Te,jotka katkaisseet välit vanhempiin/sisaruksiin

Väkivalta ja laiminlyönti. 

En ole välejä katkaissut, mutta tapaan sisarustani vain jossain synttäreillä tai hautajaisissa. Iso ikäero, erilainen elämäntyyli ja -tilanne. Ei kiinnosta soitella, taitaa olla molemminpuolista. Toiseen vanhempaani neutraalit välit, mutta moni asia lapsuudesta kalvaa. Velvollisuudesta näen kerran kuussa, max kaksi tuntia kerrallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat on kuollut, olen heidän ainoa lapsensa, joten ei ole yhteyksiä sisaruksiinkaan.

Oletko yksinäinen?

Minulla on lähisukua, paljon. En halua olla suurimman osan kanssa enää missään tekemisissä, enkä ole ollutkaan vuosiin.

Ainoastaan kahteen lapseeni, toiseen kahteen en lainkaan, enkä sisaruksiini, enkä elossa olevaan vanhempani.

En ole katunut yhtään, nyt minulla on se rauha, jota aina kaipasin. On ylimääräiset kuormitukset jääneet pois.

Aiemmin olisi jo pitänyt vetää tuo raja.

Joku voi ajatella, että olisin yksinäinen tai hankala henkilö, mutta nyt vasta viime vuosien aikana olen ollut oma itseni, ja nautin tästä rauhasta suunnattomasti.

Itse juuri olen tässä prosessissa. Huomannut raitistuttuani kuinka vinksallaan perheeni onkaan.Tukea harvoin tulee,jos tulee niin se on rahallista. Ei puhettakaan mistään emotionaalisesta tuesta.Selän takana puhutaan  kun ei uskalleta päin naamaa puhua kuin harvoin.

Ainoat joista oikeasti välitän on äitini ja vanhempi veljeni. Äitini on kyllä todella vanhanaikainen ja vähän hölmö,mutta ei paha ihminen. Veljeni taas ei ole minua koskaan satuttanut toisin kuin pikkuveljeni. Joskus on aika vaan päästää irti toimimattomista suhteista,vaikka kuinka olisikin verisukua.

Up