Mutta on meitäkin, jotka olemme olleet "aina" yhdessä. Se vaan, että parisuhdekarusellissa pyörivät eivät kiinnitä meihin huomiota, koska emme pyöri samoissa piireissä.
Monesti myös oikeasti pitkästä parisuhteesta eronneet tai leskeytyneet käyvät vain kurkkaamassa nykyaikaisia parisuhdemarkkinoita, ja toteavat, että ei kiitos. Että mieluummin yksin kuin vaihtuvien kumppaneiden kanssa.
Riippuu siitä mitä eroamista tarkoitat. Avioliitosta vai seurustelusuhteesta eroamista ?
Ei välttämättä. Varsinkin epävakaat saattavat myös roikkua epätoivoisesti huonossa suhteessa vaikka koko aikuiselämänsä kun yksinolo pelottaa niin suunnattomasti.