Mitä jos törmäät sielusi peiliin, kaksoisliekkiin, ollessasi jo naimisissa?
Pystytkö repimään toisen puoliskosi irti itsestäsi, tiedostaen että elämäsi ei tule täyttymään?
Kommentit (29)
En tiedä oliko kaksoisliekki vai mikä liekki, mutta tapasin miehen, johon rakastuin niin palavasti, etten voi käsittää. Kun näin hänet, niin oli kuin olisin saanut salamaniskun ja tuntui, että maailma muuttui ja mullistui kertaheitolla ja aloin kyseenalaistaa aivan kaikkea, ymmärtää koko maailmaa laajemmin. Ja tuntui, että hänet kohdatessani olisin kohdannut puolikkaan sieluni, tai miten sen selittäisi, ei ole nämä jutut tuttuja, vaikka myönnän että vaikka en oikein usko näihin niin lueskelin aiheesta koska olin niin ihmeissäni kun menin siitä rakastumisesta niin sekasin. Aiemminkin olin ihastunut ja rakastunut mutta en koskaan niin voimakkaasti ja aikaa tuosta jo on että uskon että ei tuollaista tapahdu kuin kerran elämässä jos silloinkaan.
Olin naimisissa ja ero sitten seurasi, ei ihan heti kuitenkaan. Eron merkkejä oli ollut ilmassa aiemminkin, mutta varmasti olisimme olleet pidempään avioliitossa ilman tuota kohtalokasta tapaamista. Pitempi liittohan on yleensä arvostettava ja tavoiteltava, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, etten ollut tajunnut, miten onneton olinkaan liitossani ollut. Suhdetta ei koskaan tullut sen "muukalaisen" kanssa, mutta sekä minä että eksäni löysimme uudet suhteet, jotka onnistuivat. Sitä en osaa sanoa mistä sen kaksoisliekin tunnistaa. Että jos rakastuu ja vaan kuvittelee että se toinen on kaksoisliekki ja eroaa j sitten ei olekaan mutta tuohan voi sattua ilman kaksoisliekkiajatustakin.
Ei koskaan voi tietää, ellei kokeile.
Niin. Milloin olimme kaksoisliekit, milloi sisarsielut. Erosimme. Mies ja uusi vaimo olivat milloin kaksoisliekit, milloin sisarsielut. Erosivat. Mies ja kolmas vaimo, heistä en tiedä.
En ole niin tyhmä, että menen naimisiin ihmisen kanssa joka ei tunnu "kaksoisliekiltä", jos nyt tuota sanaa on käytettävä. Ihastukset tulee ja menee.
Minä en pystynyt, vaan erosin. Valitettavasti toinen osapuoli ei tehnyt samoin. Joten ilmeisesti se ei sitten mikään kaksoisliekki tai soulmate ollutkaan. Aika hämmentävää, kun tunne oli niin kaikennielevän voimakas. Jotenkin pelottavaa, että jokin niin vahva voi olla ns väärä hälytys. Vaikea enää luottaa omiin tunteisiinsa sellaisen jälkeen.
That's why I'll be single for life :) Ei tarvii miettiä suhdesotkuja kun oma suhde itseensä on about elämän ainoa suhde. Tietysti perhe- ja ystävyyssuhteet jne siihen päälle.
Puhe kaksoisliekistä on romanttista haaveilua, mutta tilanne muutoin täyttä totta. Meille evoluutio on luonut geeniperäisen rakenteen, joka kaipaa herttailua ja yhdyntää myös muiden kuin oman kanssa. Sekä naiselle että miehelle. Ihaninta olisi, jos sitä voisi toteuttaa täysin tasavertaisesti ystäväparin kanssa, mutta monet ovat esteet.
Mene hoitoon, pökäle.