Miksi jotkut yrittää koulia jo pienistä lapsista huippu-urheilijoita?

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että niistä tulisi huippu-urheilijoita...

Varmasti ei tule, jos ajetaan loppuun jo lapsena.

Yleensä omista itsekkäistä syistään. Eräissä tietyissä maissa mennyt jo sairaaksi. Lapsi käytännössä heitetään omilleen, kun mokaa tai muuten muuttuu hyödyttömäksi valmentajalle tai sponsoreille tms. Palataan lapsen elämä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että niistä tulisi huippu-urheilijoita...

Varmasti ei tule, jos ajetaan loppuun jo lapsena.

Tämä. Aika harva jaksaa edes teiniksi saakka, jos urheilu on elämän ainoa tarkoitus jo leikki-ikäisestä saakka.

Itse tiedän yhdet nyt jo keski-ikäiset sisarukset, jotka aktiiviurheilivat lajissaan pitkään, mutta eivät ihan breikanneet huipulle. Molemmat ovat vähän liian innoissaan lastensa urheilusta ja ovat jo syntymässä päättäneet, että harrastavat samaa lajia kuin he. Kaikki lapset ovat nyt alakoulussa tai nuorempia ja meno on sivusta katsoen vähän turhan ammattimaista ja lasten elämä pyörii vain urheilun ja ruokavalion ympärillä. Ihan mielenkiinnolla seuraan (kuin ihmiskoetta), että miten näiden lasten tarina etenee ja milloin urheilu heillä päättyy.

Vanhemmat haluavat ylistystä ja kunniaa. Ei riitä, että lapsi voi hyvin, vaan tärkeintä on, että lapsi on paras. Sitä on sitten kiva hehkuttaa muille. Saa arvostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin arvata lajit mitä on kyseessä. Lapsi oppii helposti uusia motorisia taitoja juuri tuossa iässä ennen kouluun menemistä ja joissakin lajeissa se on aika välttämätöntä oppia tietyt asiat hyvinkin varhain. Kuten eräs huipulle päässyt sanoi: "You've to start training when you're young."

Ei ole kyseessä mikään aikaisen erikoistumisen laji, vaan osa huipuista on päätynyt lajin pariin vasta teininä. Ap 

Mainitse kolme urheilulajia, jossa maailman tämän hetken parhaat ovat aloittaneet lajin vasta teininä. 

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Oma lapsi harrastaa yleisurheilua ja siellä on näitä vanhempia, joilla selkeästi on itselläkin taustaa lajin parissa ja lapsesta yritetään tehdä sellaista urheilijaa, jota itsestä ei koskaan tullut.

Yksikin äiti on ihan hirviö. Lapsi itkee joka kisoissa ja tämä äiti vaan huutaa ja haukkuu. Todella pienikokoinen tyttö on aina ilmoitettu esim. kolmiloikkaan ja korkeuteen, joissa ensimmäisessä lapsi pelkää, että ei pääse kasaan saakka ja toisessa tuli rimakauhu. Lapsi hyppää itkien ja äiti huutaa ja tiuskii.

Yksi isä taas juoksuttaa lapsiaan. Leireillä pitää juosta aina yksi setti enemmän ja kovempaa kuin muut. Jos kisoissa menee huonosti, isä pakottaa lapset jäämään kentälle juoksemaan pitkiä vetoja kisan jälkeen.

Lapsen yhden kaverin isä taas valmentaa itsekin ja lapset ovat jo ihan pienestä treenanneet ja kisanneet ihan hurjia määriä. Siis sellaisia, mitä monet treenaa vasta lukioikäisenä aikaisintaa

Eipä tarvinnut koskaan tuommoisia juoksutuksia tehdä ja reenattiinkin vain yksi kaksi kertaa viikossa. Piirimestaruuksia ja -mitaleja tuli silti kahmalokaupalla.

T. Valkku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin arvata lajit mitä on kyseessä. Lapsi oppii helposti uusia motorisia taitoja juuri tuossa iässä ennen kouluun menemistä ja joissakin lajeissa se on aika välttämätöntä oppia tietyt asiat hyvinkin varhain. Kuten eräs huipulle päässyt sanoi: "You've to start training when you're young."

Ei ole kyseessä mikään aikaisen erikoistumisen laji, vaan osa huipuista on päätynyt lajin pariin vasta teininä. Ap 

Mainitse kolme urheilulajia, jossa maailman tämän hetken parhaat ovat aloittaneet lajin vasta teininä. 

Yleisurheilussa on ainakin paljon lajeja, joissa huiput ovat päätyneet vahingossa toisen lajin kautta huipulle.

Kukaan ei väitä, että voisi olla harrastamatta mitään ja sitten teininä tulla huipuksi. Mutta ei välttämättä tarvitse hinkata samaa lajia 2-vuotiaasta ollakseen siinä hyvä aikuisena. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun urheilu-ura loppuu, niistä tulee mattinykäsiä.

Ai entisiä maailman parhaita kautta aikain omassa lajissaan? TUSKIN.

Vierailija kirjoitti:

Aika harvassa on ne lajit, joissa aikuisena harjoittelun aloittanut voi tulla huippu-urheilijaksi.

Mikä silti estää harjoittelemasta ikätasoisesti? Kehittymiseen ei enää jää potentiaalia, jos harjoitusmäärät ja -tehot ovat jo alakouluikäisenä aikuisen tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Oma lapsi harrastaa yleisurheilua ja siellä on näitä vanhempia, joilla selkeästi on itselläkin taustaa lajin parissa ja lapsesta yritetään tehdä sellaista urheilijaa, jota itsestä ei koskaan tullut.

Yksikin äiti on ihan hirviö. Lapsi itkee joka kisoissa ja tämä äiti vaan huutaa ja haukkuu. Todella pienikokoinen tyttö on aina ilmoitettu esim. kolmiloikkaan ja korkeuteen, joissa ensimmäisessä lapsi pelkää, että ei pääse kasaan saakka ja toisessa tuli rimakauhu. Lapsi hyppää itkien ja äiti huutaa ja tiuskii.

Yksi isä taas juoksuttaa lapsiaan. Leireillä pitää juosta aina yksi setti enemmän ja kovempaa kuin muut. Jos kisoissa menee huonosti, isä pakottaa lapset jäämään kentälle juoksemaan pitkiä vetoja kisan jälkeen.

Lapsen yhden kaverin isä taas valmentaa itsekin ja lapset ovat jo ihan pienestä treenanneet ja kisanneet ihan hurjia määriä. Siis sellaisia, m

tehdä ja reenattiinkin vain yksi kaksi kertaa viikossa. Piirimestaruuksia ja -mitaleja tuli silti kahmalokaupalla.

T. Valkku

 

Usein valmentajilla on vähän enemmän kohtuutta kuin vanhemmilla. Tai, no. Riippuu varmaan lajista tämä. Mutta onneksi kaltaisiasi valmentajia on. 

Aika moni tuollainen lapsi on huippu alle teini-ikäisenä. Sitten fysiikka muuttuu ja muutkin alkaa treenata enemmän. Usein muut menee siinä kohtaa yhtäkkiä ohi ja se lapsitähti jää muiden jalkoihin. Henkisesti ihan kauhea paikka. Tiedän, koska olen ollut itse tuollainen yli-innokkaan vanhemman lapsi, joka joutui treenaamaan ihan liikaa. Tiedän myös ikävän paljon kaltaisiani ihan samalla tarinankululla. Kukaan meistä ei ole järin kiitollinen vanhemmillemme.

"Usein valmentajilla on vähän enemmän kohtuutta kuin vanhemmilla. Tai, no. Riippuu varmaan lajista tämä. Mutta onneksi kaltaisiasi valmentajia on. "

Joo siis yleisurheilu kyseessä. Toki ne junnut harrasti muutakin, oli futista ja lätkää ja mitä nyt kullakin.

Ja ihan kiva, että on vielä vuosienkin jälkeen piiriennätys hallussa.

Tenniksessä tätä näkee myös. Alle kymmenenvuotiaat pelaa aikuisten turnauksissa ja eskari-ikäiset 10-vuotiaissa. Treenimäärät ihan älyttömiä. Samoin vanhempien odotukset.

Haluavat elää omaa epäonnistunutta lapsuutta uudelleen lapsensa kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Haluavat elää omaa epäonnistunutta lapsuutta uudelleen lapsensa kautta. 

Aika sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Tenniksessä tätä näkee myös. Alle kymmenenvuotiaat pelaa aikuisten turnauksissa ja eskari-ikäiset 10-vuotiaissa. Treenimäärät ihan älyttömiä. Samoin vanhempien odotukset.

Pitää harjoitella paljon jo nuorena, jos meinaa joskus huipulle. Liikunannallinen herkkyyskausi on 6-12 vuoden iässä ja silloin oppii taidot kaikista parhaiten. Myöhemmin niiden opetteluun menee huomattavasti enemmän aikaa. 

Tiesittekö muuten, että päiväkoti-ikäisen pitäisi suosistusten mukaan liikkua 21 h/vko?