Onko täällä muita, jotka ei oikein jaksaisi nähdä ihmisiä

Täällä ollaan 🙋🏼 Sosiaalinen kanssakäyminen on uuvuttavaa vaikka usein jopa palkitsevaa jälkikäteen ajateltuna.

Aina on jälkikäteen hyvä mieli kun on ollut sosiaalinen, etenkin kun on niin kivoja ihmisiä kavereina, mutta silti aina huokailen etukäteen kun pitäisi ruveta. Niitä ihmisiä joita en ole itse valinnut lähipiirikseni en taas näkisi ikinä ollenkaan, jos saisi valita.

Viime lauantaina istuin iltaa kaverin luona. Sen jälkeen olen tavannut kaupan kassan ja pari apteekin työntekijää. Siis niin, että olen puhunut heille.

En jaksa enkä näe. Onneksi ovat tajunneet olla enää kyselemättäkään perään.

Jotkut tyypit sitten aina jotain vailla työnteosta kun ilmeinen viitseliäisyys.