Te, joilla kaksi lasta. Olisko kuitenkin ollut varaa vielä yhteen tai kahteenkin lapseen?

Olisi varaa, mutta kaksi riittää. Mukava joskus päästä nukkumaan yönsä ja elää elämäänsä myös itselle.

Varmaan oltaisiin pärjätty vaikka aika pienillä tuloilla mentiin. Olisin itse halunnut kolmannen lapsen, mutta mies ei, joten ei sitten tehty. Jouduin kohdunpoistoon alle nelikymppisenä ja sillloin mies sanoi, että oltaisiin me voitu se kolmas lapsi tehdä.

Olisi ollut varaa, mutta olin itse ainoa lapsi ja puoliso tulee 3 lapsen perheestä. Päätettiin laittaa oma lapsiluku siihen puoliväliin. Ihan hyvä näin. 

Varaa olisi kyllä ollut mutta ei jaksamista.

No ei olla todellakaan mietitty. Abortoinkin, kun kolmas yritti pyrkiä maailmaan ollesani 42-vuotias. Ei ois jaksanut yhtäkään lisää. 

Voihan sitä miettiä mutta luojamme ei laskelmoi kuten me, lapsia saattaa siis siunaantua tai sitten jäädä siunaantumatta.

Varaa kyllä, kiinnostusta ei. Koen että 1-2 lapsen perhe on paras lapsille ja vanhemmille. 

Meillä on kolme. Neuvoni on: älä tee sitä, ainakaan ennenkuin esikoinen on muuttanut kotoa.

Ei todellakaan, jälkeenpäin ajatellen ei edes noihin kahteen.

Ei. Töissä ollaan kyllä mutta ei isopalkkaisissa hommissa. Sitten kun elämä heittää eteen kaikenlaista ongelmaa, mm. hometalon niin siinä sitä sitten ollaan.

Meillä 3 lasta ja jälkikäteen ajatellen olisi säästänyt pitkän pennin, jos olisi vain kaksi lasta. Rakkaita he ovat kaikki enkä luopuisi, mutta kalliiksi tulee elämä jo ihan ruokakauppalaskusta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan oltaisiin pärjätty vaikka aika pienillä tuloilla mentiin. Olisin itse halunnut kolmannen lapsen, mutta mies ei, joten ei sitten tehty. Jouduin kohdunpoistoon alle nelikymppisenä ja sillloin mies sanoi, että oltaisiin me voitu se kolmas lapsi tehdä.

Olipa "kiva" hetki sanoa toiselle noin tietäen, että toinen olisi vieläpä halunnut kolmannen :,(

Meillä on kolme. Neljäs kävi mielessä, mutta onneksi ei yritetty. Nykyään lasten harrastusmenot ihan jäätäviä. Samoin kaikki vaatteet ja kengät hinnoissaan.

Olisi ollut. Yritettiinkin, mutta ei saatu.

Myöhemmin löytyi paljon hyviä puolia siitä, että meitä oli vain neljä mm. matkailuun liittyen.

Nyt lapset ovat jo kotoa muuttaneet, joten se iltatähti olisi ollut mahtava. Yritettiin siis kuopukseen noin viiden vuoden ikäeroa, mutta ei sitten tullut.

Nyt opetellaan siis asumaan taas kahdestaan.

Olisi mutta ikä tuli vastaan ja ilmeisesti kolmatta ei enää ehditty saada.

Ei ollut varaa, en ole katunut. Koska on tytär ja poika, on tasapaino. Heillä on iso ikäero. Vihdoin minulla on oma elämä, vaikka heidän kanssaan oli ihanaa. 

Varaa? En edes ajatellut rahaa kun lapset hankittiin. Kyllähän lapsettomana olisi tietysti huomattavasti enemmän rahaa muuhun käyttöön, mutta enpä keksi mihin mieluummin panostaisin aikaa ja rahaa kuin omaan perheeseeni. Vaikka olisin miljardööri, niin ilman perhettäni olisin köyhä. Perheeni on elämäni tarkoitus ja kaikkein tärkein iloa tuottava asia. Mikään rahalla ostettu ei sitä voisi koskaan korvata.

Olis ollut varaa, mutta pikkulapsiaika oli niin hirveää meidän parisuhteessa (ei siis johtunut lapsista, vaan siitä, että parisuhde muuttui), ja tuli sitten avioerokin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut varaa, en ole katunut. Koska on tytär ja poika, on tasapaino. Heillä on iso ikäero. Vihdoin minulla on oma elämä, vaikka heidän kanssaan oli ihanaa. 

Minulla voisi myös olla kolme. Odotin kaksosia, mutta raskaus keskeytyi. Jälkikäteen ajatellen, ehkä se oli parempi. 

Vierailija kirjoitti:

Varaa? En edes ajatellut rahaa kun lapset hankittiin. Kyllähän lapsettomana olisi tietysti huomattavasti enemmän rahaa muuhun käyttöön, mutta enpä keksi mihin mieluummin panostaisin aikaa ja rahaa kuin omaan perheeseeni. Vaikka olisin miljardööri, niin ilman perhettäni olisin köyhä. Perheeni on elämäni tarkoitus ja kaikkein tärkein iloa tuottava asia. Mikään rahalla ostettu ei sitä voisi koskaan korvata.

Taloudelliset faktat tulevat silti vastaan, kun lapsen tarpeita täytetään.