Kyllä oli 90- luvulla hyvät tuet

Silloin tuttavapiirissä kaikilla oli töitä. Toista se on nykyään.

Mitäs muuta, onks mikään hyvin?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs muuta, onks mikään hyvin?

Tottakai on.ap

Nonni🙄 Kohti vappua sit vaan🥳🥳🥳🥳

Vierailija kirjoitti:

Nonni🙄 Kohti vappua sit vaan🥳🥳🥳🥳

En minä vappua mitenkään juhli.ap

Jaa

Etkö edes herkuttele? 

Kyllä todellakin oli. Alamäki alkoi siitä kun afrikkalaiset äkkäsivät Suomen. Ja Suomen Kela-järjestelmän. 

Vierailija kirjoitti:

Etkö edes herkuttele? 

Tuskin. En varmaan käy edes kaupassa. ap

Mies joutui lomautetuksi 90-luvun lamassa. Kesti 8 kuukautta ennenkuin saimme ansiosidonnaista hänelle.

Samaan aikaan minun palkkani meni kokonaan asuntolainan korkoihin.

Emme saaneet mitään tukea mistään. 

Mieti sitä ap, voin kertoa että oli nälkä ja puutetta kaikesta. Onneksi kerran viikossa pääsimme vanhempieni luo syömään ja lapset saivat ruokaa koulussa ja päivähoidossa (paitsi kesällä)

Vierailija kirjoitti:

Ruoka oli silloin halpaa.ap

Ei ollut.

50 markkaa oli rahaa 5 hengen ruokiin per päivä, sillä ek saanutpaljon mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täh, missä välissä sä olit työtön? Etkös sä muuttanut suoraan lapsuudenkodista ekan miehesi omaishoitajaksi?

En muuttanut. Asuin ennen ekaa miestäni 3 vuotta yksin.ap

Jaaha. Muistan sun kirjoittaneen, että et sossu tai Kela ei myöntänyt sulle jotain tukia ja sit vanhemmat suunnilleen pakottivat sut menemään yksiin väkivaltaisen hirviömiehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Minä vietin vuoden rahattomana, koska tulin "työmarkkinoille kouluttamattomana", ja sossu ei rahoittanut valmistumista, koska minulla oli 10 ha metsää. Good times!

Milloin tämä oli? Pääsin armeijasta helmikuussa 1992 ja toukokuussa alkoi joku nuorten työllistysohjelma. Olin kaupungilla töissä ihan oikealla palkalla puoli vuotta. Samanlainen pätkä taisi alkaa taas vuoden työttömyyden jälkeen. Jatkoa en tiedä kun aloitin jatko-opinnot syksyllä 1994. Herranen aika että tuosta on kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö edes herkuttele? 

Tuskin. En varmaan käy edes kaupassa. ap

Höpö höpö. Huomenna taatusti teet aloituksen että mitä herkkua ostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täh, missä välissä sä olit työtön? Etkös sä muuttanut suoraan lapsuudenkodista ekan miehesi omaishoitajaksi?

En muuttanut. Asuin ennen ekaa miestäni 3 vuotta yksin.ap

Jaaha. Muistan sun kirjoittaneen, että et sossu tai Kela ei myöntänyt sulle jotain tukia ja sit vanhemmat suunnilleen pakottivat sut menemään yksiin väkivaltaisen hirviömiehen kanssa.

Oli mulla jo alaikäisenä yksi avomies jonka luona asuin, kun en saanut asuntoa ennenkuin täytin 18v. Kotoa oli pakko lähteä. Ekaksi asuin hänen luonaan, sitten yksin kolme vuotta, menetin asunnon ja opiskelupaikan ja muutin ekan mieheni kanssa yhteen.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö edes herkuttele? 

Tuskin. En varmaan käy edes kaupassa. ap

Höpö höpö. Huomenna taatusti teet aloituksen että mitä herkkua ostaisi.

En käy.ap

Vierailija kirjoitti:

Oi niitä aikoja. Lomautuksia, työtön työtön -lappuja, ankeutta, tissibaareja ja kotiviinipönttö nurkassa pulputtamassa. 

Mutta sentään sitä oli nuori ja terve.

Yhtä vastuuttomasti silloin jätettiin ihmisiä viikoiksi ja päiviksi rahatta, ruoatta, tarpeet unohtaen. Laskut sai maksuun. Sossu huusi kuin hinaaja samalla tavalla tai rankaisuja. Eli sairasta.

Silloin oli töitä kaikille ja siten myös verotuloja, joista jaettiin rahaa kansalaisille. Ja kaikenlaisiin typeriinkin hankintoihin, joita ei laman tullessa pystytty ylläpitämään. Jokaiessa 10 ihmisen kylässä oli oma uihalli ja sairaala.

Työllisyys oli kahden suuren yrityksen varasa ja kun ne kaatuivat, ei enää ollutkaan rahaa. Ja kuitenkin oli eletty niin kuin se onni jatkuisi ikuisesti. Ei säästetty mistään.