Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä normaalia käytöstä anopilta?
24.04.2025 |
Miten suhtautuisitte,jos anoppi laittaa joka ilta viestiä pojalleen päivän kuulumisista? Siis joka ikinen ilta. Onko muillakin näin ja mitä tästä pitää ajatella? Onko napanuora katkaisematta? On toki iäkäs ja pitkäaikaissairas ja kertoilee päivittäin sairauden tilan ja kuulumiset.Mutta hänellä on myös laaja ystäväpiiri,joten pojan numero ei ole ainut.
Kommentit (33)
Mä laitan päivittän äidilleni ihan vaan vaikka kukkuu viestejä. Se asuu yksin ja on vanha. Sit jos vastausta ei kuulu voi huolestua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän kuulostaa yksinäiseltä. Ehkä ystävät on erilaisia kuin hän, vaikka pintaliitäjiä, joille ei voi tosiasioista puhua esim sairauksista. Surullista, jos ei saisi lapselleen edes viestitellä ilman, että siitä tarvitsee tehdä jotain johtopäätöksiä. Minun anoppi saa viestitellä pojalleen/miehelleni miten haluaa, ei millään tavalla kosketa minua.
Hyvä sulle muttei kaikille sovi. Itse ihmettelen kun miehen veli viettää kaikki pyhät, joulut ja juhannukset siten että on vanhemmillaan. On perheellinen. Jos perhe ei lähde mukaan niin viettää juhannuksen vanhempiensa kanssa. Outoa.
Mitä ihmettä!? Musta on vaan hyvä, kun miesystäväni pitää päivittäin yhteyttä iäkkääseen (92v) isäänsä, joka asuu yksin. Eipä siihen montaa minuuttia muutenkaan päivästä mene. Itsekin pidin päivittäin yhteyttä äitini ja mummooni, kun vielä olivat elossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kuulostaa yksinäiseltä. Ehkä ystävät on erilaisia kuin hän, vaikka pintaliitäjiä, joille ei voi tosiasioista puhua esim sairauksista. Surullista, jos ei saisi lapselleen edes viestitellä ilman, että siitä tarvitsee tehdä jotain johtopäätöksiä. Minun anoppi saa viestitellä pojalleen/miehelleni miten haluaa, ei millään tavalla kosketa minua.
Hyvä sulle muttei kaikille sovi. Itse ihmettelen kun miehen veli viettää kaikki pyhät, joulut ja juhannukset siten että on vanhemmillaan. On perheellinen. Jos perhe ei lähde mukaan niin viettää juhannuksen vanhempiensa kanssa. Outoa.
Tässä puhuttiin nyt kyllä jokapäiväisistä viesteistä vanhan äidin ja aikuisen pojan välillä. Mites nämä veljen asiat nyt tuli mukaan tähän ihmettelyyn...
Siis mitä ihmettä. Anna nyt hyvänen aika anopin pitää yhteyttä lapseensa. Mitä se sulta on pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän kuulostaa yksinäiseltä. Ehkä ystävät on erilaisia kuin hän, vaikka pintaliitäjiä, joille ei voi tosiasioista puhua esim sairauksista. Surullista, jos ei saisi lapselleen edes viestitellä ilman, että siitä tarvitsee tehdä jotain johtopäätöksiä. Minun anoppi saa viestitellä pojalleen/miehelleni miten haluaa, ei millään tavalla kosketa minua.
Hyvä sulle muttei kaikille sovi. Itse ihmettelen kun miehen veli viettää kaikki pyhät, joulut ja juhannukset siten että on vanhemmillaan. On perheellinen. Jos perhe ei lähde mukaan niin viettää juhannuksen vanhempiensa kanssa. Outoa.
AP tosin puhui viestittelystä. Eri juttu jos alkaa viettää aikaansa jatkuvasti kohoa poissa. Mikä sä olet sanomaan, missä kukin saa aikansa viettää.
Ja muistahan sitten ap myöhemmin, jos lapsia siunaantuu, ettet viestittele kovin tiuhaan heille.... Ei muuteta mielipidettä tästä outoudesta silloin, kun ollaan toisella puolella tilannetta, joohan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pojan perhe joskus jakautuukin vaikka juhannuksena ja pääsiäisenä. Molemmat anopit ollaan vanhoja ja yksin, 25 vuotta naimisissa olleet raatsivat jo olla erossakin toisistaan jonkun yön. Eivät enää bileiässä hekään.
Joo hyvä kommentti että älä sit itekään pidä yhteyttä vanhana sun lapsiis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja muistahan sitten ap myöhemmin, jos lapsia siunaantuu, ettet viestittele kovin tiuhaan heille.... Ei muuteta mielipidettä tästä outoudesta silloin, kun ollaan toisella puolella tilannetta, joohan?
Mutta sehän on ihan ERI ASIA. Äidin tai anopin kerta viikkoonkin soittelu täällä käy ihmisten hermoille. Mutta kertovat miten paljon paremmat välit heillä on lapsiinsa, aikuisten lasten kanssa soitellaan joka päivä , aina heillä joku neuvon tarvekin, ja käydään sinkkupojalla, 100 km, viikottain siivoamassa.
Vierailija kirjoitti:
Mun pojan perhe joskus jakautuukin vaikka juhannuksena ja pääsiäisenä. Molemmat anopit ollaan vanhoja ja yksin, 25 vuotta naimisissa olleet raatsivat jo olla erossakin toisistaan jonkun yön. Eivät enää bileiässä hekään.
Tämä on kyllä todella herttaista ja epäitsekästä heiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ehkä ihan joka päivä viesti lasten kanssa mutta kertoivat päivittäin katsovansa olenko ollut facessa tai whatsapissa aikaleimasta. Fli onko muori hengissä. Siis olen vanhus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja muistahan sitten ap myöhemmin, jos lapsia siunaantuu, ettet viestittele kovin tiuhaan heille.... Ei muuteta mielipidettä tästä outoudesta silloin, kun ollaan toisella puolella tilannetta, joohan?
Mutta sehän on ihan ERI ASIA. Äidin tai anopin kerta viikkoonkin soittelu täällä käy ihmisten hermoille. Mutta kertovat miten paljon paremmat välit heillä on lapsiinsa, aikuisten lasten kanssa soitellaan joka päivä , aina heillä joku neuvon tarvekin, ja käydään sinkkupojalla, 100 km, viikottain siivoamassa.
Niinpä. Tämä on päivän selvää :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ihminen on jo vanha, niin hyvä vaan että joka päivä viestittelee. Jos viestiä ei tule, tietää että jotain on hullusti.
Hohhoijaa, kaikesta nykyminiät saavat päänvaivaa. Ihanko oikeasti mies on jossakin holhouksen alaisena?
Mun äitini on kuollut, mutta iäkäs mummo on elossa ja asuu kotona, hän joka ilta soitaa minulle tiettyyn kellon aikaan, ellen ole itse ehtinyt. Ja jos mum mies kyselisi onko se ok. se olisi luottamuspula ja miettisen eroa. Aloitus ei ole ok.
Mitä ap itse olet asiasta mieltä? Miten tämä viestittely koskettaa sinua? Ahdistaako se miestäsi? Onko miehesi valitettut aiheesta sinulle? Viekö se teiltä pois yhteistä aikaa? Herättääkö piippausäänet sinut? Mikä siinä ärsyttää? Vai ärsyttääkö mikään todella? Millaiset välit sinulla on omaan äitiisi? Viestittelettekö? Oletko mustis anopillesi läheisistä väleistä poikaansa?
Avaa vähän ajatuksiasi.
Vanhukset ja varsinkin muistisairaat eivät aina hahmota että lapset ovat aikuisia ja omasss elämässään. Heille aikuinen lapsi on edelleen pieni poika tai nuori josta huolehditaan vaikka he näkevätkin aikuisen miehen joka käy vierailulla. Pojathan ne ovat huolenpidon kohteina tavallisimmin
"iäkäs ja pitkäaikaissairas ja kertoilee päivittäin sairauden tilan ja kuulumiset.Mutta hänellä on myös laaja ystäväpiiri,joten pojan numero ei ole ainut. "
Niille ystävillekö hänen pitäisi kertoa kuulumiset ja sairautensa tilan eikä omalle pojalleen?
Hän kuulostaa yksinäiseltä. Ehkä ystävät on erilaisia kuin hän, vaikka pintaliitäjiä, joille ei voi tosiasioista puhua esim sairauksista. Surullista, jos ei saisi lapselleen edes viestitellä ilman, että siitä tarvitsee tehdä jotain johtopäätöksiä. Minun anoppi saa viestitellä pojalleen/miehelleni miten haluaa, ei millään tavalla kosketa minua.