Onko sinut irtisanottu? Ja miten se muutti kuvaasi suomalaisesta yhteiskunnasta?
Onko sinut irtisanottu? Onko määräaikainen työsuhde tullut päätöksee? Oletko joutunut työttömäksi?
Miten se vaikutti sinuun ja elämääsi? Perheesi elämään?
Kommentit (34)
Tuotannollis-taloudellisista syistä tuli potkut. Olin ollut aikeissa lähteä itsekkin. Raskas fyysinen tehdastyö. Toisto työtä oli hommien nimi. En vaan jaksanut robotin töitä. 9 vuotta tuollakin olin. Takaisinotto velvollisuuden takia pääsin trukkikuskiksi samaan firmaan potkujen jälkeen. Siitä tykkäsin enemmän ja oli paremmalla palkallakin.
On kerran irtisanottu 59 vuotiaana. Ei vaikuttanut juuri mihinkään. Pidin puoli vuotta lomaa ja meniin uusiin töihin.
On kerran eikä muuttanut mitenkään.
Yritys ei saanut yhtä tarjousta ulkomailta ja joutui irtisanomaan osan väestä. Palkkasi minut myöhemmin takaisin, kun sai lisää töitä.
Kun työllistyin uudestaan, säästän kaikki rahat pahan päivän varalle. Ei ole minusta ostovoimaksi.
Vierailija kirjoitti:
Leikkauksissa lähti työpaikka. Yli 55+ en saa haastattelukutsuja. En voi tukea lasta opinnoissa rahallisesti, surullista olen syrjäytetty elämästäni.
Ei sinua ole elämästäsi syrjäytetty.
Muutin ulkomaille toihin. Suomi saa sita mita tilaa.
Toki o. Ainaki 3:sta eri paikasta, syyttä ! Sellainen ei vain ole oikein ! Et osaava henkilö irtisanotaan/erotetaan syyttä ! Se ei riitä syyksi, et NS pomo ei pidä alaisestaan ! Vaik nii, et sen alaisen ulkonäkö ei miellytä.............esim mä olin ollu heistä kauimmiten siellä. Nykyään sit paikkoo ei enää ole, ainakaan siellä, mis se oli silloin........
"Organisaation uudelleen järjestelyissä" tuli lähtö. Kuten kaikille muillekin yli 55-vuotiaille. Ikä ei kuulemma vaikuttanut lähtijöiden valintaan. Joo, ja lehmät lentää.
Pidin työstäni. Ehdin olla firmassa 17 vuotta. Työt ns. uudelleen organisoitiin siten, että työntarjoamisvelvoitteen umpeutumisen jälkeen yritys palkkasi uudet henkilöt hoitamaan tehtäviämme.
Jos olisin saanut työskennellä vielä 5 vuotta, olisin saanut asuntolainan maksettua loppuun. Ja olisi ollut vara jäädä rakkaaseen kotiin. Tosiaan se ahdisti ja kirpaisi eniten, kun oli pakko luopua kodista. Hain todella aktiisesti uutta työtä, joita en onnistunut asuntolainen lyhennysvapaan aikana samaan.
Hylsyjä, hylsyjä, kahteen haastatteluun pääsin, yhteen paikkaan jopa toiselle kierrokselle asti. Mutta siihen se jäi.
Vierailija kirjoitti:
Muutin ulkomaille toihin. Suomi saa sita mita tilaa.
Win-win?
Oon vastavalmistunut ja töitä ei Suomessa ole. Oon kysynyt kaikkialta töitä ja lähettänyt satoja hakemuksia
On irtisanottu monet kerrat. Firman osti isompi firma ja lopetti toiminnan, eräs paikka paloi maan tasalle, yhdessä vaan loppui työt...Eipä siinä mitään, joskus pidin pidempiä vapaita, vuodenkin, joskus lähdin heti uuteen työhön kun tulivat pyytämään. Silloin juuri oli pitkä irtisanomisaika ja mukava kun tuli tili joka viikko puolen vuoden ajan. Lopputileistä on jäänyt ihan miellyttävä mielikuva.
On. Siitä alkoi aikuiselämäni paras vuosi työttömänä. Oikeasti en edes hakenut töitä, nautiskelin peruspäivärahoista joka oli lähes sama kuin entinen palkkani. Kun päivät alkoi uhkaavasti vähenemään, hain työtä tosissani muutaman kuukauden kunnes työllistyin. Nyt kerryttelen työssäoloehdon uudelleen täyteen pätkätöillä ja sen jälkeen taas nautiskelen työttömyydestä. Ellen sitten löydä oikeasti mukavaa työpaikkaa.
En luota suomalaiseen yhteiskuntaan. Työpaikkani ja perheemme elanto leikattiin, jotta rikkaat rikastuvat lisää. Ei mene oikeustajuuni millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
"Organisaation uudelleen järjestelyissä" tuli lähtö. Kuten kaikille muillekin yli 55-vuotiaille. Ikä ei kuulemma vaikuttanut lähtijöiden valintaan. Joo, ja lehmät lentää.
Pidin työstäni. Ehdin olla firmassa 17 vuotta. Työt ns. uudelleen organisoitiin siten, että työntarjoamisvelvoitteen umpeutumisen jälkeen yritys palkkasi uudet henkilöt hoitamaan tehtäviämme.Jos olisin saanut työskennellä vielä 5 vuotta, olisin saanut asuntolainan maksettua loppuun. Ja olisi ollut vara jäädä rakkaaseen kotiin. Tosiaan se ahdisti ja kirpaisi eniten, kun oli pakko luopua kodista. Hain todella aktiisesti uutta työtä, joita en onnistunut asuntolainen lyhennysvapaan aikana samaan.
Hylsyjä, hylsyjä, kahteen haastatteluun pääsin, yhteen paikkaan jopa toiselle kierrokselle asti. Mutta siihen se jäi.
Tosi surullista, että joutuu luopumaan omasta kodista. :(
On irtisanottu tuotannollis- taloudellisista syistä, mutta vain kerran. Aloittajalle tiedoksi, että lähes jokainen irtisanotaan vähintään kerran työuransa aikana, koska hyvät ja huonot ajat ovat väistämätön osa ikuista talouden aaltoliikettä.
Suomessa työntekijän irtisanomissuoja on erittäin vahva ja suomalaiset työntekijät sen suhteen todella etuoikeutettuja. Muualla maailmalla joutuu oikeasti pelkäämään että saa kenkää jos epäonnistuu työssään. Suomessa on liki mahdotonta irtisanoa muista kuin tuotannollis- taloudellisista syistä.
Olen irtisanonut itseni 3 kertaa, minua ei ole irtisanottu.
Kertoi sen, että jos joku kehtaa olla niin törkeä, että vaihtaa työpaikkaa, niin työnantajan ilme on näkemisen arvoinen. Sitä epäuskoa...
Vierailija kirjoitti:
En luota suomalaiseen yhteiskuntaan. Työpaikkani ja perheemme elanto leikattiin, jotta rikkaat rikastuvat lisää. Ei mene oikeustajuuni millään tavalla.
Eikä pidäkään. Orpon hallitus on sairain hallitus koko Suomen historiassa. Ei empatiaa, kaikki kerätyt verorahat siirretään valmiiksi rikkaille. Suomessa on lama ja suurin työttömyys koko Euroopassa.
ei vaikuttanut mitenkään. nykyään naapurin maikin kanssa katsellaan aamukahvin kera töihin laahustavia velallisia. on auto-, asunto- ja remonttivelkaa. kun oivaltaa, että ihminen tarvitsee hyvin vähän selviytyäkseen, on eläminen todella helppoa ja vaivatonta. yhteiskunta maksakoon elämisen, kun ovat kerran sotkeneet kaikki asiat muutenkin.
Suomalainen erikoisuus tämä maton jalkojen alta vetäminen, jotta saadaan sitten muualle, yleensä valtiolle töihin. Tätä erikoisuutta harrastetaan ihan ammattimaisesti kymmeniäkin vuosia, jotta saadaan tietty henkilö valtiolle töihin.
Tuskin missään muualla on näin pakkomielteistä väkisin vasten tahtoa työllistämistä valtionhallintoon, ensin lahjotaan/savustetaan/puhutaan ympäri ilman omaa syytä potkut toisaalla, jotta sitten saadaan noukittua tietty henkilö suoraan kortistosta kuin rusinan pullasta valtionhallintoon töihin.
Leikkauksissa lähti työpaikka. Yli 55+ en saa haastattelukutsuja. En voi tukea lasta opinnoissa rahallisesti, surullista olen syrjäytetty elämästäni.