Onko minulla syömishäiriö ja jos on niin millainen?
Olen kärsinyt jo todella nuoresta, oikeastaan lapsesta asti syömisen säätelyn ongelmista. Söin tosi paljon ruokaa ja hyvin epäterveellisesti, opin syömään salaa kun kuulin niin paljon kuittailua, jopa raivoa painostani ja syömisestäni.
Teininä liikuin sitten pakonomaisestl ja jätin syömättä. Minusta tuli kaunis ja hoikka, kuulin paljon kehuja ja jopa vanhempani olivat vihdoin ylpeitä minusta.
Sitten tuli alkoholi kuvioihin ja lihoin taas koska join niin paljon ja söin taas enemmän. Sitten sen jälkeen olen laihtunut, lihonut, laihtunut, lihonut. Päihteet lopetin sentään.
Olen äärimmäisen tarkka mitä syön normaalisti. Hyvin terveellistä täytyy olla. Paastopäiviä täytyy olla. Kuitenkin menetän otteeni ja ahmin jopa viikon putkeen jonka aikana haluan oikeasti kuolla ja vihaan itseäni. Olen epäonnistunut ja koko maailmani murenee. Sitten otan itseäni niskasta kiinni, liikun ja paastoan ja syön terveellisesti.
En edes uskalla hakea apua etten liho enempää ja kuvittelen että vielä saan tämän hallintaan. Olen miltein kolmekymppinen jo.
Kommentit (9)
Kuulostaa manialle? Koska on selkeästi kausittain huono kausi ahmimiseen ja synkkine ajatuksineen ja sen jälkeen tulee taas hyvä kausi, jolloin jaksaa enemmän. Masennus harvemmin menee aaltoliikkeellä noin rajusti puolesta toiseen, vaan oireilee koko ajan samalla tavalla.
Tietysti tässä voi olla myös ihan puhtaasti itsensä rankaiseminen - eli teet sitä mitä muut ovat sinulle tehneet ja mihin kehosi on tottunut normaalina. Huonoina kausina rankaiseminen ilmenee ahmintana ja itsesäälinä, sen jälkeen alkaa itsensä rankaiseminen laihduttamalla ja liikkumalla hirveästi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa manialle? Koska on selkeästi kausittain huono kausi ahmimiseen ja synkkine ajatuksineen ja sen jälkeen tulee taas hyvä kausi, jolloin jaksaa enemmän. Masennus harvemmin menee aaltoliikkeellä noin rajusti puolesta toiseen, vaan oireilee koko ajan samalla tavalla.
Tietysti tässä voi olla myös ihan puhtaasti itsensä rankaiseminen - eli teet sitä mitä muut ovat sinulle tehneet ja mihin kehosi on tottunut normaalina. Huonoina kausina rankaiseminen ilmenee ahmintana ja itsesäälinä, sen jälkeen alkaa itsensä rankaiseminen laihduttamalla ja liikkumalla hirveästi.
Maniaa ei ole todettu vaikka olen mt-ongelmista jo teini-iästä lähtien kärsinyt ja käynyt sitä myöten hoitavalla taholla kaikki nämä vuodet. Diagnoosi on keskivaikean masennuksen toistuvat masennuskaudet. Olen tavallaan aina vähän masentunut mutta olen myös tekijä, joten kun vointi kohenee niin silloin yleensä teen taas asioita. Kuitenkin kun masennus pahenee niin vaivun todella huonoon kuntoon. Yleensä kyllä niitä on johtanut monet tekijät ensin. Perusta ei ole kunnossa ja masennun valitettavasti aika pahasti välillä. Onneksi nykyään terapia on ja siellä saan purkaa traumoja joita riittää kun on hyvin epävakaa ja turvaton ympäristö aina ollut. Tämä syömisasia on vähän sellainen oma salaisuus vielä jos en ole halunnut puhua kauheasti. Yritän edelleen uskotella että saan koko homman hallintaan kyllä. Ap
Oletko puhunut terapeutille syömisestäsi?
Kuulostaa syömishäiriöltä, johon saat apua, kun kerrot siitä.
Voimia!
Sinulla on syömishäiriö. Varmasti tuollainen sekamuotoinen häiriö on paljon yleisempi kuin selkeä anoreksia, bulimia, ortoreksia tai ahmimishäiriö. Taustalla on tietysti jokin muu ydinongelma, jota syömisellä yritetään hallita, kuten yleensäkin.
Terapiassa on hyvä pyrkiä avoimuuteen. Silloin terapeutilla on myös oikea kuva tilanteestasi. Tämä voi tapahtua pikkuhiljaa, kaikkea ei tarvitse pystyä kertomaan heti.
Millaisia voimavaroja sinulla on ollut elämässä? Saatko jostain iloa tai merkityksen tunnetta?
Kriisipuhelinkin on saatavilla, jos on oikein paha olla.
Olen sanonut sinulle jo monta kertaa että ole rehellinen sille terapeutillesi, mutta ei. Tuossa nyt sitten jälleen kerran tulos, kirjoittelet vauvalle itsesäälisiä tekstejä ja että haluat kuolla.
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut sinulle jo monta kertaa että ole rehellinen sille terapeutillesi, mutta ei. Tuossa nyt sitten jälleen kerran tulos, kirjoittelet vauvalle itsesäälisiä tekstejä ja että haluat kuolla.
Kuvottavaa ja ylimielistä käytöstä. Olet halveksuttava.
Piti sekin sanoa, että kun olen masentunut, joka on ollut aina elämässäni mutta kun on paha masennuskausi niin ahmin ja voin lihoa kymmeniä kiloja. Kun voin paremmin niin laihdun. Saan taas energiaa kontrolliin. Ap