Ihana äitienpäivä <3 Lapsi kävi kylässä

Sama <3 Molemmat kävi ja oma äitikin kävi <3

Elämän pieniä iloja <3

-ap

Kyllä on ankea elämä, jos lapsen vierailusta täytyy tehdä palsta-aloitus. 🙄 siis LAPSEN VIERAILUSTA.

Toivatko tarpeeksi lahjoja, kukkia, kortteja?  Ja tarpeeksi hintavia, ei mistään marketista.

Oli ihanaa, kun vanhin poika kävi. Nuorin ja keskimmäinen eivät päässeet. Laitoin ruokaa, lapsi sai herkkuja, juteltiin ja pelattiin skipboa. Lähellä asuu, mutta niin harvoin nähdään, kun molemmilla Ihmeelliset vuorotyöt ja hänellä puoliso, jolla myös vuorotyö ja harvoin ovat yhdessä. 

Jouluna poikkesi viimeksi. Muutama äitienpäivä välistä unohtunut ja täysien kymmenten syntymäpäivä

-ap

Vierailija kirjoitti:

Toivatko tarpeeksi lahjoja, kukkia, kortteja?  Ja tarpeeksi hintavia, ei mistään marketista.

No ei tuonut lahjoja, käytiin yhdessä kaupassa ja ostin hälle vähän ruokaa. Peruspäivärahalla ei lahjoja juurikaan ostella

--ap

Kävikö viimeksi -90 luvulla? 

Olettepa knääkät ilkeitä🤨Onko se teiltä pois jos joku on ollut hyvä äiti lapsilleen? 

Vierailija kirjoitti:

Kävikö viimeksi -90 luvulla? 

Höpsistä :)  

-96 syntynyt hän  :) Pari vuotta ennen vauvapalstan ensiaskeleita :D

- Palsta Mamma vuodesta 1998

Tästä tuli mieleen kun lapsena oli tapana että tein itse äidille omatekoisen kortin, mutta kerran unohdin enkä muistanut ennen kuin vasta äitienpäivän aamuna kun kaikki olivat jo hereillä ja aamiainenkin katettu pöytään, siellä oli tarjolla pekonia ja munia, pannukakkuja, tuoretta leipää ja kaikkia herkkuja mitä meillä ei koskaan muuten ollut tarjolla edes viikonloppuisin saati arkena. Unohdukseni takia isä pieksi minut myöhemmin saman päivänä auton apukäynnistyskaapeleilla joissa oli isot metalliset hauenleuat molemmissa päissä.

Laaten kuuluu käydä äitinsä luona äitienpäivänä! 

Vierailija kirjoitti:

Tästä tuli mieleen kun lapsena oli tapana että tein itse äidille omatekoisen kortin, mutta kerran unohdin enkä muistanut ennen kuin vasta äitienpäivän aamuna kun kaikki olivat jo hereillä ja aamiainenkin katettu pöytään, siellä oli tarjolla pekonia ja munia, pannukakkuja, tuoretta leipää ja kaikkia herkkuja mitä meillä ei koskaan muuten ollut tarjolla edes viikonloppuisin saati arkena. Unohdukseni takia isä pieksi minut myöhemmin saman päivänä auton apukäynnistyskaapeleilla joissa oli isot metalliset hauenleuat molemmissa päissä.

Taas näitä myöhäisillan hulluuksia. Helpottiko?

Vierailija kirjoitti:

Kävikö viimeksi -90 luvulla? 

OPETTELE IDIOOTTI KIRJOITTAMAAN!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tuli mieleen kun lapsena oli tapana että tein itse äidille omatekoisen kortin, mutta kerran unohdin enkä muistanut ennen kuin vasta äitienpäivän aamuna kun kaikki olivat jo hereillä ja aamiainenkin katettu pöytään, siellä oli tarjolla pekonia ja munia, pannukakkuja, tuoretta leipää ja kaikkia herkkuja mitä meillä ei koskaan muuten ollut tarjolla edes viikonloppuisin saati arkena. Unohdukseni takia isä pieksi minut myöhemmin saman päivänä auton apukäynnistyskaapeleilla joissa oli isot metalliset hauenleuat molemmissa päissä.

Taas näitä myöhäisillan hulluuksia. Helpottiko?

Mikä sinua vaivaa? Empatiakyvytön paska ilmiannettu.

Joskus mietin, mitä vanhoille palstailijoille kuuluu.  Mitä tekee patalaiska nykyään, mitä Wilhelmiinalle kuuluu? Entä Kitikara?  Vakinipo ja Satunnainen? Merikuu, mimma? Poison ja scrabble? Kirjoittajavirtuoosimme Teide ? 

Mitä teille kuuluu?

Ja se tumma heppatyttö, jolla oli chihuja, mitenkä hällä menee?

-ap

Vierailija kirjoitti:

Laaten kuuluu käydä äitinsä luona äitienpäivänä! 

 

Olisi paljon mukavampaa kun se olisi vapaaehtoista. Minutkin käskettiin tulla jouluna, äitienpäivänä, isänpäivänä ja vanhempien syntymäpäivinä kun olin 20-40 vuotias. Vasta kun se "pakottaminen" loppui, olen halunnut omasta halustani mennä. Nyt harmittaa kun meni yli 20 vuotta niin, että menin miltei itkien. Ehkä muistot olisi ihan muuta, jos se olisi ollut vapaaehtoista, eikä ehdotonta. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus mietin, mitä vanhoille palstailijoille kuuluu.  Mitä tekee patalaiska nykyään, mitä Wilhelmiinalle kuuluu? Entä Kitikara?  Vakinipo ja Satunnainen? Merikuu, mimma? Poison ja scrabble? Kirjoittajavirtuoosimme Teide ? 

Mitä teille kuuluu?

 

Ja se tumma heppatyttö, jolla oli chihuja, mitenkä hällä menee?

 

-ap

Moni vanha palstailija ajautui mm. pörssisähkösopimusten aiheuttamien maksuvaikeuksien takia prostituutioon ja/tai huumeiden salakuljetukseen. Paljon surullisia tarinoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä tuli mieleen kun lapsena oli tapana että tein itse äidille omatekoisen kortin, mutta kerran unohdin enkä muistanut ennen kuin vasta äitienpäivän aamuna kun kaikki olivat jo hereillä ja aamiainenkin katettu pöytään, siellä oli tarjolla pekonia ja munia, pannukakkuja, tuoretta leipää ja kaikkia herkkuja mitä meillä ei koskaan muuten ollut tarjolla edes viikonloppuisin saati arkena. Unohdukseni takia isä pieksi minut myöhemmin saman päivänä auton apukäynnistyskaapeleilla joissa oli isot metalliset hauenleuat molemmissa päissä.

Taas näitä myöhäisillan hulluuksia. Helpottiko?

Mikä sinua vaivaa? Empatiakyvytön paska ilmiannettu.

Täällä pyörii paljon henkisesti todella sairaita mammoja jotka yrittävät canceloida kaikki itselleen jollain tavalla epämieluisat kommentit esim. leimaamalla kommentoijan hulluksi, juuri kuten tuo lainaamasi kommentoijakin teki. Kannattaa raportoida nämä moderaattoreille niin saavat henkilöllisyydet nopeasti selvitettyä, poliisi aloittaa sen jälkeen tutkinnan ja hoitaa loput.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laaten kuuluu käydä äitinsä luona äitienpäivänä! 

 

Olisi paljon mukavampaa kun se olisi vapaaehtoista. Minutkin käskettiin tulla jouluna, äitienpäivänä, isänpäivänä ja vanhempien syntymäpäivinä kun olin 20-40 vuotias. Vasta kun se "pakottaminen" loppui, olen halunnut omasta halustani mennä. Nyt harmittaa kun meni yli 20 vuotta niin, että menin miltei itkien. Ehkä muistot olisi ihan muuta, jos se olisi ollut vapaaehtoista, eikä ehdotonta. 

Meillä läheisten muistaminen ja tapaaminen kuuluu kotikasvatukseen. Ihan mielellään nähdään, puolin ja toisin, syödään hyvin ja jutellaan. Ketään ei tarvitse pakottaa, mutta jos en kuulisi lapsestani esim. äitienpäivänä, huolestuisin, että onko hänellä kaikki hyvin.

Yhteydenpito on vuorovaikutteista. Ei niin, että joku aina näkee vaivaa. Siivoaa, ostaa, valmistaa ruoat ja leipomukset ja kutsuu dinnerille, vaan kukin vuorollaan. Nuorten aikuisten kanssakin tämä on hyvin toiminut. Toki asunnot ovat pieniä ja kokkaustaidot vielä vähäisiä, mutta kukin taitojensa mukaan ja siinähän ne kehittyvät.