*** HUHTImammat su-pino ***

P.L. ONNEA pojan johdosta, toiv. kaikki menee hyvin!



Edram, tsemppiä ja toiv. saadan kohta kuulla ilouutisia sieltäpäin.. =)



Eli eilen mulla oli se tyttöjenilta. Ruokaa oli hyvää ja seura mitä parasta. Kotiin tulin n 1.30, unenpäästä sain kiinni vasta 3.30aikaan ja 6.27 kuopus heräsi ja halus kattomaan Muumeja. Ennen sitä kävin 2krt wessassa joten se taas niistä hyvistä yöunista.. Blaah...



Tossa molemmat lapset makaa lattialla patjalla ja kattoo Muumeja. Taidan lähtee aamupalalle, jos vaikka ite sais syödä kerrankin rauhassa *toiveajattelua*



Omaan oloon ei mitään muutosta, sellainen olo että tästä mahasta vois pikkuhiljaa lopuu jo... Pääasia että vauvalla on kaikki hyvin, päättää hän syntyä sitten milloin tahansa...



Päivän positiiviset:

+ aurinko paistaa

+ tänään mun enolle ja hänen vaimonsa luo syömään

+ eilinen tyttöjenilta tod. onnistunut



VOIMIA kaikille HUHTImammoille!



t. jonzku80 rv 34+5



PS. Jokohan Beatitude on jakaantunut???? =)

Poika on hoidossa, mikä tarkoittaa tietysti sitä että nukkua saisi niin pitkään kuin jaksaa, mutta minäpä en osaakaan! Onpa kiva, silmät auki vaan klo 6.10, ja ajatukset pyörimään... Noh, onpahan kerrankin aikaa kirjoitella tänne. Yleensä ehdin vain lukemaan muiden kuulumiset.



Mulle soitti perjantaina meidän terveyskeskuksesta joku toimistotäti ja siirsi mun neuvola aikaa koska neuvola täti on poissa, eikä sille ole sijaista. Olen siis käynyt neuvolassa viimeksi rv35 ja seuraava aika ois vasta rv 38+1!!! Eikö tuo teistäkin ole vähän liian pitkä tauko tässä vaiheessa?? Mua ainakin hermostuttaa tällänen ihme " epätietoinen" olo. Ja vielä kun mulla sf-mitta on ollut koko matkan ihan liian pieni, viimeksi mitattu rv33+1 ja oli silloin 24. Onko muita joilla olisi tuo mitta liian alhainen? Ja onko teillä tehty jotain toimenpiteitä asian suhteen?? Siis jotain seurantoja yms... No, eipähän ehkä tarvii enää mennä koko neuvolaan!



Muuten vielä omasta navasta sen verran että samat kipeät supistukset jatkuu, joita on ollut jo monta kuukautta. Alan olla aika kyllästynyt niihin. Niitä vaan on, mutta tuntuu ettei ne mitään saa aikaiseksi. Eilen olin oikein super reipas, maalasin eteisen (me remontoidaan meidän taloa), ja sitten oli niitä kaikkia ÄSSIÄ =) mut ei mitään. Eihän synnytyksen aika vielä olisikaan, olen vaan niiiiiin täynnä tätä mammuttimaista olemusta. Pitäis olla hiljaa ja tyytyväinen kun on pysynyt näinkin kauan vauva masussa. Voimia ja onnea vaan jo teille kaikille jotka olette masukin maailmaan saaneet!



Mistähän ne plussat sitten keksisi, ensimmäisenä tulee mieleen vaan miinuksia kun katsoo ulos (täällä keski-suomessa ainakin sataa lunta).

+++ tyhjää... kerron vaikka myöhemmin jos niitä nyt tulee!



Saiskohan nyt vielä unta... Mukavaa sunnuntaita kaikille!



T: Jossu ja viikkoja tänään 36+3

Ihanaa kun meillä on tommonen oma pikku herätyskello joka ei siis herätä isiä ollenkaan, äidin vaan...



Ja onpa kiva kun aurinko paistaa! Mun mielialoihin vaikuttaa toi ulkoilma välittömästi. Jos sataa vettä ja/tai lunta ja on ihan harmaata, ei meinaa jaksaa ryhtyä mihinkään..



Tälle päivälle ei juurikaan mitään suunnitelmia. Vähän ajattelin siivoilla eilisten porailujen sotkuja ja tossa illemmalla emännöin yhdet kynttiläkutsut, mutta mitään muuta ei olla suunniteltu ainakaan vielä. Ulkona varmaan olis ihan kiva pojan kanssa käydä kun eilen ei todellakaan hirveesti siihen sateeseen menty. Anoppi olis shoppailureissun aikana halunnu kävellä ulkokautta toiseen kauppaan ja olis ottanu pojan mukaan mutta mä kielsin kun ei ollu lapselle edes sormikkaita mukana, autolla kun oltiin muuten liikkeellä. Mistään sadesuojista nyt sit puhumattakaan. Ja mies siinä vieressä että miksi ei miksi ei voi mennä ja anoppikin ihmetteli.. Pöh.



( .) Yritin eilen illalla mennä nukkumaan mutta sit sattui mahaan joka asennossa ja oli muutenkin vaikea olla ja hetken siinä pyörin ja sit oli pakko nousta ja mennä vessaan. Olikin sit maha ihan sekasin ja ihan vetenä tuli kaikki läpi :/

Ainakin sen jälkeen mahakipu hellitti ja sain unen päästä kiinni. Mutta kylläpä oli kipeä maha, mietin siinä samalla että miltähän ne supistukset sit oikeen tuntuu... Oikea uudelleensynnyttäjä minäkin kun en edes sitä tiedä ;)

Vauveli kumminkin liikkee paljon ja potkiskelee tonne alas eikä tarvii siitä ainakaan (kovin usein) huolehtia :) Kylkiluut on ihan hellänä jo kaikesta nojailusta ja mulla varmaan ryhtikin jää kohta vinoks. Maha on ihan toispuoleinen ja saa aina ihmettelyä osakseen..



Hassua toi neuvoloiden erilainen toiminta, en muista taas kuka siitä huolehti..Mä oon ainakin käyny jo ainakin kolme viikkoa kerran viikossa siellä. Sf-mitta mullakin on kai aika pieni, rv36 ja 31cm, mutta johtuu osaksi vauvan hullusta poikittaisesta asennosta jonka vuoksi mittaa on tosi vaikea kuulemma ottaa. Pitäis mitata vinoon ja sittenkin melkeen tonne kylkeen asti ja sillä tyylillä saa senttejä vaikka kuinka.. Mutta siis mä ainakin ehkä vähän kyseenalaistaisin tota neuvolan toimintaa, varsinkin jos on huolia ja murheita itsellä.



Lopuksi vielä ne plussat.



+ Aurinko paistaa!

+ Ei mitään kiirettä mihinkään

+ Vauva voi hyvin ja syntyy ihan kohta :)



marie rv 37 *poks*

Aluksi paljon onnea PL:lle ja voimia & tsemppiä!!!



Edramille myös voimia ja jaksuja = )



Täällä keikutaan sitkeästi, todennäköisesti vielä pääsiäisenäkin : /



Soitin juuri äitipolille ja kyselin kaikenlaista, kun vauva on liikkunut hyvin vaimeasti, eikä juuri ollenkaan esim ruokailun jälkeen niin kuin yleensä. Lisäksi tässä eletään toista vuorokautta lähes ilman minkäänlaisia supisteluita, vaikka koko raskauden ajan niiden kanssa on painittu enemmän tai vähemmän...

Ei kuulemma ole huolta niin kauan kuin tunnen jonkinlaista liikettä ns liikelaskennan aikana. Supistelut voivat kuulemma uudelleensynnyttäjällä tulla ja mennä....



Eilenkin tuli saunottua ja harrastettua mukavaa S:ää. Illalla irtosi hieman enemmän kirkasta limaa mutta muuten oli vaan sellainen huono olo, pahoinvoiva olo ja jouduin jättämään miehen kokkaaman gourmee ateriankin väliin : /



Mulla on suoraan sanottuna mieli maassa ja hirveä huoli vauvasta...viime yönäkin näin pelkkää painajaista siitä, mitä kauheaa vauvalle voi tapahtua...itkeä tihrustellut olen koko aamun ja rähjännyt miehelle heti herättyäni.



Tässä fiiliksessä en vaivaudu keksimään mitään plussia, valitan ja poistun mököttämään muualle.



B & E rv 38+5

En mäkään saa pitkään nukuttua,aikaisn herään aina,ja aamut tuntuu niin pitkiltä sitten..Viime yönä nukuin 7h putkeen,mikä taitaa olla ennätys pitkään aikaan=)No silti väsyttää.Ei kyllä ihme,että nukutti kun ajoin yhteensä 8kn pyörällä eilen uimahalliin ja takaisin,ja uin siellä vielä tunnin.Sitten kävin kaupungilla vähän shoppailemassa,ja sain laukun täyteen ilmaista vaalitavaraa mm.leipää ja hiutaleita=)

Pojalle ostin isommat uimahousut,kun raukalla ihan pienet.Kävin syömässäkin ihan rauhassa.Kun kotiin pääsin niin nukuin 2h päiväuniakin=)En oo tän raskauden aikana paljo liikkunu,ja sen kyllä huomaa..kai tuo oli joku viimeinen pinnistys ennen synnytystä=)

Ihme kyllä ei paikat menny kipeiksi=)

Nyt pesen taas pyykkiä,ja jos pari keittiön kaappia siivoisi,ne ihan sekaisin,ja ois hyvä saada järkättyä ennen kun vauva syntyy.

Alkaa olla jänniä tilanteita täällä monella päällä..saas nähä milloin seuraava huhtimamma poksahtaa,tätä tahtia ei taida moni täällä enää huhtikuussa ollakkaan=)

+lapset tulee kotiin illalla

+huomenna mennään koko perhe muumisatunäytelmään

+hyvät yöunet

Huiskutin 36+5

Heipsan, on tää kyllä aivan riippuvuutta tää meijän pino...pakko päästä aina kattomaan muitten mietteet:).

Onnea P.L.:lle ja kiitokset kummitätille kun infosi edramin kuulumiset, tsemppiä sinne vaan!

Yö meni heräillessä, kävin varmaan viis kertaa veskissä, enkka mulle.

Taas närästi, sitä tosin turha enää ees mainita.

Tän päivän plussat:

+ aurinko paistaa ihanasti

+ sain laitettua verhot pesukoneeseen ja varmaan illalla jo saan keväisemmät verhot ikkunoihin

+ miehen kanssa oli kiva jutustelu ja köllimis-hetki aamulla....

Vauva liikkuu tosi vauhdikkaasti edelleen, hyvä niin. Mulla neuvola vasta ens perjantaina, edellisestä tulee silloin 2,5vkoa, joten tosiaan vaihtelee nuo neuvola-käytännöt...Supisteluita on paljon ja koska paikat oli niin kypsät jo useampi viikko sitten, toivon että vauva vielä pari viikkoa pysyis masussa, kuten tuo esikoinenkin aikanaan.

Kaikille jaksamista ja koitetaan pitää iloista mieltä vaikka mielialat ja masennukset ja huolet välillä vaivaakin!

Inkkarityttö 35+6 (perinteisesti laskettuna siis oli jo perjantaina 36 vkoa poks, tätä vähän enempi nyt lasken kun tuo poikakin syntyi ko laskennan mukaan ja ennen laskettua, vaikka mene ja tiedä)

Viikkoja tänään 38+1 mutta ei mitään merkkejä synnytyksestä. Tosin, yöllä en saa nukuttua ja johtuuko ne öiset tuntuvat supistukset sitten siitä, vai unettomuus supistuksista, en tiedä? Nyt olen kuitenkin jo pitemmän aikaa mennyt niin katkonaisilla yöunilla, että huhhuh. Viime yönä nukuin n. puolilta öin vissiin johonkin kahteen. Sit valvoin ja välillä torkahdin ja taas kolmen neljän maissa heräsin, valvoin puoli seitsemään. Sit nukuin 2 tuntia. Siis ihan perseestä suoraan sanottuna. Viime yönä tosin oli niin paha mieli, että en siksi nukkunut. Tuli jotain väärinkäsityksiä ja loukkaantumisia puolin ja toisin sukulaisen kanssa ja kun yritin korjata tilannetta, siihen ei noteerattu. Siis anteeksipyyntöön ja selitykseen. Eniten inhotti, että sain niskaani paskaa, jota en kokenut ansaitsevani ollenkaan. No, ei mahda mitään. Sellaistahan se aina on. Minä vaan vihaan tuollaisia riitoja, jotka alkaa täysin vahingossa ja tarkoittamatta.



Eilen vietettiin sitten pojan nimppareita. Juhlat olisi olleet muuten hyvät, tarjoilut onnistuneet ym. mutta minulla painoi koko ajan mielessä tuo em. väärinkäsitys. Poika kyllä nautti lahjoista ja kakusta ihan innoissaan.



Masussa möyrintää. Tuntuu, että " kakkosella" saa käydä koko ajan, siis monta kertaa päivässä. Minulla on pieni maha ja vauva jotenkin tosi syvällä ja sykkyrässä. Sama oli viimeeksi. Onneksi suoli sitten toimii hyvin, eikä ole mitään ummetusta. Liikkeitä ei enää tunnu niin paljon kuin aiemmin. Mutta kuitenkin säännöllisesti ja välillä kauhean kovaa. Sattuu. Närästys on vähän vähentynyt. Huippuaa! En ole kolmeeen päivään syönyt Rennietä. Vauva tuntuu aika alhaalla minusta, mutta maha ei kuitenkaan ole laskeutunut, eikä laskeudukaan.Ei se yksinkertaisesti mahdu laskeutumaan. Minulla on sata varmasti n.3,5kg vauva sisällä, joten ei se sieltä minnekään mahdu laskeutumaan. Huomenna menen synnytystapa-arvioon, mikä jännittää kovasti. Kuulen sitten vauvan kokoarvion ja mitä mieltä lääkäri on tilanteesta. Minä yritän pysyä tiukkana ja vaatia, että sovitaan käynnistyspäivä vaikka sitten lasketulle ajalle. Ei minun omat supistukset saa tätäkään vauvaa ulos ikinä. Tiedän sen jo nyt. Ja mahan mallista tai sf-mitasta huolimatta minulla EI Ole pientä vauvaa tulossa. En usko ikinä, jos sitä huomenna väittävät. Otan muuten synnytyskassin mukaan. Sieltä nyt puuttuu vielä sitä sun tätä, mutta ne ehtii mies hakea kaupasta, jos pitää jäädä sisälle. Eikä minun sinne kuitenkaan anneta jäädä. Kotiin vain odottelemaan suppareita. Tuskin minulla kohdunsuu on yhtään auennut tai pehmennyt tai kaula lyhentynyt. Ei ollut viimeeksikään paljon mitään tapahtunut vaikka oli jo 2vk yli.



No, eipä tässä muuta. Odotus alkaa kyllästyttää ja itkuisuus on lisääntynyt kovasti. Toissapäivänä olin niin masentunut, että makasin sängyssä ja pyysin miestä hoitamaan nimipäivät. Itse ajattelin hävitä tästä maailmasta hetkeksi. Poika sanoi " älä itke äiti. Ei ole enää paha mieli." Ja se itketti vielä lisää. MInun kolmevuotias joutuu hoitamaan minua!!! Eilen sitten oli parempi mieli aluksi, mutta sitten se väärinkäsitys pilasi koko päivän ja yön. Tänään on vaan väsynyt olo. Ja turhautunut. Enkä tiedä mistään mitään.



ONNEA muuten kaikille jotka ovat vauvansa jo saaneet! Minun laskujeni mukaan kolme vai neljä? Minullahan on laskettu aika jo 31.3, joten periaatteessa voisin liittyä joukkoon pian... Mutta tämähän on vaan periaatteessa. In real life, no way.



t. hannah81 rv 38+1

Eipä ole tullut viime aikoina kirjoiteltua, vaikka teidän kuulumisia olenkin silloin tällöin käynyt lukemassa. Hurjasti onnea kaikille vauvansa jo saaneille!



Mulla on aika samat tuntemukset kuin suurimmalla osalla teistäkin, eli vatsasta kaipaisi jo eroon. Mitään suurempia synnytystuntemuksia ei silti ole vielä ollut, joten kai täälläkin vielä pääsiäisenä odotellaan, vaikka laskettu aika onkin jo 31.3.



Eilen illalla oli oikeastaan ensimmäisen kerran muutama vähän kipeämpi supistus tai viime viikolla jouduin kyllä parina iltana pitämään vehnätyynyä alaselässä, kun sitä jomotteli ikävästi. Kivuttomia suppareita on lähes koko ajan, mutta sitähän nyt on ollut puolet odotusajasta, joten ne eivät varmaan saa mitään aikaiseksi. Mulla ei oo ees lääkäriä vasta kuin äitipolilla muutama päivä ennen la:ta, joten en yhtään tiedä onko supparit saaneet jotain aikaiseksi, viimeksi noin kuukausi sitten kohdunkaula oli lyhentynyt 0,5 cm.



Juttelin eilen mun veljenvaimon kanssa, jolla on la pari viikkoa mun jälkeen ja totesin hänellekin, että olen tosi onnellinen, ettei mulla ole enää ollut juurikaan mitään kremppoja. Eilenkin olin pojan kanssa tallihommissa ja vein hepat ulos, siivosin 10 karsinaa, lakasin lattian ja siivoilin muutenkin vähän paikkoja, illalla oltiin vielä uudestaan ja otettiin hepat sisään ja jeesailtiin vähän mun miestä heppojen ruokinnassa. Mulla on aika pieni maha, joten se tietysti auttaa asiaan.



+vauva liikkuu paljon

+olen mainiossa kunnossa

+kaikki tavarat alkaa olemaan vauvaa varten kunnossa



Sairaalakassia en ole muuten vieläkään pakannut, ehkä teen sen tänään.



Vointeja kaikille t. Joikkuli 38+1

Pitäisköhän nyt ensimmäiseksi kertoa perjantain neuvolakuulumiset, ettei taas unohdu:). Painoa oli tullut 269g/vko, RR 105/68, pissa puhdas, hb 116 (2vkoa aiemmin 129), sf-mitta 30, vauva RT (ollutkin jo vaikka kuinka ja kauan ja toivottavasti pysyykin!), liikkeet ++. Vaihdoin neuvola-aikana tälle toiselle hoitajalle, koska hän on kätilö ja oli puhetta, että hän voi katsoa kohdunsuun tilanteen. Olisin halunnut tietää, koska kivuttomia supistuksia jatkuvasti ja vauva tuntuu olevan tooosi alhaalla. No, eipä sit alkanut tilannetta tarkistaan:(. Sano vaan, et jos näillä viikoilla alkaa syntyyn, niin annetaan syntyä. En ymmärrä, miks nla-tätit itse halusivat mun ottavan ajan hänelle juuri tuon tarkistuksen takia ja sit ei kuitenkaan katota, grr!! Mää oon ollut niin samaarin tyytymätön saamaani neuvola palveluun tän raskauden aikana, ettei oo tosikaan. Se on ihan syvältä ja sieltä!! Seuraavan kerran neuvola 26.3. ja sit 27.3. äitipolilla synntystapa-arvio, odotan sitä, ku kuuta nousevaa:)! Haluun jonkinlaista painoarviota, vaikka tiedän, et ne saattaa heittää sit kuitenkin. Esikoinen painoi 3910g ja pelkään kovin tämän olevan sit yli 4000g.



Väliin oli ihan mieletön pelko, et tää syntyy ennen aikojaan. Nyt sen suhteen mieli rauhoittunut. Toivon kuitenkin kovasti, et syntys siinä vkon 39 tietämillä, ei tarttis kyl siitä yli mennä.



Me ollaan nyt viikko tehty hommia siellä uudessa talossa tai siis mies on tehnyt. Mää oon vaan käynyt väliin katteleen, miten homma etenee. Tosi stressaavaa! Miehellä ollut pitkävapaa eli ollut 6 päivää kotona. Pääsääntöisesti ollut vaan siellä hommissa ja pakko ollakin, jos meinaa, et päästään muuttaankin joskus. Itellä sit raskasta olla pojan kanssa kotona, jolla mukavasti just nyt on alkanut uhmaikä:(, on siis 2v1kk. Pinna on väliin niin pirun tiukalla ja lyhyt. Tulee huudettua poika-paralle mitä pienimmästäkin. Ei vaan millään jaksas, ku muutenkin tunteet menee sellasta vuoristorataa, ettei perässä pysy edes ite. Raskausaika on sit niiiiin ihanaa ja seesteistä ja onnellista ja... juupa juu. Täytyy vaan koettaa jaksaa, ku ihan oikeesti haluttas päästä muuttaan ennen tämän masukin syntymää! Siinähän sitä onkin hommaa...



Johan tuli taas vaihteeks omanapasta juttua ja aika valitustakin, mut kyllähän tuo sit aina vähän helpottaakin. Kiva tietty pojalle ja miehellekin, et äiti käy välillä jossain muualla purkaan pahaa oloaan.



No, on tässä päivässä ollut hyvääkin, joten tässäpä plussia:

+hyvin nukuttu yö

+aamusta paisto aurinko ja oltiin koko perhe ulkoilemassa paikallisessa ulkoilutapahtumassa

+mies oli pojan kans reilu ½t ulkona ja sain laittaa rauhassa ruuan uuniin.



Senny rv 35+1

Mulla oli ihan kamala yö.. Piti mennä keskellä yötä olohuoneeseen itkemään!!! Kesti reilu puoli tuntia ennenkuin rauhoituin.. Ihan kamala olo oli.. Onkohan tää jotain synnytystä edeltävää masennusta?? Onko sellaista ees olemassa?? Ja aamulla oli vielä ihan surkee olo.. itkettikin..hormoonit.. Onneks tässä päivän mittaan on helpottanut..



Oltiin tossa ennen päiväruokaa koko porukalla ulkona kun oli niin ihana ilma.. Mies kokeili, josko sais iskettyä postilaatikon maahan.. Mutta maa oli vielä niin routainen, että saa vielä jonkin aikaa olla puussa.. hih.. :) Me siis muutettu tähän tammikuun lopulla ja postilaatikko on ollut kiinnitettynä puuhun, kun maa niin jäässä..



Tänään alkoi kaiken päälle ahdistamaan se kun ikkunat on niin kamalan likaiset.. Vieläköhän sitä jaksais ensi viikolla ne pestä?! Saas nähdä.. Tänään ollut ihan kamalan huono olo.. Sellainen oksetus olo.. Ja masussa on kiertänyt vähän väliä, mutta ei muuta.. Johtuneekohan siitä, että olen ihan kamalan väsynyt...



+ mies imuroi äsken koko talon

+ huomenna ei voi olla enää näin väsynyt olo

+ isompi sohva on vapaana = menen kohta löhöämään..



Timpura 36+6

Palailin vielä nyt illalla lukemaan kuulumisia, ei noi vaalijutut niin jaksa kiinnostaa.. Ei itseasiassa käyty edes äänestämässä. Koukussa olen meidän pinoihin ja nyt olen käynyt ainakin kahdesti päivässä, jos en itse kirjoittamassa, niin ainakin lukemassa muiden juttuja.



Masu on täysi munkkia :) Emännöin tänään kynttiläkutsut ja parin viikon päästä tulee kotiin kaikkea ihanaa vaaleanpunaista ristiäisiä varten. Ja tietenkin kahviteltiin ja tarjottavia jäi vielä aamupalaksi asti. Eli omenamunkkia aamupalalla ;) Ja sit neuvolaan punnittavaksi..



Voimia ja tsemppausta kaikille jotka taistelee hormonihöyryissä mielialan vaihtelujen kanssa. Vauvan synnyttyä se vasta sit räjähtääkin ;) Onneks on tämä vertaistuki ja rehellisesti saa valittaa ja urputtaa ja avautua!



marie rv 37

Noniin, laitoin viestin vahingossa ensin väärään paikkaan:/.



Terve kaikille ja onnea vauvan jo saaneille!

Olen ollut viime aikoina hyvin maassa ja tuntuu lohduttavalta lukea, että muillakin on sellaisia tuntemuksia. Vaikka ei sitä kenellekään toivoisi. Keksin aina mielessäni uuden murehtimisen aiheen ja olo on usein todella ahdistunut. Tuntuu pahalta, ettei osaa nauttia tästä ihanasta elämästä. Toivottavasti meidän kaikkien olo helpottaisi.

Meillä alkaa olemaan vauvalle kaikki lähes valmiina. Vaatteita ja vaunut pitäisi vielä pestä ja sairaalakassia pakkailla. Odotan, että pääsemme miehen kanssa ostamaan vielä tarvittavia hankintoja ja sitten pakkailemaan sitä kassia:).



Vielä näitä plussia:



+nyt on hyvä olo vaikka äsken oli kaamea

+mieheni on ihana

+vauvalla kaikki hyvin