En ennen tätä päivää tiennyt, että kirjastossa saa nykyään myös syödä ja juoda
Jotenkin tämmöisenä boomerina luulin, ettei kirjastoihin saa mennä ruokien ja juomien kanssa. Joskus menneinä vuosikymmeninä näin on ollut. Kai se on jäänyt historiaan samalla kuin kirjastossa hiljaa oleminenkin.
Tänään Tampereen pääkirjasto Metsossa näin, kun nuorisolla oli eväät ja energiajuomat mukana. Syötiin picadeli-salaattia, rupateltiin ja juotiin energiajuomia. Ei opiskelua läppärillä tai kirjojen selailua, vaan eväsretki kirjastossa. Lopuksi suklaapatukat.
Kirjoja olisin selannut voidakseni päättää, mitä lainaan ja mitä en, mutta istumapaikkoja ei sattuneesta syystä ollut.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama meininki ollu jo 1970-80-luvulta.
Höpö höpö. 😁 70-luvulla kenellekään ei olisi tullut mieleenkään syödä kirjastossa. Ja jos mölysi, sai lähdöt. Ja hyvä niin.
Minulle opetettiin 80-luvulla kun olin pieni, että kirjastossa puhutaan vain kuiskaamalla. Siinä oli jotain kiehtovaa ja pyhää. Ja kirjojen aarteet avautuivat hiljaisuudessa nopeasti. Kirjastosta tuli maaginen seikkailujen paikka, kuin vaatekomero Narniaan. Jännityksellä sinne aina meni, ei koskaan tiennyt mitä ihmeellistä sillä kertaa löytäisi.
On sääli, jos nykylapset ja -nuoret eivät saa kokea samaa.
Nykyisten kirjastojen pääasiallinen toimenkuva on olla päiväkoti ja nuorisotiloina, joista ei menoa ja meininkiä puutu, joten pitäkää tunkkinne.
Kirjastot on ihan pilalla. Pelkkää hulinaa ja nuorison määkynää!
Jos menette kirjastoon lukemaan niin poliisi tulee ja heittää teidät pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos menette kirjastoon lukemaan niin poliisi tulee ja heittää teidät pihalle.
Mutta häiriköimään saa mennä.
Itse todistin kun joku vanhempi mies söi täytettyä patonkia,luki kirjaa ja joi limsaa. Sitten vei kirjan hyllyyn ja otti toisen. Tuli olo että mitä helv""ä minä just näen.
80luvulla vihainen kirjastonhoitaja tuli sähisemään että hysss! Jos kavereiden kanssa naurettiin/puhuttiin liian kovaa. Karkkia syötiin salaa kusi sukassa että jos jäädään kiinni niin huonosti käy.
Nykyteineille kun menet sihisemään että tytöt nyt hiljempää,hyss niin tulee turpaan.
Kirjastoissa pitäisi olla enemmän hiljaisia tiloja eikä niin kuin täällä, että yhdessä kerroksessa yhdessä nurkassa. Täällä on ollut esim. lavarunousiltoja ja kirjailijat esittelevät teoksiaan, ääntähän näistäkin lähtee, mutta en pidä sitä pahana. On tapahtumia, jotka sopivat juuri kirjastoon. Mutta ydintehtävistä ei pitäisi luopua. Täällä kirjasto remontoitiin ja yleisesti hymisteltiin, että kirjastosta tuli ihanan valoisa. Korkeat hyllyt korvattiin matalilla eli kirjojen määrä väheni huomattavasti, mutta ilmeisesti valo oli tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Kirjastot on ihan pilalla. Pelkkää hulinaa ja nuorison määkynää!
Juuri niitä lapsellisia antifa-anarkisteja. Saavat erityisoikeudella myös ryypätä ja hyppiä pöydillä, kun muut yrittävät rauhassa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon mennyt kirjaston hiljaiseen huoneeseen yksin ryyppäämään. Ikinä en ole jäänyt kiinni
Kapakka kirjastossa on ihanan woke. Oodissa on myös Blue Oyster-niminen paikka...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menette kirjastoon lukemaan niin poliisi tulee ja heittää teidät pihalle.
Mutta häiriköimään saa mennä.
Se nyt on sitä perempaa vasemmistolaista häiriköintiä.
Kotikirjastossani on kahvio ja eväittensyöntipaikka. Helsingin Oodin kahviossa olen häiriintynyt, kun vieressä ja pöytien välissä kuljeskeli joku spurgu höpöttäen kovalla äänellä. Oodihan on helsinkiläisten olohuone, kaikki ovat tervetulleita. Vartijoita ei näy missään.
Jos joskus voitan isosti rahaa, perustan oman yksityisen kirjaston/lukusalin jossa on hiljaisuus. Hankin sinne pyynnöstä mitä tahansa kirjoja liittyneille asiakkaille, jotka haluavat lukea hiljaisuudessa painettuja kirjoja mutta eivät välttämättä hankkia niitä omakseen. Valttina on asiakaspalvelu. Tiskiltä noudetaan haluttu kirja ja sinne se myös palautetaan.
Yleisestä kirjastosta kun lainaa kirjoja, niin sivuille on pyyhitty sormista hilloa ja räkää, ja kirjanmerkkinä käytetty ilmeisesti persekarvoja. Yhdestä holokaustikirjasta jouduin pudistelemaan mustia hiuksia ihan erikseen, niitä tuntui olevan joka sivuvälissä. Jollekin ilmeisesti ollut lukeminen stressaavaa.