Valokuvat ja kuolema eli miksi arkussa olleesta kuolleesta paavista oli epäsopivaa ottaa kuvia? Entäpä kun omainen on kuollut?
Kysymykseni on vilpitön ja nousee siitä kun näytin puhelimeeni tallentamia kuvia kuolleesta vanhemmastani. En ehtinyt sairaalaan kuin vasta, kun hän oli jo menehtynyt. Tuli näytettyä niitä muutamaa kuvaa sukulaiselle ja tuli syvä hiljaisuus.
Kuvat oli itselle muistoksi omassa puhelimessa. Olenko tehnyt nyt jotakin kaameaa? Menikö maineeni? Ylitinkö jotkut rajat?
Toivon ihan asiallisia vastauksia. Kiitos vastaamisesta jo etukäteen.
Kommentit (35)
Ei tulisi mieleenkään mennä ottamaan yhtään mistään ruumiista valokuvia. Onko se se miten haluaa muistella läheistään? Katsoa kuvia ruumiista? Käsittämätöntä.
Äitini menehtyi hiljattain länäollessani. Mietin hetken, mutta otin valokuvan viimeiseksi muistoksi - ei tulisi mieleenkään näyttää kenellekään, ellei joku lähiomainen pyytäisi.
Minullakin on kuva kuolleesta äidistäni.
Ennen vanhaan oli tapana ottaa enemmänkin näitä muistokuvia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivaa. Ennen otettiin paljonkin. Muualla maailmassa otetaan yhä. Suomi on muuttunut omituisemmaksi aina vaan.
Kuolemasta on vieraannuttu. Sitä ei haluta nähdä, vaikka se on luonnollinen osa elämää.
Olin 10-vuotias kun äitini ystävätär näytti kuvia kuolleesta parikymppisestä pojastaan.
Siitä asti olen kammonnut kaikkea kuolemaan liittyvää.
Älkää näyttäkö niitä kuvia. Kysykää ainakin että onko ok. Ja lapsille ei koskaan.
Miksi niitä pitää näyttää muille??
Ennen vanhaan oli ihan tavallista että vainaasta otettiin kuvia. Olen vanhojen sukulaisten kuvia nähnytkin jossa ovat arkussaan ja kuusen havuja oli siinä koristeina. Myös yksi tuttu oli isästään ottanut kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Siis ei ole epäsopivaa näyttää kuvaa kuolleesta vanhemmasta sairaalan vuoteella kunnioittaasta kuvakulmasta?
No kaiku nyt Suomeen laitoit
Ei tulisi mieleenkään kuvata kuolleita. Tai katsoa kuvia kuolleesta.
Kävin hoitokodissa hyvästelemässä isäni. Hautajaisissa en käynyt enää katsomassa arkun sisältöä.
Ei ole sopivaa ottaa kuvia vainajasta, siinä rikotaan jotain yksityisyyttä, onko lupa kuvaamiseen saatu etukäteen?
Jos vainaja näyttää omalta itseltään rauhassa nukkuvana, kuva on varmaan rakas muisto lähimmille. Mutta jos ruumis on aivan eri näköinen, pelottava tai jopa nolo, ei sitä silloin pidä kuvata.
Paavista lehdistö otti kuvia, mitä yksityinen niillä edes tekisi? Saati selfieillä. Matkamuistoksi tai somessa julkaistuna todella epäkunnioittava.
Kaikki kuolleet joille on tehty oikeuslääketieteellinen kuolemnasyynselvitys on kuvattu. Ihan jo poliisin toimesta kuolinpaikalla ja sitten vielä avauksen yhteydessä.
Kun näytin kuvia omaisesta kuolinvuoteella niille muutamalle sukulaisille, niin kysyin että haluavatko nähdä ja halusivat, vaikka sitten hiljenivät, mutta onhan se aika mykistävä asia nähdä oma sukulainen kuolleena.
Ap
Kyseessä on kulttuuriero. Esim Yhdysvalloissa on tapana että arkku on hautajaisissa auki jotta omaiset ja kaikki kiinnostuneet saavat nähdä vainajan. Siksi Yhdysvalloissa on kokonainen ammattikunta kuolleiden meikkaamiseen erikoistuneita kosmetologeja. Suomessa arkku on aina kiinni. En tiedä kumpi tapa Italiassa on tavallinen.
Vuosi sitten keväällä yksi sukulainen kuoli ja olin menossa hautajaisiin. Ihmettelin kun suurin osa saattoväestä seisoi vielä ulkona kappelin edessä vaikka tilaisuus oli lähes alkamassa, syy selvisi kun astuin sisään - arkku olikin vielä auki. Ilmeisesti osa ei kestänyt sitä näkymää, kieltämättä itsekin yllätyin vaikka tiesin miltä kuolleen ihmisen kasvot voivat näyttää, varsinkin jos on jouduttu tekemään obduktio kuten tälle vainajalle, jonka kasvot olivat kelmeät ja kellanpunaisilla mustelmilla. Juuri ennen tilaisuuden alkua lähiomainen sitten laittoi liinan vainajan kasvoille ja arkku suljettiin. Kuvia ei kyllä itselle tullut mieleen ottaa, en huomannut että olisi muillekaan tullut.