Kolmen nepsylapsen äitinä suututtaa kun väitetään,että ihmiset haluaa lastensa olevan erityisiä että tästä saa etuja. Stressiä tästä saa!
Koko ajan saa vahtia,muistuttaa,auttaa. 14 v sentään osaa kulkea bussilla kouluun jos muistaa jäädä koulun luona,jos on muistanut oikeat kirjat,jos on muistanut..
. 12v ei osaa kulkea bussilla,ei käydä yksin hammaslääkärissä,ei maksaa pieniäkään ostoksia kaupassa jne jne. Ja 7v on aika lailla samanlainen kuin 12v mutta hän on vielä niin nuori,että tilanne saattaa parantua. Tai pahentua.
Olisin iloinen normaaleista lapsista jotka osaisi mennä yksin vaikka sinne hammaslääkäriin !:(
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Tänä aamuna 7v oli lähdössä Crocseissa ja t-paidassa,piti pysäyttää ja kehottaa pukemaan takki ja kumpparit. 12v taas oli menossa ulos taksia odottamaan klo 6 (tuloaika 7.40),koska ei tunne kelloa.
14veen koululta tuli Wilmaviestiä,että taas kerran ilman sisälikuntavaatteita ja poistunut ruokien kanssa ruokalasta.
Ja ensi viikolla on 12veen hammaslääkäri. Haen koulusta,ilmoitan saapuneeksi ja odotan kun käy huoneessa. Sitten palautan koululle ja varmistan että menee sisään asti.
A.p
Elämä on varmasti rankkaa tilanteessasi. Toivotan sinulle voimia. Toivottavasti ainakin osa heistä kuntoutuu siten, että pärjäävät elämässä sitten aikuisena. Oma lapseni oli poikkeuksellisen lahjakas ja halusi hoitaa asioita itsenäisesti. Liian nuorena minun mielestäni, mutta lapsi oli itsepäinen. Jossain vaiheessa hän sairastui vaikeaan sairauteen ja on nykyään tuetussa asumismuodossa. Elämä voi mennä näinkin päin.
Vierailija kirjoitti:
Tänä aamuna 7v oli lähdössä Crocseissa ja t-paidassa,piti pysäyttää ja kehottaa pukemaan takki ja kumpparit. 12v taas oli menossa ulos taksia odottamaan klo 6 (tuloaika 7.40),koska ei tunne kelloa.
14veen koululta tuli Wilmaviestiä,että taas kerran ilman sisälikuntavaatteita ja poistunut ruokien kanssa ruokalasta.
Ja ensi viikolla on 12veen hammaslääkäri. Haen koulusta,ilmoitan saapuneeksi ja odotan kun käy huoneessa. Sitten palautan koululle ja varmistan että menee sisään asti.
A.p
Myötätuntoni teille. Meillä minä ja yksi lapsista nepsyjä. Vaikka lapseni on kaltaiseni (adhd) niin rasittaa silti. Jokainen aamu on täynnä samoja yllätyksiä: pitää herätä, syödä, pukea vaatteet ja lähteä ajoissa liikkeelle. Kello on ja sen osaamme, mutta silti ajan kuluminen tulee yllätyksenä. Minulla on muutama vinkki, jotka voivat auttaa tai sitten ei. Jos itse et ole nepsy, niin niistä voi olla apua.
Anna itsesi ottaa rennommin.
Aamulla laita pienelle ulkkarit lattialle vaatejunaan eli siihen järjestykseen kuin hän ne pukisi istualtaan. Päähine, takki, hanskat, housut, kengät, reppu. Laita toista varten näkyvälle paikalle ns, analoginen kello ja vaikka piirretty tai printattu kuva viereen missä näkyy kellonaika ja viisarit ja taksin kuva, monelta pitää lähteä. Kuvia tällaiseen tarkoitukseen löytyy mm.papunetin kuvatyökaluista. Ja pakkaa sinä isoimmalle lapselle ne liikuntavaatteet erikseen reppuun tai liikkapäiville sellaiset vaatteet (collarit ja t-paita) että voi urheilla vaikka niillä. Elämä jatkuu vaikka olisi jokaisen liikuntatunnin ilman liikuntavaatteita ja tulisi tuhat wilmaviestiä. Ole armollinen myös itsellesi siinä, ettei kaiken tarvitsekaan mennä niin kuin ulkopuolinen ei-nepsyelämää viettävä odottaa.
Ja kyllä nepsylife on raskasta. Myös meille nepsyille. Mutta paljon auttaa jo se, että antaa mennä vähän sinne päin. Yritä ajatella, ettei ole pakko mennä mukaan hammaslääkäriin vaan että SAA olla vielä mukana lapsen tukena, kun hän sitä tarvitsee. He ovat kuitenkin kaikki vielä lapsia, teinikin. Jonain päivänä he ovat aikuisia eivätkä välttämättä edes huoli sinua mukaan enää mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
12 vuotiaallakin ollut jo 12 vuotta aikaa opettaa kello...
Opetella kello. Ap kertoi jo alussa, että hänen lapsillaan on neuropsykiatrisia piirteitä. Lasten aivot toimivat hiukan eri tavalla kuin muiden ihmisten. Kyky hahmottaa tilanteita vaihtelee diagnoosin saaneilla. Jos lapset saavat paljon erityistä tukea kasvuiässä ja koulussa, heillä voi olla ok tulevaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hammaslääkäriin / lääkäriin harvoin menee lapset yksin vaikka ei olisi edes mitään diagnoosia. Näissä on hyvä olla aikuinen tukena.
Kyllä niitä täällä maalla viedään aina taksillinen kerrallaan koululta hammaslääkäriin ja takaisin sitten kun hommat on tehty.
Tiheämpään asutuilla, kaupunkimaisemilla paikkakunnilla lapset joutuvat menemään jalkaisin, pyörällä tai bussilla. Ei ole sellaista taksipalvelua kuin maalla muille, kuin vammaisille. Hammaslääkärit tuppaavat olemaan muutaman kilometrin säteellä. Siellä, missä matkat ovat pitkiä lapset saavat näitä kuljetuspalveluja ja sehän näkyy fyysisessä kunnossakin tutkimusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkaa lasten kanssa reppu illalla valmiiksi.
Niin tulee mukaan ne asiat mitä kouluun tarvitaan.
Läksyt voisi myös sopia niin että ne tehdään koulun jälkeen koulussa, tähän monesti saa myös aikuisen apua, näiden erityisten kanssa kun on mahdollista tehdä erityisiä järjestelyjä. Tällöin kirjoja ei tarvitse tuoda ollenkaan kotiin ja läksyt tulee tehtyä.
Eipä kouluissa ole aikuisia, joiden kanssa voisi sopia läksyjen tekemisestä koulun jälkeen. Ei niitä aikuisia ole edes kouluaikana, jotka voisivat tunneilla auttaa. Jos oikeudenkäyntien ja muun taistelun jälkeen saa lapselle kouluavustajan, avustajaa käytetään paikkaamaan opettajien sairas- ja muissa poissaoloissa koko koulun osalta. Lapsen subjektiivinen oikeus avustajaan on yhtä iso vitsi, kuin Sannin, Riikan ja Petterin panostus julkiseen koulutukseen.
Koulunkäynninohjaaja, koulunkäyntiavustaja, henkilökohtainen avustaja. Kouluavustajia ei enää ole eikä heidän pääasiallinen työ ollut luokissa.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus suututtaa. Joillain on vaikeasti kehitysvammainen lapsi.
Kehitysvamma on eri asia kuin nk nepsydiagnoosi. Kehitysvammainen henkilö voi jäädä huomattavasti nuoremman ihmisen tasolle, siis oppimiskyky jää siihen. Vaikka joku 25-vuotias, joka puhuu ja ymmärtää asioita 4-vuotiaan tasolla. Tai aikuisen kehitysvammaisen kanssa voi jutella "helpoista" tavallisista asioista. Tapasin kerran tällaisen henkilön tietämättä hänen taustastaan. Jossakin vaiheessa keskustelun aikana tajusin, että ajatukset kulkevat eri rataa. Hän oli luonteeltaan ystävällinen ja mukava, mutta avuton monissa arkielämän asoissa ja hänelle piti usein selittää asioita helpolla kielellä. Ei osannut hoitaa asioita viranomaisten kanssa tai ymmärtänyt vaikeampia asiayhteyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkaa lasten kanssa reppu illalla valmiiksi.
Niin tulee mukaan ne asiat mitä kouluun tarvitaan.
Läksyt voisi myös sopia niin että ne tehdään koulun jälkeen koulussa, tähän monesti saa myös aikuisen apua, näiden erityisten kanssa kun on mahdollista tehdä erityisiä järjestelyjä. Tällöin kirjoja ei tarvitse tuoda ollenkaan kotiin ja läksyt tulee tehtyä.
Eipä kouluissa ole aikuisia, joiden kanssa voisi sopia läksyjen tekemisestä koulun jälkeen. Ei niitä aikuisia ole edes kouluaikana, jotka voisivat tunneilla auttaa. Jos oikeudenkäyntien ja muun taistelun jälkeen saa lapselle kouluavustajan, avustajaa käytetään paikkaamaan opettajien sairas- ja muissa poissaoloissa koko koulun osalta. Lapsen subjektiivinen oikeus avustajaan on yhtä iso vitsi, kuin Sannin, Riikan ja Petterin panostus julkiseen koulutukseen. 
Eipä taida kouluavustajia olla missään. Ei ole ollut kymmeniin vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Olisin varmaan jättänyt lapsiluvun yhteen tuossa tapauksessa.
Nepsyominaisuudet eivät näy pikkulapsena. Usein ne huomataan siinä vaiheessa, kun muut käyttäytyvät eri tavalla ja toimivat neurotyypillisellä tavalla.
Kas kun et tee vielä lisää lapsia...
Mitä enemmän paapotaan yhteiskunnan toimesta näitä nepsy-perheitä, sitä vahvempi viesti se on, että joku muu kyllä ottaa vastuun ja hoitaa. Mikäs siinä sitten on perhettä kasvatellessa kun veronmaksajat maksaa viulut lääkityksistä, taksikyydeistä kouluun ja terapiaan, ne sen seitsemän sortin terapiat, pienryhmät, kuntoutukset, psykologit, tutkimukset, nepsy-valmennukset, sopeutumisleirit ja avustajat. Joku vastuu pitäisi olla tälläisten perheiden vanhemillakin omista päätöksistään lisääntyä. Etenkin jos perheessä jo on nepsy-lapsia ja lisää tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän etuja jotkut luulevat, että nepsylapsista saa? Ei taida jäädä mitään etuja plussanpuolelle.
Mitä ehdotat ( ja te muutkin negatiivisesti kommentoineet) ratkaisuksi näille kaikille sekä aikuisille että lapsille?
Kenties itsellenne? Ja te, joiden mielestä muut on hankalia ja haitaksi muille. Esim sinä päivänä kun teistä tulee raihnaisia ja apua tarvitsevia vanhuksia?
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta tässä taas hieman mietityttää, että miksi sulla on KOLME nepsy-lasta. Vanhin on ollut kouluikäinen kun nuorin on syntynyt. Kyllä ne ongelmat on näkyneet jo hyvän tovin siinä vaiheessa. Välttämätöntä ilmeisesti oli kuitenkin kolme lasta hankkia, vaikka kaksi vanhinta jo nepsyjä. Älä sitten valita kun kerran olet itse näin valinnut toimia. Toiseksi, jos kaikilla kolmella on jotain häikkää, ei ne tyhjästä synny. Kolme nepsyä samoista vanhemmista ei ole enää sattumaa, rakennuspalikoissa on jotain pielessä. Joko sinä itse tai miehesi on nepsy. Siinäkin vaiheessa olisi kannattanut harkita onko tarpeellista ja älykäs veto tehdä kolme lasta. Kun nyt näin päätitte, älkää kuormittako muita ja yhteiskuntaa omilla valinnoillanne.
Valitettavasti joillakin keski-ikäisillä ja vanhoilla on sama oireyhtymä, mutta heitä ei ole koskaan tutkittu tai diagnosoitu. Heidän elämänsä on joskus ollut vaikeampaa kuin muiden. Moni on ollut "vähemmän toivottu" ystävä tuttavapiirissä, kun käytös ja reaktiot ovat vähän erilaisia kuin muilla. Jos tällainen henkilö saa nepsylapsen, sen täytyy olla erityisen kuormittavaa. Jäin tässä aprikoimaan missä on niiden kolmen lapsen isä. Ei kai vain jättänyt uppoavaa laivaa kuten vammaisten lasten perheessä voi käydä. Olen kuullut, että mies voi jopa kiistää kavereille olevansa "sellaisen" lapsen isä.
Onko kaikilla sama isä, ja yhdessä hoidatte nepsyjänne?
Vierailija kirjoitti:
Kas kun et tee vielä lisää lapsia...
Tuo oli rumasti sanottu. Täysin tarpeetonta.
Mitä, mitä, mitä.... Eikö "nepsy" kersat olekkaan niiiiin ihaaaniaaaa.....
Teille jotka kysyitte miksi tein kolme lasta: En tiennyt mistään adhd:sta, kun halusin vähintään kaksi lasta.Tiesin että minulla on lukihäiriö,mutten nähnyt sitä minään peruiyvänä ongelmana. Esikoinen sai diagnoosin 10vuotiaana ja sisarukset perässä.
Erityisen paha tilanne on keskimmäisellä joka ei tosiaan osaa yksin edes käydä kirjastolla tai ostamassa jotain pientä lähikaupassa. Esikoinen sentään on itsenäinen,vaikka löytääkin itsensä usein vääristä paikosta.
Missä lasten isät ovat? Vai nepsyisä?
Lepsyt vanhemmat tuottavat nepsyjä lapsia. Näin näyttää olevan.
Taitaa olla aika heikot geenit jos kaikki skidit on nepsyjä tai sitten kasvatushommat on mennyt tosi pahasti metsään, eikä lapset ole oppineet tekemään yhtään mitään koskaan itse.