Onko teille koskaan käynyt niin että ootte ihastunu tyyppiin, josta ette aluksi pitäneet
Ette pitäneet edes kaverina koko tyypistä, mutta sitten yhtäkkiä nuo tunteet kääntyvätkin ihastumiseksi. Tuliko suhdetta vai jäikö vain haaveen tasolle?
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Kirjoissa käy niin. Ensin luimistellaan, sitten revitään kohta vaatteita pois kiihkossa inhan esimiehen/työtoverin/asiakkaan/veljen kaverin/sinkkunaapurin kanssa.
Jep. Minua ei viehätä tuollaiset juonikuviot edes kirjoissa tai elokuvissa.
Vierailija kirjoitti:
Niin käy vain elokuvissa ja harlekiiniromaaneissa. Oikeasti ei todellakaan kannata ruveta mihinkään ihmisen kanssa, joka on antanut selkeästi huonon vaikutelman.
Avioeroja on todella paljon, vaikea kuvitella että eronneet ovat menneet aikoinaan naimisiin hunon ensivaikutelman vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Niin käy vain elokuvissa ja harlekiiniromaaneissa. Oikeasti ei todellakaan kannata ruveta mihinkään ihmisen kanssa, joka on antanut selkeästi huonon vaikutelman.
Kyllä tuo on hyvin suosittua myös muissa kirjoissa, esim. Ylpeys ja Ennakkoluulo.
On käynyt noin. Enkä olisi itse ikinä uskonut että noin voi käydä.
On käynyt. Olisi pitänyt luottaa ensivaikutelmaan, näin ainakin omalla ja tämän yksittäisen henkilön kohdalla.
Kai se on niin että kasvaako sitä yhteen vai erilleen suhteen aikana.
No ei. Jos ensivaikutelma on selkeästi negatiivinen, eikä sellainen kahden vaiheilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin käy vain elokuvissa ja harlekiiniromaaneissa. Oikeasti ei todellakaan kannata ruveta mihinkään ihmisen kanssa, joka on antanut selkeästi huonon vaikutelman.
Kyllä tuo on hyvin suosittua myös muissa kirjoissa, esim. Ylpeys ja Ennakkoluulo.
Johan kirjan titteli kertoo siitä mitä E. Bennettiä vaivasi.
Sanoisin että kyllä yleensä alusta lähtien tietää, onko tosi kiinnostunut jostain.
Mutta olen huomannut tilanteita, missä en ole ollut erityisen kiinnostunut naisesta, vaikka joitain viehättäviä ominaisuuksia tässä toki olen alusta lähtien havainnut, mutta kun ole saanut tietää tai ainakin aavistaa, että tämä pitääkin minusta, kiinnostukseni on saattanut herätä enemmän. Uskallan väittää, että tämä on ehkä tavallisempi kokemus miehille kuin naisille, sillä miehillä on keskimäärin vähemmän valinnanvaraa kuin naisilla. Ja olen itse keskimääräistä viehättävämpi mies, mutta silti huomaan yllä olevan ilmiön joskus itsessäni.
Mutta tällainen ihastuminen ei ole sitä puhtainta ja yleensä lienee parempi jättää asia sikseen, sillä se kielii eräänlaisesta tyytymisestä, mikä ei välttämättä tiedä hyvää tulevaa ajatellen.
Kerran tein sen virheen, vaikka ensivaikutelma hänestä oli outo sekä tutustuessamme että aikaisemmalta pidemmältä ajalta, jolloin vain tiesimme etäisesti toisemme.
Yksi toinen ihminen on aika ajoin aktivoitunut piirittämään minua, vaikka aikoinaan kieltäydyin seurustelusta. Ehkä hän kuvittelee lopulta pehmittävänsä minut. Estin hänet lopulta kaikissa kanavissa. Inhottaa ajatuskin mistään läheisemmästä kanssakäymisestä hänen kanssaan.
Nuorena ihastuin vähän yhteen poikaan, joka oli kiinnostunut minusta. En kuitenkaan kokenut häneenkään eroottista vetoa enkä halunnut hänenkään kanssa mitään fyysistä.
Aika suosittu teema uusissakin suomalaidissa " hyvän mielen kirjoissa." Tyttö muuttaa kylään, naapuri, esimies, elintarviketarkastaja työpaikalla , vuokraisäntä, entinen koulukaveri jne. Ensin kiukkua ja ilkeilyä, sitten humps jo ollaan pariskunta.
Riipuu siitä, miksi hän ei ole tuntunut puoleensavetävältä. Esim. jotkut on niin sitoutuneita ollessaan parisuhteessa/ naimisissa, että voivat vaikuttaa kylmiltä tai etäisiltä. Ja sinkkuna toisin.
Toisin päin on käynyt niin. Eli nainen joka on pitänyt minua alkuun ylpeänä, onkin tutustuttuamme ihastunut ja naimisiinkin päädyttiin. Minua on moni luullut ylpeäksi, mutta olen vain arka ja ujo alussa.
Olen aivan kauhean ihastunut naiseen, jota aluksi pidin ärsyttävänä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä lukee välillä että on pitkän ystävyyden jälkeen rakastuttu tms. En tiedä sitten jos on ristiriitaiset fiilikset eli kiinnostaa ja ei kiinnosta niin sitten vaaka voi kai kääntyä mille puolelle tahansa?
Tämähän on ihan eri asia kuin mistä ap kysyi. Yleensä ihmiset eivät ole edes ystäviä sellaisen kanssa, josta eivät pidä.
Ei.